Laadukas opetus luo oivalluksia

Kollega Ilkka Tulikoura puhuu epäilemättä kokemuksen äänellä korostaessaan opiskelijan vastuuta oppimisessa Lääkärilehden numerossa 33. (1)

Ari Mönttinen

Terveys on tärkein

Suuntaus, jossa lääketiede ja epidemiologia muuttuvat juridiikaksi, on vaarallinen, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Voimavarana myötätunto

"Vai geriatri. Luulisi, että osaisi edes kuolevia potilaita hoitaa."

Hanna-Maria Roitto

Klotsapiinipotilaita juoksutetaan turhaan

Klotsapiinilla on skitsofreniassa hyvä teho ja vähäiset neurologiset haitat. Pahimmat haittavaikutukset ovat neutrofiilien granulosyyttien vähentyminen ja agranulosytoosi. Niitä ehkäistään neutrofiilien laboratorioseurannalla.

Jyrki Joensuu

Isorokosta mallia koronaan?

Vain yksi ihmisen virusinfektio on saatu juurituksi maailmasta: isorokko.

Heikki Peltola

Sukupuolenkorjaushoitojen vaikutuksista itsetuhoisuuteen ei ole näyttöä

Kiitämme Kärnää ym. sukupuolenkorjaushoitojen katumista käsittelevästä katsauksesta (1).

Katinka Tuisku, Riitta-Kerttu Kaltiala

Lääkärin äänen on kuuluttava järjestelmähankinnoissa

Aster ja Apotti näyttävät osoittaneen, että lääkäreitä on kohdeltu järjestelmähankkeissa liikaa pelkästään käyttäjinä, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Anamneesi – totta vai tulkintaa?

Lääketieteellisessä tiedekunnassa opetettiin, että potilaan tullessa tutkimuksiin on oleellista ottaa hyvä anamneesi ja tehdä tarkka status. Vasta tämän jälkeen tulevat koneelliset tutkimukset ja laboratoriot.

Juha Hänninen

Kahden kerroksen vaikeuksia

Koronakriisin hellittäessä tulee muistaa, että perusterveydenhuollossa työt eivät helpota, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Vastuu oppimisesta kuuluu opiskelijalle

Keskustelussa lääketieteen opiskelusta on syntynyt vaikutelma, että opetuksen ja opettajien laatu ratkaisisi tulevan lääkärin ammattitaidon.

Ilkka Tulikoura

Kansa tulee suojata epäterveellisiltä elintarvikkeilta

Lääkärilehden numero 23 esitteli Lääkäriliiton kestävän terveydenhuollon hanketta. Kestävyyttä koettelevat ikääntyminen, lääketieteen ja teknologian kehitys sekä medikalisaatio.

Pertti Mustajoki

Lomalle vai ei?

Toinen hyötyy pelkästä lomasta, toisen kannattaa tehdä jotain sen eteen, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Apotti-järjestelmän käyttöönotto on suuri toiminnanmuutos

Cambridgen yliopistollisessa sairaalassa, jossa Epic-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2014, oli alkuvaiheessa hankaluuksia. Haasteet on selätetty. Tämä Britannian suurimpiin lukeutuva sairaala on voittanut useita palkintoja mm. digitaalisen teknologian hyödyntämisestä ja tavoittelee terveydenhuollon digitalisaatiota mittaavan HIMSS-luokituksen korkeinta tasoa 7. (1)

Hannu Välimäki

Toisiolaki hankaloittaa terveystutkimuksia eikä anna lisäarvoa tietoturvaan

Professori Pekka Puska toi esille, että vaikka toisiolain keskeisenä tavoitteena oli suomalaisten monipuolisten terveysrekisteritietojen tehokas käyttö, niin esitys valmisteltiin erityisesti tietoturvallisuuden kannalta (1).

Olli Raitakari, Linnea Karlsson, Hasse Karlsson, Jorma Toppari

Apotin mysteeri

Apottia on ajettu sisään lääkärien työnteon kustannuksella, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Kaksi täsmennettävää kohtaa

Kiitämme kollegoita Anna Kiilavuori ja Anu Pätäri-Sampo ansiokkaasta ja tarpeellisesta Lääkärilehden kirjoituksesta "Ennen puberteettia ilmenevä vulvovaginiitti: miten tutkin ja hoidan?"(1)

Eeva Nikkola, Elina Holopainen, Merja Oksanen

Ahdistusosaamisyksiköitä tarvitaan

Kirjoituksemme "Bentsodiatsepiinit toimivat ja niitä saa käyttää" on herättänyt laajaa keskustelua lääkärikunnassa. Olemme saaneet risuja ja ruusuja, kirjoitustamme on kuvattu vaaralliseksi bentsodiatsepiinien suositteluksi ja toisaalta helpottavaksi luvaksi saada määrätä niitä harkiten. Käsityksemme mukaan mitään lääkettä ei tietenkään pidä määrätä varomattomasti. Keskustelusta näkyy, miten elefantti näyttää erilaiselta riippuen katselusuunnasta. Päihdelääkäri näkee bentsodiatsepiineihin liittyvät väärinkäyttöongelmat, geriatri hauraat vanhukset, psykiatri vaikeaa ahdistusta komorbiditeetteineen potevan työkyvyn palaavan ja yleislääkäri bentsodiatsepiinien avulla vihdoin nukkuvan potilaan.

Matti O Huttunen, Hasse Karlsson, Jyrki Korkeila, Lumikukka Socada

Urheilijoiden alaraajavammoista

Lääkärilehdessä 19–20/2021 oli artikkeleita (1–4), jotka koskivat urheilijoiden alaraajavammoja. Laajaa aihetta käsiteltiin rajoitetusti ja esimerkein. Niinpä haluaisin tuoda asiaan 50 vuotta perehtyneenä muutaman seikan täydennyksenä.

Ilkka Tulikoura

Psykiatria ei ole vain luonnontiedettä

Korhonen ym. jatkavat keskustelua siitä, miten saada riittävästi erikoistujia lastenpsykiatrialle, yhdelle yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittävimmistä erikoisaloista. Kirjoitus tuo ansiokkaasti esiin sen, mikä psykiatrisilla ja muilla lääketieteen erikoisaloilla on yhteistä (1). Tämän lisäksi psykiatrian alat ovat erityisiä ja kiehtovia, koska ne tutkivat yhtäaikaisesti mieltä ja ruumista.

Riikka Tolsa-Saloheimo

Tarvitaanko leukosyyttien erittelylaskentaa reumalääkityksen turvakokeissa?

Reumalääkitysten turvakokeena on tavattu käyttää verenkuvaa, jossa on leukosyyttien erittelylaskenta (TVK). Luettuani Terveyskylän Reumatalon lääkehoidon seurantakokeista, huomasin, että perusverenkuva (PVK) mainitaan mahdollisena seurantatutkimuksen, joskin jostain syystä HUS-alueella suosituksena on TVK. Muita alueita koskeva ohjeistus sisältää maininnan, että mikäli leukosyyttitaso on alle 3, on tehtävät erittelylaskenta.

Anton Saarinen