Syntyykö tupo?

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat nyt esittäneet omat tulopoliittiset tavoitteensa ja työnantajapuolten reaktiot ovat tiedossa. Palkansaajien vaatimustaso on melkoisen yhtenäinen, erot löytyvät korotusvarojen suuntaamisesta. Kukin keskusjärjestö pyrkii suuntaamaan hyödyn omaan jäsenkenttäänsä.

Markku Äärimaa

Viimeiset hetket käsillä äänestää

Kunnallisvaaleista jäi varmasti useimmille päällimmäiseksi muistoksi äänestäneiden määrän ällistyttävä vähyys. Se kertoo, että äänestämisen kautta vaikuttamiseen ei uskota eikä sitä pidetä tärkeänä. Ennakkotiedot siitä, miten vilkkaana omissa valtuuskunnan vaaleissamme parhaillaan käynnissä oleva postiäänestys on alkanut, eivät riemastuta. Viimeistään nyt on äänestettävä, jos haluaa äänellään vaikuttaa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi valittavan valtuuskunnan kokoonpanoon.

Taito Pekkarinen

Vastine Raili Korhosen, Kari Korhosen ja Pekka Utriaisen artikkeliin: Imatran mallistako ratkaisu psykiatriseen hoitoon?

Suomen Lääkärilehden tuoreessa numerossa Korhonen työtovereineen (1) esittelee Imatran psykiatrisen hoito-organisaation muutosta ja siitä saatuja tuloksia. Artikkelin mukaan suurin muutos tapahtui vuoden 1998 alusta, jolloin psykiatristen potilaiden hoito siirrettiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaupungin omaksi toiminnaksi. Artikkelissa ilmoitetaan, että vuodesta 1996 vuoteen 1999 Imatran kaupungin mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitokulut vähenivät 156 mk asukasta kohden eli yhteensä 5,0 mmk. Johtopäätöksenä ilmoitetaan, että ... asiakkaan kokema sama hoidon teho tuotettiin uudella hoito-organisaatiolla kuitenkin oleellisesti pienemmillä kustannuksilla. Johtopäätös on mielenkiintoinen, mutta ei perustu artikkelin aineistoon, menetelmiin ja tuloksiin.

Heimo Viinamäki

Kommentti Heimo Viinamäen vastineeseen

Kiitämme professori Viinamäkeä ansiokkaista kommenteista. Psykiatrisen hoidon järjestäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön erilaisilla hallintomalleilla on haastava alue, eikä mielestämme ole olemassa yhtä ainutta oikeaa toimintamallia, sillä hallinnolliset ratkaisut tulee toteuttaa ottaen huomioon alueellisesti erilaiset lähtökohdat ja palvelujärjestelmän muutospaineet. Artikkelissa ei esitetä Imatran mallia Imatraa laajemmaksi ratkaisuksi psykiatriseen hoitoon.

Raili Korhonen

Hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset

On hyvä asia, että kouluterveydenhuollosta kannetaan huolta ja mietitään sen merkitystä (SLL 39/2000, s. 3940-3941). Koen kuitenkin, että julkaistu kirjoitus ei juurikaan auttanut itse asiaa, ennemminkin toisteli 70-luvun suunnitelmataloutta. Olen itse tehnyt kouluterveydenhuoltoa ajoittain jo vuodesta 1972 alkaen ja lisäksi olen pohtinut terveystarkastusten merkitystä omassa väitöskirjassani. Kuulun myös niihin terveyskeskusten ylilääkäreihin, jotka ovat radikaalisti lähteneet muuttamaan kouluterveydenhuoltoa. Tästä taustasta tuon esiin joitakin omia näkemyksiäni.

Ulla Mattelmäki

Lääkäripäivien ajan sosiaalinen ohjelma

Olen jo pitempään seurannut huolestuneena lääkäripäivien sosiaalisten ja oheisohjelmien kehitystä. Huomasin ongelmat jo asuessani Rovaniemellä (1997- 2000), mutta nyt ulkosuomalaisen (Sveitsissä asuvan) kollegan kannalta asia on valjennut entistäkin selvemmin: on aivan järjetöntä järjestää kongressin aikana näitä puolipakollisia teatteri- tai oopperailtoja.

