Perimän läpiluku yleistyy vauhdilla

Ihmisen perimän läpiluku eli ns. genomiprojekti valmistui vuonna 2003, mutta käytännön lääkärin kannalta tämä tuhansia miljoonia dollareita maksanut saavutus on nukkunut ruususenunta. Nyt tilanne on muuttumassa. Korkeat kustannukset pitivät systemaattisen sekvenssitiedon tuottamisen tutkimuslaboratorioissa, mutta viimeksi kuluneen vuoden aikana teknologia on ottanut ratkaisevat edistysaskeleet. Uudet tekniset ratkaisut seuraavat toisiaan hengästyttävällä tahdilla. Koko genomin sekvenssi maksaa nyt keväällä 2010 suurissa sarjoissa noin 15 000 euroa, mutta loppuvuodesta hinnan arvioidaan olevan 3 750 euroa. Perimän keskeisimmän eli koodaavan alueen (eksomin) 30 miljoonan emäsparin sekvenssin saa jo nyt muutamalla tuhannella eurolla.

Lauri A. Aaltonen

Mistä kannattaa vaieta?

Lääkäri kohtaa nykyisin usein potilaan, joka haluaa tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta osallistuakseen itseään koskevaan päätöksentekoon. Suhtautuminen potilasinformaatioon - koko käsitettä ei tunnettu vielä muutama vuosikymmen sitten - on muuttunut ratkaisevasti. Aiemmin asiaan kuului, että lääkäri suojasi potilasta masentavilta tiedoilta. Verkossa suhaavien, hyvin koulutettujen potilaiden aikakaudella korostetaan autonomiaa ja tiedon voimaannuttavaa vaikutusta.

Päivi Hietanen

Aterianjälkeinen hyperglykemia - navigointia tuntemattomilla vesillä

Hyperglykemian on väestötutkimuksissa kiistatta osoitettu lisäävän sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen liitännäissairauksien riskiä (1). Nämä epidemiologiset havainnot eri väestöissä eivät kuitenkaan yksin riitä syy-seuraussuhteen todistamiseen. Voidaanko löytää mekanismeja, joilla hyperglykemia voisi aiheuttaa diabeteksen liitännäissairauksia? Vastaus tähän kysymykseen on myöntävä, sillä tällaisia mekanismeja on lukuisia. Lopullinen näyttö hyperglykemian vaarallisuudesta tulee kuitenkin vasta kliinisistä satunnaistetuista hoitotutkimuksista.

Markku Laakso

Lyhyesti 30.4.2010

"[Terveydenhuoltolain] Valmistelun hoppua kuvaa se, että keskeneräistä esitystä käännetään jo täyttä vauhtia ruotsiksi. Työhön on tällä viikolla hankittu kaksi uutta kääntäjää. 'Aamukahdeksalta aloitimme tänään neuvottelut sidosryhmien kanssa ja kuuden jälkeen lopetamme', kuvaili lakia kirjoittava sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki tiistaina." Vihreä Lanka 22.4.2010, Toimittaja Riikka Suominen

HUS-Laitisen välitilinpäätös

Kun HUS perustettiin kymmenisen vuotta sitten, tavoitteena oli muodostaa kolmesta elefanttiorganisaatiosta ketterä ja taloustehokas mammutti. Mammutti tuli, mutta tuliko muuta? Sitä pohditaan keskiviikkona ilmestyneessä sairaanhoitopiirin ensimmäisen toimitusjohtajan (1999-2006) Lauri A. Laitisen toimittamassa kirjassa "HUS siunatkoon". Terveydenhuollon johtamiskäsityksiä tuo kirjassa esille parikymmentä kirjoittajaa.

