10.6.1992 Nuoren tutkijan sosiaaliturva

Menestyksellinen tutkimusura edellyttää paitsi lahjakkuutta myös raakaa työntekoa ja määrätietoista kouluttautumista tutkijaksi. Ajat, jolloin suuria oivalluksia oli mahdollista tehdä ryhtymällä miettimään, miksi omena putosi puutarhassa makailevan tiedemiehen päähän eikä lentänyt esimerkiksi pilviin, ovat tieteenhistorian kaukaista menneisyyttä. Uusi tieto syntyy pienin askelin. Silloinkin kun tutkijan kohdalle osuu onni oivaltaa sinänsä suurta ja ratkaisevaa, on jo kuljettu pitkä pienten havaintojen tie, joka on saattanut vaatia monien, vain harvojen asiaan vihkiytyneiden tietoon jäävien tutkijoiden elämäntyön.

Olli Simell Taito Pekkarinen

Rauta ja sepelvaltimotauti

Joukko sisätautilääkäreitä ja ravintotutkijoita arvosteli Suomen Lääkärilehden numerossa 10/92 minua siitä, että olin antanut tiedotusvälineille työryhmäni tutkimustuloksia koskevia haastatteluja. Erityisesti kirjoittajat olivat närkästyneet Iltalehdessä 4.1.1992 julkaistusta lehtijutusta, joka perustui haastatteluuni. Kirjoittajat siteeraavat Iltalehteä kuin tieteellistä julkaisusarjaa. Iltalehden toimittajan kirjoituksia on toisteltu minun sanomisinani. En katso olevani vastuussa Iltalehden kirjoituksista. Viittaan Iltalehdelle kirjoittamaani vastineeseen (Iltalehdessä 15.1. 1992), jossa oikaisin pahimmat Iltalehden artikkelissa esiintyneet virheet. Haastattelussa esittelin Iltalehden toimittajalle tutkimustuloksiamme tehden ne varaukset, joita epäkokeelliseen asetelmaan perustuvat ensimmäiset havainnot edellyttävät. Nämä oli valitettavasti jätetty pois lehden artikkelista. Iltalehden artikkelin nähtyäni huomasin toki itsekin, että oli ollut harkitsematonta antaa lainkaan haastattelua asiasta. Arvioni mukaan lehti olisi tosin todennäköisesti tehnyt artikkelin ilman haastatteluanikin. Tutkimustulostemme ja saavutusteni korostamiseen minulla ei myöskään ollut mitään osuutta. Tältäkin osin kirjoittajat haukkuvat väärää puuta.

Vastaus Risto Pelkoselle

Olen samaa mieltä kanssasi, että tärkeimmät impotenssin selvittelykeinot ovat hyvä anamneesi ja huolellinen kliininen tutkimus. Tätä olen yrittänyt artikkelissani painottaa. Mielestäni ns. anamnestisen lomakkeen käyttö on selvästi lisännyt potilaan seksuaalisten funktioiden häiriöistä saatavia taustatietoja. Luonnollisesti potilaan etukäteen täyttämä kaavake pitää käydä läpi yhdessä potilaan kanssa vastaanotolla. Suosittelen edelleen lomakkeen käyttöä myös terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Hypogonadismi voidaan todeta kliinisellä tutkimuksella eikä välttämättä tarvita kalliita endokriinisia tutkimuksia.

Maailmankattava rintasyöpätutkimus

Kaikki varhaisvaiheen rintasyöpää sairastaneet potilaat, jotka satunnaistettiin johonkin hoitoon ennen vuotta 1985, pyrittiin rekisteröimään Britannian johdolla tehdyssä, koko maapallon kattavassa monikeskustutkimuksessa. Suomesta mukana oli Helsingin Diakonissalaitos kollega Klefströmin johdolla. Mukaan saatiin noin 75 000 potilasta, mikä vastaa noin 90 %:a kaikista randomisoiduista potilaista.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kovaa dataa pallolaajennuksesta

Kymmenisen vuotta sitten osoitettiin, että ohitusleikkauksella ei vähennetä sepelvaltimotautikuolleisuutta eikä infarktien määrää verrattuna lääkehoitoon. Tämän myötä ohitusleikkausten aiheet selkiintyivät. Samaan selkiytymiseen päädytään Yhdysvalloissa toteutetussa monikeskustutkimuksessa, jossa tutkimusasetelma oli hyvin selväpiirteinen: verrattiin pallolaajennusta lääkehoitoon yhden suonen 70-99 %:n ahtauman hoidossa stabiilia angina pectorista sairastavilla potilailla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kuolleisuus Kawasakin tautiin

