Yhteys liittyi todennäköisesti viskeraalisen rasvan määrään

Kiitän LKT Kari Luotolaa mielenkiinnosta Lääkärilehden verkkosivulla esiteltyjä väitöskirjatyöni tuloksia kohtaan (1). Toisin kuin Luotola kommentoi, rasva-arvoista triglyseridien ja HDL-kolesterolin pitoisuudet poikkesivat toisistaan ylimmän ja alimman IL-1Ra-pitoisuusryhmän välillä. Ylimmän IL-1Ra-tertiilin lapsilla oli suuremmat seerumin triglyseridipitoisuudet ja pienemmät HDL-kolesterolin pitoisuudet alimman IL-1Ra-tertiilin lapsiin verrattuna, vaikka molemmissa ryhmissä rasva-arvojen pitoisuuksien keskiarvot olivat viitealueella. Vaikka erot olivat pieniä, olivat ne tilastollisesti merkitseviä.

Satu Seppä

Euroopan tiedeakatemiat: Paine nopeisiin tuloksiin uhkaa potilasturvallisuutta kudosteknologiassa

Asiantuntijat varoittavat malttamattomuudesta regeneratiivisen eli kudosta korjaavan lääketieteen sovellusmahdollisuuksia kohtaan ja epäsuhdasta odotusten ja realiteettien välillä lääketieteen teknologian muuntamisessa kliiniseksi hoidoksi. Osa lupiin liittyvistä säädöksistä on liian sallivia, todetaan Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöelinten EASAC:n ja FEAM:n yhteisessä raportissa (1).

Riitta Seppänen-Kaijansinkko, Veera Launis

Keksitäänkö pyörää uudelleen?

Yli 40 vuotta terveyskeskustiimissä toimineena kunnanlääkärinä olen ihmetellen kuunnellut potilaiden kokemuksia uudesta pikatiimimallista. Kun asiakas soittaa terveysasemalle varatakseen ajan, hänen puheluunsa vastaa sairaanhoitaja. Hoitaja konsultoi tarvittaessa samassa tilassa työskentelevää lääkäriä. Lääkäri puolestaan päättää, antaako hän neuvoja hoitajalle, soittaako itse asiakkaalle vai pyytääkö asiakkaan käymään vastaanotolla.

Tapio Hämäläinen

Työperäisiä tartuntoja on voinut olla koronaepidemian alussa

Arvostettu asiantuntijakollega Taneli Puumalainen toi esille viime Lääkärilehdessä, että terveydenhuollon työntekijät ovat yliedustettuina koronavirustartunnoissa (SLL 24–33/2020) (1). Olen kollegan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että terveydenhuollon työntekijöitä on testattu huomattavasti herkemmin kuin muuta väestöä ja tämä johtaa yliedustukseen infektiotilastoissa.

Marko Luhtala

Laumaimmuniteetista tai rokotteestako ratkaisu COVID-19-tautiin?

COVID-19-epidemia on hiipunut jo viikkokausia. Loitontautumisesta ja hyvästä käsihygieniasta on ilmiselvästi ollut apua. Koska ne ovat täsmätoimintaa missä tahansa hengitystieinfektiossa, tavallista rinovirusepidemiaa myöten, niiden toivoisi jäävän pysyväksi käytännöksi myös COVID-19:n jälkeen. Massiivisten rajaustoimien teho sen sijaan on tuoreiden tutkimusten (1 vielä vertaisarvioimaton, 2) mukaan jäänyt vähäiseksi, joskaan ei ehkä aivan olemattomaksi (3).

Heikki Peltola

Erikoisaloille jakautuminen juontaa juurensa valintakokeisiin

Lääkärilehdessä 19/2020 käsiteltiin erikoislääkärien koulutustarvetta juuri valmistuneen selvityksen valossa (1). Artikkelissa todettiin, että erikoistuvia lääkäreitä tarvitaan enemmän muun muassa psykiatrian aloille, keuhkosairauksiin ja fysiatriaan, kun taas kirurgisille aloille haluavista on ylitarjontaa. Samassa numerossa uutisoitiin myös koronapandemian vuoksi lääketieteellisten valintakokeisiin tehdyistä muutoksista (2), joiden seurauksena 65 % aloituspaikoista varataan nyt ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville ja 75 % paikoista ratkaistaan todistusvalinnan perusteella.

Anu Raevuori

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030