Jaana Ahlblad

Sykkivä resistenssi vatsalla

Vatsa-aortan aneurysma voi tuntua vatsalla sykkivänä resistenssinä. Vatsa-aortan aneurysmat voivat johtaa potilaan menehtymiseen, ja niiden esiintyvyys on lisääntymässä. Pienen aneurysman kehittymistä voidaan seurata kaikututkimuksella perusterveydenhuollossa. Kirurginen hoito on nykyään aika turvallista, mutta repeytyneen aneurysman leikkaukseen liittyy 50-70 prosentin kuolleisuus. Stenttiproteesi on aneurysman uusin hoitomuoto.

Pertti Aarnio

Nouseva aurinko laski

Toyota System Production herätti suurta ihailua terveydenhuollon kehittäjissä (1). Suomestakin käytiin auringonnousun maassa oppimassa, miten potilaat liikkuisivat liukkaammin prosesseissa. Ruohonjuuritasolla sairaalassa havaittiin, että Toyotan perusidea työntekijöiden kuulemisesta ja yhteishengen vaalimisesta jäi matkalaisilta vähemmälle huomiolle. Eikä Toyotallakaan ole mennyt ihan putkeen. Sairaalapäättäjien täytyy etsiä toiviomatkoille uusi uljas kohde.

Päivi Hietanen

Tunnistatko Pickwick-oireyhtymän?

Ylipainon hengitykselle aiheuttamat haitat yleistyvät väestön lihoessa (1). Lievä ylipaino ei vaikuta keuhkojen toimintaan. Painoindeksin (BMI) suureneminen voi johtaa keuhkotilavuuksien pienenemiseen (2). Keuhkojen komplianssi pienenee ja hengityslihasten voima heikkenee, mikä lisää hengitystyötä. Lihavuuteen liittyy kaasujen vaihduntahäiriöitä normaalista poikkeavan ventilaatioperfuusiosuhteen vuoksi. Seurauksena voi olla happeutumishäiriö tai hyperkapnia.

Tuomo Kava

Merkkiaineet munasarjasyövän seurannassa

Epiteliaalisen munasarjasyövän käytetyin merkkiaine on jo lähes 30 vuotta ollut CA12-5, joka toimii parhaiten postmenopausaalisten naisten yleisimmissä eli serooseissa ja endometrioideissa syöpätyypeissä (1). Musinoosisissa kasvaimissa CA12-5:n vaihtoehto on TATI (2). Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla on enemmän sekoittavia tekijöitä, kuten endometrioosi. Heille seerumin HE4-pitoisuuden mittaaminen CA12-5:n ohella näyttääkin tarjoavan lupaavan apukeinon lantiotuumorien erotusdiagnostiikassa (3). CA12-5:tä on tutkittu myös mahdollisena seulontatestinä postmenopausaalisilla naisilla. Munasarjasyövän ilmaantuvuus (1:2 500) on kuitenkin niin pieni, ettei edes kohdennettu seulonta oikein toimi. Eniten on tutkittu CA12-5:n ja vaginaalisen kaikututkimuksen yhdistämistä (4), mutta sitäkään ei ainakaan toistaiseksi voi suositella otettavaksi käyttöön.

Johanna Mäenpää

Mikä jäisi keskittämiseessä pienten yksiköiden osaksi?

Artroplastiayhdistyksen hallituksen kannanotto (SLL 13-14/ 2010, s. 1198-9) kirurgian keskittämistä käsitelleeseen pääkirjoitukseeni (SLL 11/2010, s. 979) oli ilahduttava, mikäli se tarkoittaa myös tekonivelkirurgiaa. Yleensähän pienemmille yksiköille on haluttu sälyttää vastuu vain niistä toimenpiteistä, joita kukaan ei halua keskittää. Nämä edustavat juuri sitä palautteessa mainittua "sekatavarakauppaa", jonka sanotaan olevan mennyttä aikaa. Yliopistosairaaloiden osaamiskeskusten näkökulmasta tämä aika onkin varmasti ohi, mutta jotenkin nämä vähemmän kiinnostavatkin potilaat on hoidettava.

Martti Hirn

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030