Kawasakin taudin etiologia on toistaiseksi edelleen selvittämättä. Hoidolliset toimenpiteet ovat kuitenkin siitä huolimatta viime vuosina parantuneet. Itsensä Tomisaku Kawasakin johtama komitea tutki Kawasakin tautiin sairastuneiden 4 676 potilaan kuolleisuutta alkaen vuodesta 1982 ja päättyen vuoden 1989 loppuun. Tuo mahtava potilasmäärä, jollaisia "japanilaiset" perusteellisen luonteensa takia keräävät, oli tulos 53 japanilaisen keskuksen yhteistyöstä. Mielenkiintoista oli, että suurin osa (59,1 %) tautiin sairastuneista oli alle kaksivuotiaita. Yli 5-vuotiaita oli ainoastaan 8,0 %.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Metsävaramme kasvavat

Kahden viime vuosikymmenen aikana Euroopan metsävarojen kasvu on ollut jopa 25-30 %. Tähän tulokseen on päätynyt suomalainen tutkijaryhmä, jonka arvio julkaistiin hiljattain Science-lehdessä. Tulos on täysin vastoin yleistä käsitystä, jonka mukaan metsävarat hupenisivat koko ajan hälyttävästi lähinnä saasteiden takia. Tutkimuksen kohteena olleissa Itävallassa, Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa ja Sveitsissä metsävarat ovat kasvaneet. Euroopassa on kuitenkin joitain alueita, esimerkiksi Montsegorsk Koillis-Venäjällä, jossa puusto on täysin kuollut ilmansaasteiden vaikutuksesta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Makuuhaavojen hoito kasvutekijöillä

Makuuhaavoja on vaikea hoitaa. Verihiutaleista eristetty kasvutekijä (platelet-derived growth factor) on tehokas, ellei peräti välttämätön haavan paranemisprosessia kiihdyttävä aine. Uusinta tekniikkaa käyttäen teksasilaistyöryhmä onnistui tuottamaan soluviljelmässä ihmisen rekombinantti-verihiutaleperäistä kasvutekijää, jotta ainetta voitiin laittaa paikallisesti 20 potilaan makuuhaavoihin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Tympanostomiaputki korvassa ei estä uimista

Pääkirjoituksen arvovallalla käsitellään British Medical Journalissa kysymystä, saako lapsi, jolla on tympanostomiaputki eli A-tuubi korvissaan, uida. Kirjoituksessa on 16 viitettä, joiden perusteella ensinnäkin todetaan, että uidessa vesi saavuttaa tärykalvon vain noin puolella uimareista. Koska lisäksi tuba Eustachiin on oltava auki, jotta putken läpi vesi pääsisi välikorvaan, on epätodennäköistä, että liimakorvaisilla lapsilla vesi senkään takia pääsisi riittävän pitkälle.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Medioma III

Medioma III eli lääketieteen opiskelijoiden kolmas asuntola ei ajatuksena ole uusi. Jo ennen Medioma II:n valmistumista 1970 heräsi ajatus kolmannesta asuntolasta "nimenomaan perhekäyttöön". Nyt Medioma III on suunnitteilla. Sitä varten on varattu tontti Pikku Huopalahden rakenteilla olevasta kaupunginosasta. Kaava piirustuksineen (kuva) hyväksyttäneen Helsingin kaupunginvaltuustossa vielä ennen kesää. Medioma III sisältää 40 yksiötä ja perheellisiä opiskelijoita varten 20 kaksiota ja 12 kolmen huoneen asuntoa. Lisäksi Lääketieteen kandidaattiseura saisi rakennuksen torniosaan (kuva) kerhohuoneuston, ikioman "Idioman".

Ympäristöterveydenhuolto ja terveyskasvatus keskusvirastosta STM:lle

Ympäristöterveydenhuolto ja terveyskasvatus on tarkoitus siirtää sosiaali- ja terveyshallituksesta sosiaali- ja terveysministeriöön. Samalla kansanterveyslaitoksesta muodostettaisiin tartuntatautien vastustamistyön asiantuntijalaitos, jolle siirrettäisiin alaan kuuluvat tehtävät sosiaali- ja terveyshallituksesta. Asiaa koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle torstaina 30. huhtikuuta. Muutokset on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030