Potilasvahinkojen korvausperusteita ei voi sanella

Lääkärilehden numerossa 37/2020 LTK Pekka Waris, LT Tiina Huusko ja LKT Leo Niskanen (1) katsoivat, että osteoporoosihoitojen kohdentamisessa on keskeistä murtumien sekundaaripreventio heti ensimmäisen pienienergiaisen murtuman jälkeen. Jos tämä laiminlyötäisiin, uusi murtuma olisi kirjoittajien mukaan korvattava potilasvahinkona. Kirjoitus kiinnitti Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) asiantuntijalääkäreiden huomion – ei niinkään sen lääketieteellisen sisällön, vaan potilasvahinkoja koskevien huomioiden osalta.

Eero Hirvensalo, Hannu Väänänen, Maiju Welling, Elina Muukkonen, Minna Plit-Turunen

Koronatilanne paremmaksi riskiryhmien D-vitamiinitutkimuksella

Noin puolella maailman väestöstä on todettu D-vitamiinin puutos. Korona ja D-vitamiini taistelevat toisiaan vastaan. Koronaviruksen vuodenaikavaihtelu näyttää nyt käänteiseltä D-vitamiinipitoisuuden kanssa. Julkaisut pyrkivät selvittämään, pystyykö D-vitamiini estämään tartuntoja ja/tai rajoittamaan vakavaa taudinkuvaa. Tähän odotetaan satunnaistettujen tutkimusten tuloksia.

Timo Timonen

Perustuslakivaliokunta torppasi täydellisen tupakointikiellon perustuslain vastaisena

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys vankeuslain muuttamiseksi (1). Hallituksen esityksessä ehdotetaan vankeuslakia muutettavaksi siten, että tupakointi olisi kielletty suljetun vankilan sisä- ja ulkotiloissa sekä avolaitoksen sisätiloissa. Esityksen tavoitteena on mm. estää vankien tupakoinnista tupakoimattomille vangeille ja henkilökunnalle aiheutuvat terveyshaitat.

Lasse Lehtonen

Kiitos vuonna 2020 käsikirjoituksia arvioineille

Tieteellisiä käsikirjoituksia on kuluneen vuoden aikana saapunut Lääkärilehteen 203, joista 197 lähetettiin toimituksen ulkopuoliseen vertaisarviointiin. Koronavuosi ei vähentänyt käsikirjoitusten määrää vaan päinvastoin: edellisen vuoden luvut olivat 162 ja 153, joten vertaisarviointia on tänä vuonna tarvittu aikaisempaa enemmän. Työn ovat tehneet tällä aukeamalla luetellut 288 suomalaista asiantuntijaa, jotka ansaitsevat lämpimät kiitokset.

Pertti Saloheimo

Sähkösavukkeiden käyttö Suomessa onneksi vähenee

Huolimatta aktiivisesta sähkösavukkeiden lobbauksesta, johon tämäkin vastinepyyntö liittyy, sähkösavukkeiden käyttö on Suomessa vähäistä ja vähentynyt vuoden 2015 jälkeen (1). Huolestuttavaa on, että 8.–9. luokkalaisista pojista löytyy korkein määrä käyttäjiä, 4 %, kun lukiolaisista 1 % ja ammattikoululaisista 2 % käyttää sähkösavukkeita; 18-vuotiaista pojista sähkösavukkeita käyttää päivittäin 3 %, ja yli puolet heistä käyttää nikotiinipitoisia tuotteita.

Terttu Harju, Miia Aro, Katja Riikonen, Tuula Vasankari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030