Hannu Savolainen

36. lääke-esittelijäkurssi pidetty

Lääketietokeskus Oy järjesti 36. lääke-esittelijäkurssin touko-elokuussa 2000. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, josta kurssilainen saa riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen. Opiskelijat ovat alalla olevia lääke-esittelijöitä, joiden pohjakoulutus on yleensä opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto kaupalliselta tai terveydenhuoltoon liittyvältä alalta.

Luovuttaja

San Felicianon kapeaa ja roskaista sivukatua linkkasi menemään mies, jolla oli punamusta pancho kietaistuna hartioille. Intiaaneille tutun mustan lierihatun mies oli vetänyt syvälle päähänsä, ja puukeppi antoi hyvän tuen miehen raahatessa oikeaa jalkaansa pitkin kadun asvalttipintaa.

M. Piriformis

Lääkkeeksi lisää kilpailua laboratoriomarkkinoille

Olemme Suomen Kuntaliitossa seuranneet Lääkärilehdessä käytyä keskustelua julkisten ja yksityisten laboratorioiden välisestä kilpailutilanteesta (SLL 34, 35 ja 39/2000). On hyvä, että tätä keskustelua käydään, sillä se luo pohjaa myös uusille näkemyksille. Haluamme liittyä keskusteluun ja tuoda esiin näkökohtia, joilla mielestämme saattaa olla yleisempääkin merkitystä.

Eero Linnakko

Rintarauhaskirurgia, yleiskirurgia ja gastroenterologia

Karl von Smitten, Tiina Jahkola, Erkki Nylamo ja Rauni Saaristo pohtivat tämän lehden pääkirjoituksessa (SLL 36/2000) rintarauhaskirurgian kohtaloa uusien erikoisalojen kentässä. Kirjoituksessa päädytään ehdottamaan joko rintarauhaskirurgian yksiköiden luomista yliopistosairaaloihin ja muuttamaan suureen keskussairaalaan, tai alueen sulauttamista vatsaelinkirurgiaan.

Juhani Kellosalo

Suonikohjukirurgia sairaaloissa lapsipuolen asemassa

On ilolla todettava, että vastuu laskimokirurgisesta hoidosta ja koulutuksesta on vihdoin siirtynyt verisuonikirurgien käsiin (SLL 36/2000). Surullisen kuuluisat uusintaleikkausten määrät ovat osoitus siitä, että suonikohjukirurgia on ollut sairaaloissamme liian kauan lapsipuolen asemassa. On varmasti nykytilassa oikein, että julkisten sairaaloiden vähäinen leikkauskapasiteetti ohjataan siitä eniten hyötyä saaviin, laskimosairauden komplikaatioista kärsiviin. Suurin hyöty niin yhteiskunnallisella kuin yksilöllisellä tasolla tulevaisuudessa saadaan kuitenkin, jos leikkaukset pystyttäisiin kohdistamaan niihin potilaisiin, joilla ei vielä ole päässyt kehittymään sekundaarista takaisinvirtausta säären ja reiden yhdyslaskimoihin.

Martti Raussi

Tiedemiesten innovatiivisuus ja julkaiseminen

Toimittaja Ulla Järvi oli tehnyt Lääkärilehteen (SLL 39/2000, s. 3900) uutissivujutun otsikolla Neljännes lääkkeistä käytössä 25 vuotta sitten. Jutussa siteerattiin professori Ilari Paakkaria, joka kuului sanoneen: Hullua tiedemiestä tarvitaan yhä uskomaan omaan visioonsa ja tekemään työtä, vaikkei muut enää uskoisikaan. Olen itse tuota ideologiaa jo parikymmentä vuotta toteuttanut tutkija.

Antti Hernesniemi

Fotokinan uutuudet

Joka toinen vuosi Kölnissä pidetään suuri valokuvausalan näyttely. Digitaalisuus oli tämän vuotisen näyttelyn hallitseva teema.

Erkki Karjalainen

Kirje Yhdysvalloista

AMA:n vuosikokouksessa Chicagossa kesäkuussa tärkeimpiä tapahtumia oli valtuuskunnan vilkkaan keskustelun jälkeen antama hyväksyntä maallikkojäsenen mukaantulolle hallitukseen. Eräissä lääkärijärjestöissä tällainen käytäntö on jo voimassa.

