Erillisratkaisu uhkaa lääkinnällistä valmiutta Lääkärilehden 46/2019 pääkirjoituksessa (1) liiton puheenjohtaja Samuli Saarni kiteytti useita kaavailtuun Uudenmaan erillisratkaisuun liittyviä uhkakuvia. Listaan on lisättävä vielä yksi tärkeä näkökulma. Eero Hirvensalo, Aaro Toivonen, Kati Ekholm Keskustelua 47/2019 Kommentteja
Uudenmaan erillisratkaisu – missä hyödyt potilaalle? Erillisratkaisua ajavien tulisi tuoda perusteet kabineteista julkisuuteen, kirjoittaa Samuli Saarni. Samuli Saarni Pääkirjoitukset 46/2019 Kommentteja
Eettisyyttä on myös työhön sitoutuminen Terveyskeskuslääkärien työpaineista ja terveyskeskusten resurssipulasta ja pitkistä hoitojonoista keskustellaan jälleen. Työpaineiden lisäksi kiireen on esitetty aiheuttavan lääkärille myös eettistä tuskaa, kun potilaita ei voi hoitaa niin hyvin kuin omatunto vaatii. Syntipukin rooliin on nostettu esimiehet ja terveyskeskuksen johto, jotka vaativat hosumaan työssä. Timo Teinonen Keskustelua 46/2019 Kommentteja
Biomedisiinan ei pidä hallita priorisointia Priorisoinnin hampaattomuutta pohditaan aina välillä, ja silloin syyttävä sormi yleensä kohdistuu poliitikkoihin (1,2). Vähemmälle ovat jääneet huomiot terveydenhuollon ammattilaisten ja johtajien vaikutuksesta poliittiseen päätöksentekoon. Eero Raittio, Lauri Raittio Keskustelua 46/2019 Kommentteja
Palaute muuttaa toimintatapoja HUS:ssa Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) viime vuoden koulutuspaikkakyselyn tulos oli HUS:lle hyytävää luettavaa. On kouluttajalle vakava peiliin katsomisen paikka, jos omat erikoistuvat eivät halua suositella koulutuspaikkaansa kollegoilleen. Elina Palovuori, Anne Pitkäranta Keskustelua 46/2019 Kommentteja
Lahja nuorille Suomi ei kaipaa uutta nikotiiniriippuvaisten sukupolvea, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Pekka Nykänen. Pekka Nykänen Pääkirjoitukset 45/2019 Kommentteja
Tiedämmekö, mitä teemme? Pekka Nykänen kirjoittaa terveyskeskusten kestämättömästä tilanteesta. Pekka Nykänen Pääkirjoitukset 44/2019 Kommentteja
Omakanta ohjaa, mutta kansalainen valitsee Yleislääketieteen erikoislääkäri ja avoterveydenhuollon ylilääkäri Minna Mantila ehdotti Lääkärilehden verkkosivulla (1) 16.10. julkaistussa kommenttikirjoituksessaan muutosta reseptien uusimiskäytäntöön. Outi Lehtokari Keskustelua 44/2019 Kommentteja
Dientamoeban rooli lasten vatsavaivoissa on epäselvä Dientamoeba fragiliksen aiheuttamista tautitapauksista julkaistun suomalaistutkimuksen (1) jälkeen aihe puhuttaa nyt mediassa. Myös Lääkärilehti käsitteli aihetta (2). Satu Kekomäki, Laura Merras-Salmio, Tea Nieminen, Tuula Pelkonen, Eeva Salo, Harri Saxén, Svetlana Vakkilainen Keskustelua 44/2019 Kommentteja
Verenpaineen tavoitteet tiedettiin jo sata vuotta sitten Lääkärilehdessä 42/2019 uutisoitiin lokakuisesta Terveysfoorumi-tilaisuudesta, jossa keskusteltiin terveyden ja sairauden rajasta (1). Kuten tilaisuudessa todettiin, ylidiagnostiikka on turhaa. Mutta ovatko toimenpiteet, jolla pyritään ehkäisemään yhä kalliimpaa sairauksien hoitoa, tosiaan myös turhia? Timo Strandberg Keskustelua 44/2019 Kommentteja
Voiko yli satavuotias sykkiä tätä päivää? Neuvottelemillamme sopimuksilla määritellään tulevaisuuden työpaikkojen puitteet, kirjoittaa Anu Mustakari. Anu Mustakari Pääkirjoitukset 43/2019 Kommentteja
Miten terveyskeskukset pelastetaan? Lääkäriliiton teesit. Samuli Saarni kirjoittaa neljästä perus-terveydenhuollon pelastamisen teesistä. Samuli Saarni Pääkirjoitukset 42/2019 Kommentteja
Tieteellinen näyttö on arvioitu systemaattisesti ETM Johanna Kaipiainen kommentoi artikkeliamme (1) ja kritisoi (2) suomalaisia D-vitamiinisuosituksia. D-vitamiinisuosituksia tarkasteltaessa on ehdottoman tärkeää huomioida, onko laskelmissa oletuksena auringonvaloaltistusta. Suvi T. Itkonen, Maijaliisa Erkkola, Christel Lamberg-Allardt Keskustelua 42/2019 Kommentteja
