Psykiatria ei ole vain luonnontiedettä

Korhonen ym. jatkavat keskustelua siitä, miten saada riittävästi erikoistujia lastenpsykiatrialle, yhdelle yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittävimmistä erikoisaloista. Kirjoitus tuo ansiokkaasti esiin sen, mikä psykiatrisilla ja muilla lääketieteen erikoisaloilla on yhteistä (1). Tämän lisäksi psykiatrian alat ovat erityisiä ja kiehtovia, koska ne tutkivat yhtäaikaisesti mieltä ja ruumista.

Riikka Tolsa-Saloheimo

Tarvitaanko leukosyyttien erittelylaskentaa reumalääkityksen turvakokeissa?

Reumalääkitysten turvakokeena on tavattu käyttää verenkuvaa, jossa on leukosyyttien erittelylaskenta (TVK). Luettuani Terveyskylän Reumatalon lääkehoidon seurantakokeista, huomasin, että perusverenkuva (PVK) mainitaan mahdollisena seurantatutkimuksen, joskin jostain syystä HUS-alueella suosituksena on TVK. Muita alueita koskeva ohjeistus sisältää maininnan, että mikäli leukosyyttitaso on alle 3, on tehtävät erittelylaskenta.

Anton Saarinen

Toisiolain hyödyntämisen ongelmista

Lääkärilehden ja muidenkin lehtien palstoilla on keskusteltu tutkijoiden kokemista ns. toisiolain ongelmista. Findatan johtaja vastasi kritiikkiin HS:ssä (1), kuinka lain tavoitteena on parantaa tietosuojaa. Kuitenkin tämän lainsäädännön keskeisenä tavoitteena (1§), mitä tutkijat ja muut tietojen hyödyntäjät kaipasivat, oli suomalaisten monipuolisten terveysrekisteritietojen tehokas käyttö - toki tietoturvallisesti.

Pekka Puska

Bentsodiatsepiinien käytössä varovaisuus on edelleen viisautta

Matti O Huttunen ja kumppanit kritisoivat kirjoituksessaan (1) näyttöön perustuvaa Käypä hoito ja Vältä viisaasti -suositusten mukaista bentsodiatsepiinien varovaista käyttöä. Tässä kirjoituksessa ne asetetaan asenteena vastakkain useiden uusien tieteellisten artikkeleiden kanssa. Kolme näistä on samojen kirjoittajien tekemiä näkökulmakirjoituksia, ilman uutta tutkimustietoa (2,3,4) ja yksi yritys tasapainottaa bentsodiatsepiinien kiistämättömiä hyötyjä kiistämättä niiden ilmeisiä haittoja (5).

Pekka Laine

Kansainvälisistä kokemuksista ei opittu

Kiitän kollega Tõnu Peetsiä tärkeästä kirjoituksesta (1). Apotti on kieltämättä varsin heikosti kliinikon arkea tukeva sairaskertomusjärjestelmä. Henkilökohtaiseen havainnointiin perustuen tästä vallitsee kollegakunnassa varsin laaja konsensus. Miksi sitten, kysyy Peets, eivät lääkärit ole ottaneet näitä ongelmia laajempaan julkiseen käsittelyyn, ja pohtii Pohjoismaisen sosiaalidemokraattisen eetoksen osuutta asiaan.

Allan Seppänen

Potilas jää tyhjän päälle

Olen seurannut apteekkinäkökulmasta vuosikymmeniä, miten paljon puhutaan potilaan hoitopoluista ja hoidon tukemisesta. Silti sille ei ole tapahtunut mitään merkittävää kehitystä. Katselemme potilaan lääkelistoja apteekissa, mutta ani harvaa lääkäriä ne tuntuvat kiinnostavan. Reseptejä uusitaan kerta toisensa jälkeen, mutta vanhoja ei poisteta. Lääkelistaan jää kauppanimellä yksi valmiste ja vaikuttavan aineen nimellä toinen vastaava valmiste. Näin voi käydä, vaikka apteekissa haukkana yritämmekin valvoa asiaa. Ongelmatapauksissa lääkärin tavoittaminen on erittäin vaikeaa apteekistakin käsin. Potilaalle se on liki mahdotonta.

Kirsi Paulamäki

Lihaton Suomi 2040

Kun lukee raportteja ilmastomuutoksesta ja hiilipäästöjen vähentämiskeinoista, törmää aina samaan asiaan: globaali lihankulutus on aivan liian suurta. Sademetsää kaadetaan ja poltetaan soijaa varten, jota syötetään eläimille lihantuotantoa varten. Etenkin nautaeläimet tuottavat merkittävän osan metaanipäästöistä. Aiheesta kirjoittaa ansiokkaasti myös Juha Lempiäinen Lääkärilehden Näkökulma-kirjoituksessa (1).

Pekka Koukkari

Psykiatria on lääketiedettä

Psykiatrian alojen lääkäripula on ollut viime aikoina otsikoissa valtakunnanmediasta lähtien. Hyvä niin, sillä asian kanssa ovat kamppailleet niin aikuis-, nuoriso-, kuin lastenpsykiatriakin jo vuosia. Syitä alalle hakeutumisen esteinä on mietitty useilla päillä ja tahoilla. Viimeisimpänä Lääkärilehdessä (1) Johanna Rellman toi esiin pääsykokeiden painottavan matemaattisia aineita. Siten psykiatriasta kiinnostuneet lukiolaiset saattavat jättää lääketieteen valitsematta tai ainakin itse pääsyprosessi suosii luonnontieteissä menestyneitä. Toisaalta samaisessa artikkelissa Liisa Lehtonen tuo esiin erityisesti pienten erikoisalojen vähäisen näkyvyyden perusopetuksessa. Aikuispsykiatrialle on oma peruskurssinsa lääketieteen opinnoissa, mutta lastenpsykiatria on siitä vain pieni siivu, joko psykiatrian- tai lastentautien kurssin sisällä. Moni lastenpsykiatriaan erikoistuva tuleekin lastentaudeilta, reunoja tekemään ja sen myötä erikoistumisalaa vaihtaen, mutta jatkossa tämä virta todennäköisesti ehtyy nykyisen erikoistumisprosessin myötä.

Marie Korhonen, Hanna Raaska, Elina Siponen, Leena Repokari

Bentsodiatsepiinit ovat edelleen paras lääke pitkäaikaiseen unettomuuteen

Kiitän professori Matti O Huttusta Näkökulma-palstalla julkaistusta kirjoituksestaan bentsodiatsepiinien (BZD) tehokkuudesta ja turvallisuudesta ahdistuneisuushäiriön ja pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa (1). Voin yhtyä Huttusen mielipiteeseen viidenkymmenen vuoden aikana saamani omakohtaisen kokemuksen ja potilaiden palautteen perusteella. Erityisesti ajattelen ikääntyneitä potilaitani, joille BZD sopivat todella hyvin pitkäaikaiseen unettomuuteen. Sitä parempaa vaihtoehtoa ei edelleenkään ole tarjolla. BZD:n tehosta ja turvallisuudesta on aikojen kuluessa kertynyt valtava määrä potilaiden myönteisiä kokemuksia, mistä tietysti paras todistus on niiden suuri suosio pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa, myös iäkkäillä potilailla. Huom. meitä yli 70-vuotiaita on paljon ja elinajan odotteen mukaan tulemme myös elämään pitkään.

Ilkka Seppälä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030