Tuula Fabrizio

Päätäin historiaa

Kehittyneissä yhteiskunnissa syöpäläiset ovat nykyään muuten harvinaisia, mutta päätäitä tavataan varsinkin lapsilla ja nuorilla yllättävän usein. Pitkät hiukset sekä hiusten pesua ja kampaamista haittaavat hiusmuodit lisäävät selvästi päätäiden yleisyyttä.

Arno Forsius

Lyhyesti: Äidinmaito antibioottina

Vastasyntyneillä äidinmaidonkorviketta syövillä lapsilla on tunnetusti enemmän ripulitauteja kuin äidinmaitoa saavilla. Eräs brittitutkijaryhmä on todennut äidinmaidossa olevan poikkeuksellisen paljon ksantiinioksidaasia, jonka vaikutuksesta syntyy typpioksidia. Typpioksidin muodostus on runsainta kolme ensimmäistä viikkoa synnytyksen jälkeen, mutta säilyy mitattavalla tasolla kolme kuukautta. Vastikkeissa ei ole oksidaasiaktiivisuutta. E. coli ja S. enteritidis kasvoivat huonosti, jos kasvumaljalle lisättiin tämän entsyymin aktiivisuutta. Tutkijat esittävät, että äidinmaito suojaa ripulitaudeilta, koska siinä oleva ksantiinioksidaasi tuottaa mahapöpöille kohtalokasta typpioksidia. Seuraavaksi pohditaankin ksantiinioksidaasin lisäämistä äidinmaidonkorvikkeisiin.

Robert Paul

Helsingin julistus uusiutui

Maailman lääkäriliiton yleiskokous hyväksyi uusitun biolääketieteellistä tutkimustyötä koskevan Helsingin julistuksen äskettäin Edinburghissa, Skotlannissa. Uusittu julistus julkaistaan toisaalla tässä lehdessä. Kansainvälinen tiedeyhteisö on seurannut tutkimuseettisiä periaatteita sisältävän julistuksen uudistamisprosessia tiiviisti noin kaksi vuotta. Keskustelun laineet sanamuotojen ja sisällön tarkistamisesta ovat käyneet ajoittain korkeina. Kuitenkin koko ajan on vallinnut yksimielisyys siitä, että julistus kaipaa uudistamista, jotta se kattaisi paremmin ihmiseen kohdistuvien lääketieteellisten tutkimusten nykyvaatimukset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Loppuisiko lääkäripula rahalla?

Kansanedustajien huimista palkankorotuksista ja kulukorvauksista on noussut kova kohina. Uskotaan että kovalla palkalla eduskuntaan saadaan pätevämpiä kansanedustajia entisten urheilijoiden ja missien tilalle. Hämmästyttävää on se, että kansanedustajat itse tekivät aloitteen jättipalkankorotuksesta sillä perusteella, että kansanedustajan palkka ja korvaukset ovat Suomessa alhaisemmat kuin muissa EU-maissa!

Jorma Paavonen

Yksityislääkärit palkkiokuopassa

Liiton juristi Matti Koivistoinen esitti Lääkärilehden numerossa 10/2000 yleisen ansiotasoindeksin kehityksen. Tämä indeksi nousee 1.5.1991 ja 31.12.2000 välisenä aikana noin 27,5 %. Lääkäriliitto antoi viimeisen palkkiosuosituksensa 1.5.91, joka yleislääkärin osalta oli 145 ja erikoislääkärin osalta 217,50 markkaa. Jos näihin lukuihin lisätään 27,5 % päästään lukuihin 185 ja 277 markkaa. Usealla lääkäriasemalla esimerkiksi yleislääkärin palkkio on noin 165 markkaa, mikä merkitsee sitä, että kyseisten kollegojen lompakko vuostittain on keventynyt 1,5 %:lla.

Ralf Nyman

Sosiaaliryhmittäisiä eroja suomalaisten ravitsemuksessa

Sosiaaliryhmien välisiä eroja on löydettävissä suomalaisten ruoankulutuksessa, antioksidanttien saannissa ja energiatasapainossa. Ylimmän sosiaaliryhmän ravitsemus näyttää olevan lähimpänä ravitsemussuosituksia, mutta johdonmukaisesti muita ryhmiä terveellisempiä eivät ruokatottumukset tässäkään ryhmässä ole.

Eva Roos