Raskaudenkeskeytyksen oikeutus

Kaksosraskauden osa-abortointia käsiteltiin Lääkärilehdessä 26.2.2021 (1). Haluan kiinnittää huomion kohtaan, jossa moraalifilosofi Judith Thomson perustelee abortin oikeutusta viulistiesimerkillä. Esimerkissä henkilö X herää kytkettynä viulistiin ja tämä kytkös on ainoa tapa pelastaa viulistin henki. En tässä kirjoituksessani ota kantaa niinkään kaksosraskauden osakeskeytykseen, vaan siihen, kuinka pulmallinen tuo esimerkki on abortin suhteen.

Johanna Valmula

Pillerimeri maailman muutoksessa

THL:n tutkimusprofessori (emerita) Harriet Finne-Soveri käsitteli Lääkärilehden verkkokommentissaan (1) erinomaisesti tärkeää asiaa eli pysähtymistä hetkeen ja pohtimista mitä ympärillä tapahtuu. Kommentissa tuodaan esiin mielestäni erinomaisesti ajatus teknologian ja tekoälyn kehityksen tuomasta kaikkivoipaisuudesta, jota voidaan kyseenalaistaa, koska olemme tekemisessä ihmisten kanssa. Kommentin kuuluu olla ravisteleva ja herättelevä, mutta itseäni häiritsi tekstissä oman ammattikuntani, farmaseuttien ja proviisorien, osaamisen näkeminen mahdollisena uhkana.

Antti Kataja

Hoitava lääkäri ja vakuutuslääkäri varmistamassa oikeita vakuutusratkaisuja

Kollega Jorma Kiuttu toi esille 4/2021 Lääkärilehdessä (1) eduskunnan käsittelyyn menevän lakiesityksen (HE 213/2020 vp). Työtapaturma- ja ammattitautilakiin, eräisiin työeläkelakeihin ja Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi aiempaa yksityiskohtaisemmat säännökset siitä, millä tavalla vakuutuslaitosten asiantuntijalääkäreiden edellytetään ottavan kantaa laitosten käsiteltäväksi toimitettuihin lääketieteellisiin selvityksiin. Vakuutuslääkäreiden mielestä ehdotukset merkintöjen selkeydestä ovat kannatettavia.

Ari Kaukiainen, Hanna Elonheimo, Janne Leinonen, Kari-Pekka Martimo

Koronatapausten raportointia olisi syytä muuttaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) raportoi päivittäin Suomessa todetut koronatapaukset. Todettujen tapausten määrä vaihtelee päivästä toiseen huomattavasti. Tämä vaikeuttaa koronatilanteen kokonaisarviointia ja siten preventiotoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia. On hämmästyttävää, että THL ei suhteuta tapausmääriä otettujen näytteiden määrään. Nimittäjä on tärkeä, koska se kertoo todellisen esiintyvyyden. Jos näytteitä on otettu vähän, todettujen tapausten määräkin on todennäköisesti pieni. Jos näytteitä on otettu paljon, todettuja tapauksiakin on todennäköisesti paljon. Myöskään THL:n raportoima kahden edellisen viikon ilmaantuvuus väestömäärään suhteutettuna (per 100 000) ei suoraan kerro esiintyvyyttä eli todettujen tapausten määrää suhteessa otettujen näytteiden määrään. Olisi suositeltavaa, että THL ilmoittaisi tapausmäärät myös prosentteina eli todetut positiiviset tapaukset jaettuna tutkittujen näytteiden kokonaismäärällä. Myös muuntoviruksen prosentuaalinen osuus kiinnostaa.

Jorma Paavonen

Sepelvaltimotaudin kajoava hoito Suomessa 2020-luvulla

Sydänkirurgit vertailevat tuoreessa katsausartikkelissa sepelvaltimotaudin kajoavia hoitomuotoja ja niiden toteutusta eri sairaanhoitopiireissä ja pohtivat, saavatko sepelvaltimotautipotilaat yhdenvertaista hoitoa asuinpaikasta riippumatta (1). Pelkkä pallolaajennusten ja ohitusleikkausten suhde ei kuitenkaan sellaisenaan kuvasta hoidon laatua. Ohitusleikkauksella ja pallolaajennuksella hoidetaan pääosin eri potilasryhmiä. Pallolaajennuspotilaista noin puolet on sepelvaltimotautikohtauspotilaita, joista nykyään lähes kaikki hoidetaan pallolaajennuksella hoitosuositusten perusteella (2). Vakaassa sepelvaltimotaudissa yli puolet oireisista potilaista on ensisijaisesti pallolaajennuksella hoidettavia. Osa potilaista voidaan hoitaa molemmilla menetelmillä, jolloin on luontevaa, että valitaan kustannusvaikuttavampi ja potilaalle kevyempi vaihtoehto (3, 4).

Tuomas Rissanen, Antti Ylitalo, Timo Mäkikallio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030