Suositeltu D-vitamiinimäärä on liian pieni ETT, dosentti Suvi T. Itkonen ym. käsittelivät artikkelissaan Lääkärilehdessä 38/2019 (1) D-vitamiinitilannetta ja saantisuosituksia Suomessa. Johanna Kaipiainen Keskustelua 42/2019 Kommentteja
Uuden ajan kolesteroli On korkea aika selvittää, miten perimää voi käyttää terveydenhuollossa, kirjoittaa Pekka Nykänen. Pekka Nykänen Pääkirjoitukset 41/2019 Kommentteja
Hyvä alku – jatkoa tarvitaan Vastaanotoilla kaivataan täsmällisempiä ohjeita sairauspoissaolojen tarpeen arviointiin, Pekka Nykänen kirjoittaa. Pekka Nykänen Pääkirjoitukset 40/2019 Kommentteja
Palkankorotukset prosentteina vai euroina? Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni toteaa pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 38/2019 (1), että lääkärin palkkakehitys uran edetessä on turvattava ja että kokeneiden ja motivoituneiden lääkäreiden pitäminen julkisessa terveydenhoidossa on kaikkien etu. Se on nimenomaan myös erikoistuvien lääkäreiden etu. Kuka heitä opettaa, jos suuri osa kokeneista lääkäreistä lähtee yksityispuolelle? Kirsi Waahtera Keskustelua 40/2019 Kommentteja
Kehäväkivalta kuuluu poliisille Suomessa ei saa olla köysillä erotettuja saarekkeita lain ulkopuolella, Pekka Nykänen kirjoittaa. Pekka Nykänen Pääkirjoitukset 39/2019 Kommentteja
Lääkärisopimuksen päättyminen lähestyy Muutoksen kohteena ovat työaika- ja palkkausmääräykset, eli kaikkein tärkeimmät virkaehtosopimuksella sovittavat asiat, kirjoittaa Samuli Saarni. Samuli Saarni Pääkirjoitukset 38/2019 Kommentteja
Parhaiten potilaan terveyttä suojellaan tutkitun tiedon pohjalta Työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen kirjoitti Lääkärilehdessä 35/2019 kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista (1). Asia on tärkeä ja siihen on puututtu Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti (2). Suomessa on tiukka työ- ja terveydensuojelulainsäädäntö, joka antaa mahdollisuudet ehkäistä ympäristöömme liittyviä pieniäkin riskejä. Lainsäädäntöä tukevat monet kansalliset ohjeet, kuten Käypä hoito -suositus, lähtevätkin siitä, että kosteusvauriot tulee pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan (3). Jussi Lampi, Ulla Brusila-Relas, Terttu Harju, Pirjo Jokela, Hannele Kallio, Jussi Karjalainen, Paula Kauppi, Maritta Kilpeläinen, Marjaana Saarela, Markku Sainio, Marjo Sinokki, Hille Suojalehto, Tuula Vasankari, Juha Pekkanen Keskustelua 38/2019 Kommentteja
Raskausdiabeteksen diagnostisia kriteerejä ei tarpeen muuttaa Tiede Raskausdiabeteksen diagnostisia kriteerejä ei tarpeen muuttaa Kansainvälisiä suosituksia korkeammat raja-arvot puolustavat paikkaansa.
Liikunnallinen interventio pitkäaikaishoidossa ei vähentänyt kaatumisia Tiede Liikunnallinen interventio pitkäaikaishoidossa ei vähentänyt kaatumisia Tutkittavien sitoutuminen harjoitteluun oli heikkoa.
Koulun ilmapiiri vaikuttaa nuorten mielen hyvinvointiin Tiede Koulun ilmapiiri vaikuttaa nuorten mielen hyvinvointiin Vaikutus oli pieni mutta tilastollisesti merkitsevä.
Lääkäripäivien parhaat palkittiin Jäsen Lääkäripäivien parhaat palkittiin Koulutuspalkinnon sai Duodecimin järjestämä kurssi johtamisesta. Avoin artikkeli
Nikotiinipussien makuaineita ei tule sallia Keskustelua Nikotiinipussien makuaineita ei tule sallia Lakiesitys on erityisen hämmentävä, koska makuaineet on kaikissa muissa tupakka- ja nikotiinituotteissa kielletty, kirjoittaa Pekka Puska.
Kehitysvammaisuutta esiintyy enemmän pojilla kuin tytöillä Tiede Kehitysvammaisuutta esiintyy enemmän pojilla kuin tytöillä Autismikirjon häiriö oli pojilla lähes neljä kertaa tyttöjä yleisempi liitännäisdiagnoosi. Avoin artikkeli
