1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Yhdenvertaista ja yksilöllistä hoitoa
Kommentti

Yhdenvertaista ja yksilöllistä hoitoa

Yhdenvertaisuus määritetään laissa, mutta se tulkitaan käytännössä.

Yhdenvertaista ja yksilöllistä hoitoa Kuva 1 / 1

Palveluvalikoimaneuvoston marraskuussa järjestämässä seminaarissa minua pyydettiin pohtimaan, mitä perustuslaissa määritetty yhdenvertaisuus merkitsee terveydenhuollossa. Perustuslaissa todetaan, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan. Lisäksi julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut jokaiselle.

Terveydenhuollossa kohtaamme potilaita, joilla on oireita, sairauksia tai toimintakykyä heikentäviä vammoja ja oireyhtymiä. Potilaan kannalta merkitsevintä on lopputulos eli toimintakyvyn ja elämänlaadun paraneminen, mahdollisimman vähin haitoin. Vähemmän merkitystä on sillä, saadaanko positiivinen muutos aikaan kirurgisin toimenpitein, kuntoutuksella, apuvälinein tai ympäristön muutostöin.

Potilaalla on oltava oikeus yksilöllisesti räätälöityihin toimenpiteisiin.

Sote-menojen vuosikasvu halutaan taittaa nykyisestä 2,4 %:sta 0,9 %:iin. Tällä hetkellä sairaaloiden lääkehoidon kustannukset nousevat 10 % ja kokonaislääkekustannukset 4,5 % vuosivauhdilla. Terveydenhuollon resurssien jaossa on varmistettava, että budjetin taittumista ei toteuteta vähentämällä kuntoutuksen ja prevention resursseja. Se vain lisäisi lääkekuluja ja heikentäisi entisestään lääkkeettömillä keinoilla hoidettavien potilaiden mahdollisuuksia saada hoitoa.

Lue myös

Priorisoinnin käytännön pohtimiseen sopii hyvin Ruotsissa priorisointiseminaarissa kuulemani esimerkki: Kaksi 55-vuotiasta naista on sairastunut hoidettavissa olevaan tautiin, mutta hoito on mahdollista antaa vain yhdelle. Toinen naisista on työelämässä ja hoitamattomana hän joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta pystyisi asumaan kotona. Toinen on työkyvyttömyyseläkkeellä, asuu kotona ja hoitamattomana hän joutuisi tehostettuun palveluasumiseen. Kumman hoito pitäisi priorisoida? Olen kysynyt tätä Suomessa kolmessa eri tilanteessa, myös Palveluvalikoimaneuvoston seminaarissa. Vastaus on tullut nopeasti: "työelämässä olevan", ja usein "tietenkin"-saatteella. Ruotsissa vastaus tuli myös nopeasti ja yhdenmukaisesti, mutta vastaus oli "kotona asuvan, koska kotona asuminen on arvokkaampi tavoite kuin tehostetussa palveluasunnossa eläminen". Onko suomalaisille taloudellinen tuottavuus ja sen menetyksen estäminen tärkeämpää kuin itsenäisen asumisen säilyttäminen? Miten suomalaisten vastaus näyttäytyy julkisen terveydenhuollon toiminnassa? Toteutuuko yhdenvertaisuus vai tapahtuuko piilopriorisointia?

Yhdessä käytettyinä haasteellisia käsitteitä ovat myös "yhdenvertaisuus" ja "kullekin tarpeelliset terveydenhuollon palvelut". Tarpeellisen palvelun käsitteeseen liittyy kyky hyötyä palvelusta. Kyky hyötyä voi olla ihmisten välillä erilainen, mutta sama lopputulos voi myös edellyttää erilaisia toimenpiteitä. Potilailla ei siis voi olla oikeutta vain samoihin toimenpiteisiin, vaan yhdenvertaisuus edellyttää, että heillä on oikeus yksilöllisesti räätälöityihin toimenpiteisiin.

Yhdenvertaisuus määritetään laissa, mutta se tulkitaan käytännössä. Yhdenvertaisuuteen pääsy edellyttää huolellista arvojemme tarkastelua ja toiminnan yhdenmukaistamista.

Dosentti Ilona Autti-Rämö on Kelan johtava ylilääkäri ja pohtii palstalla toiminnan ja päätösten perusteita.

Kirjoittajat
Ilona Autti-Rämö

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.