Potilaan suostumuksen periaate ja lapsipotilas

Eettiset ohjeet velvoittavat lääkäriä toimimaan työssään potilaan parhaaksi, ja hoitoratkaisuja tehdessään hänen on ajateltava vain hoitamansa potilaan tarpeita ja etuja. Potilaalla on oikeus riittäviin tietoihin omasta sairaudestaan ja itsemääräämisoikeus sairauden hoidosta, mitä valmisteilla oleva laki potilaan asemasta ja oikeuksista erityisesti painottaa. Valtaosassa hoitoratkaisuja ristiriitoja ei esiinny. Kuitenkin lapsipotilaan kyseessä ollen tilanne saattaa olla toinen, koska juridisesti alaikäisen henkilön asioista vastaavat vanhemmat tai holhooja. Lakiluonnos potilaan asemasta ja oikeuksista toteaa, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan tai hänen laillisen edustajansa kanssa. Vanhemmat tai holhooja eivät voi kuitenkaan evätä potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettua tarpeellista hoitoa. Eettisesti myöskään hoitotestamentin tekeminen lapsipotilaan puolesta ei ole mahdollista.

Matti Nuutinen Kauko Kouvalainen

Nimityksiä

Turun yliopistollisen keskussairaalan sisätautien klinikan erikoislääkärin (kardiologia) virkaan LL Sinikka Yli-Mäyry (hakijoita 4), kahteen apulaislääkärin virkaan LT Olli-Pekka Seppälä 1.4.92 lähtien ja LL Kristiina Söderlund 1.7.92 lähtien (hakijoita 8), kirurgian klinikan osastonylilääkärin (hallinnollinen) virkaan dosentti Tapani Havia 1.5.92 lähtien (hakijoita 2), erikoislääkärin (ortopedia ja traumatologia) virkaan LL Esa Sipola 1.3.92 lähtien (hakijoita 5), kahteen apulaislääkärin virkaan LL Hannu Westenius 6.4.92 lähtien ja LL Simo Laine 1.4.92 lähtien (hakijoita 14), anestesiayksikön kolmeen apulaislääkärin virkaan LL Ari Katila 1.4.92 lähtien, LT Harry Scheinin 1.9.92 lähtien ja LL Marja-Leena Alho 1.4.92 lähtien (hakijoita 13) sekä apulaislääkärin (varahenkilöstö) tilapäiseen virkaan LL Antti Mäntymaa 1.4.92 lähtien, synnytys- ja naistentautienklinikan apulaislääkärin virkaan LL Eeva Ekholm 1.4.92 lähtien (hakijoita 18), lastentautien klinikan apulaislääkärin virkaan LT Mika Mäkelä 1.4.92 lähtien (hakijoita 14), infektiotautien klinikan apulaislääkärin virkaan LKT, dos. Tuula Vuorio 1.7.92 lähtien (hakijoita 3), keskuslaboratorion kahteen apulaislääkärin (kliininen kemia) virkaan LL Olli Heinonen 1.4.92 lähtien ja LT Kari Punnonen 1.6.92 lähtien (hakijoita 6).

10.2.1992 Kollegat kansissa - lääkärimatrikkeli uudistuu

Lääkärien määrä Suomessa on ylittänyt 15 000 rajan. Lääkäriliiton jäsenmäärän lisäys on ollut yli 500 vuosittain. Samalla ammattikunta on muuttunut keski-iältään nuoremmaksi ja naislääkärien osuus on jatkuvasti kasvanut. Lääkärien koulutustaustat ja virkatehtävät ovat entisestään monipuolistuneet. Erityispiirteenä on viime vuosina ollut ulkomailta muuttaneiden lääkärien määrän nopea kasvu.

Osmo Pammo

1.5.1992 Lääkärien koulutusmäärät arvioitava pikaisesti uudelleen

Lääkärien koulutusmääristä keskusteltiin vilkkaasti 1980-luvun alussa. Laskentaryhmä II luovutti muistionsa 1983 ennustaen lääkärikoulutuksessa ajauduttavan liikatuotantoon 1988. Vaikka laskentaryhmän arvioita moitittiin vielä muutama vuosi sitten täysin metsään menneiksi, ovat laskelmat pitäneet inhottavan tarkasti paikkansa. Olemme selvässä liikatuotantotilanteessa tosin kolmea vuotta ennustettua myöhemmin.

Santero Kujala

1.5.1992 Pääsopimusneuvottelut kariutuivat

Neuvottelut kaksi vuotta sitten irtisanotun kunnallisen pääsopimuksen uudelleen solmimiseksi kariutuivat maaliskuun viimeisenä päivänä, jolloin oli tulopoliittisessa sopimuksessa neuvotteluille asetettu takaraja. Neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina on aihetta tarkastella niitä syitä, jotka estävät sopijaosapuolia pääsemästä yhteisymmärrykseen. Samalla voidaan kysyä, onko pääsopimuksen kaltainen menettelytapasäännöstö enää lainkaan tarpeen.

Matti Koivistoinen Mikko Kangas

Kaikukuvaus reumatologin uusi täsmäase

Reumatologin tärkeimmät kliiniset diagnostiset keinot ovat nivelten tarkastelu ja tunnustelu. Lonkkanivelen tai olkapään synoviitti tai bursiitti on vaikea diagnostisoida kliinisin keinoin. Hankalia alueita tutkia voivat olla myös ranne, nilkka ja päkiän seutu. Polvitaipeen tai pohkeen kivun syynä voi olla Bakerin kysta, jota ei kuitenkaan voi useimmiten todeta kliinisesti. Nivelalueiden kaikukuvaus täydentää kliinistä tutkimusta. Kaikukuvauksella voidaan todeta kätevästi ja tarkasti nivel-, jännetuppi-, ja bursatulehdus silloin, kun se ilmenee turvotuksena (1).

Sipoon projekti

Suomen Lääkäriliiton hallitus, talousvaliokunta sekä talousryhmä ja Kiinteistö Oy Sipoon Hotelli ja Koulutuskeskuksen hallitus ovat kuluneen vuoden aikana useaan eri otteeseen käsitelleet Sipoon projektin etenemistä. Tämän hetken tilanne on se, että työt työmaalla ovat keskeytyksissä odottamassa Penttilä-yhtiöiden rahoitusjärjestelyjen mahdollista onnistumista. Rakennuksen perustamiseen liittyviä töitä on varsinaisen maarakennusurakan jälkeen työmaalla tehty Penttilä-yhtiöiden omalla vastuulla n. 2 milj. markan edestä.

Mitä kurkkumätä on meille opettanut?

On kulunut sata vuotta siitä, kun Klebsin ja Löfflerin tutkimukset kurkkumätäbasillista tunnustettiin Yhdysvalloissa. Erinomaisessa katsauksessaan New England Journal of Medicinessä Lawrence Kleinman kehottaa meitä ottamaan opiksi kurkkumädän historiasta. Jokainen infektiotauti on omalla tavallaan ainutlaatuinen, mutta niillä on myös samankaltaisuuksia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Mikä beetasalpaaja katkokävelypotilaalle?

Hyvään praktiikkaan katsotaan kuuluvan, että beetasalpaajaa vältetään määräämästä katkokävelypotilaalle, sillä beetasalpaajien sanotaan heikentävän perifeeristä verenkiertoa. Kirjallisuudesta ei kuitenkaan löydy osoitusta siitä, että kardioselektiiviset beetasalpaajat olisivat haitaksi klaudikaatiopotilaille, sillä haitallisiksi on osoitettu ainoastaan pindololi ja labetaloli. Nifedipiinistä esitetään, että se vasodilatoivana lääkkeenä sopii klaudikaatiopotilaille, mutta toisaalta että vasodilaatio voi aiheuttaa verenkierron ohjautumista pois jo ennestään huonosti verta kierrättäviltä alueilta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Miten brittilääkärit raportoivat infektiotauteja?

Meillä on totuttu siihen, että lääkärien ilmoitusvelvollisuuden varaan rakentuvat tilastot ovat arvoltaan kyseenalaisia. Samaa arvelee brittitutkija, joka selvitti lääkärien tietoja infektiotautien ilmoitusvelvollisuudesta. Vastanneista 132 lääkäristä 81 oli yleispraktikuksia ja 51 sairaaloiden lääkäreitä. Britanniassa ilmoitettavia tauteja ovat mm. kolera, bakteeri- ja virusmeningiitit, rutto, tuhkarokko, hinkuyskä, sikotauti ja vihurirokko.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030