Diagnoosien kirjaamiskäytännöissä kehittämisen varaa

Lääkärin voimat loppuvat usein, kun on saneltavana monta monimutkaisen sairauden loppuyhteenvetoa, eikä tarmoa aina riitä enää kaikkien diagnoosien hakemiseen ja kirjaamiseen sairauskertomukseen. Aina lääkäreille ei ole edes selvää, mitkä kaikki diagnoosit ja toimenpiteet tulisi kirjata eri tietojärjestelmiin eri tarkoituksia varten. Suomessakin laajentuvassa käytössä oleva DRG-järjestelmä (Diagnosis related groups) perustuu kirjattuihin diagnoosi- ja toimenpidekoodeihin. Näin ollen puuttuvat diagnoosi- ja toimenpidekoodit vaikuttavat ratkaisevasti DRG-pohjaiseen laskutukseen ja siis suoraan sairaalan tulojen muodostumiseen!

Matti Halinen, Heli Koukkunen, Tapio Pitkäranta

Lääkärin etiikka ja ympärileikkaukset

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla oleva poikien ympärileikkausta ohjaava laki on aktivoinut Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Heikki Pälven käsittelemään aihetta pääkirjoituksessa (SLL 35/2008, s. 2763). Epäselväksi jää, esittääkö hän pääkirjoituksessa henkilökohtaisen mielipiteensä vai puhuuko hän Lääkäriliiton tai sen eettisen valiokunnan suulla. Samassa lehdessä julkaistusta kyselystä ilmeni kuitenkin, että vain kolmannes lastenkirurgeista halusi kieltää poikien uskonnolliset ympärileikkaukset maassamme!

Deiv Weintraub

Tulehduskipulääkkeiden vaikutuksesta murtumien paranemiseen ei ole näyttöä

Prostaglandiinien rooliin luun uusiutumisessa ja murtumien parantumisessa on kiinnitetty huomiota viime aikoina (1). Aihetta sivuttiin tuoreessa suomalaisessa väitöskirjassa (2), mutta toisin kuin Lääkärilehden internet-sivuilla 4.8.2008 julkaistusta uutisesta ja tutkijan haastattelusta Mediuutiset-lehdessä (3) saattoi päätellä, väitöskirjassa ei ollut kliinisiä tutkimuksia tulehduskipulääkkeiden mahdollisista vaikutuksista luun paranemiseen.

Vesa Kontinen, Eija Kalso

Kannattaako intensiivinen hyperglykemian hoito tyypin 2 diabeteksessa?

Jo vuosikymmeniä on tiedetty, että tyypin 2 diabetespotilailla on noin kolminkertainen valtimotautiriski muuhun väestöön verrattuna. Heidän sepelvaltimotautikuolleisuutensa ilman aiemmin sairastettua infarktia on yhtä suuri kuin diabetesta sairastamattomien infarktipotilaiden (1). Valtaosa tyypin 2 diabetespotilaista kuoleekin valtimotauteihin.1990-luvulla julkaistiin tutkimuksia, jotka osoittivat selvästi, että mitä suuremmat glukoosiarvot ovat, sitä suurempi on myös sydäninfarktin ja muiden valtimotapahtumien riski (2,3). Myös mikrovaskulaaristen komplikaatioiden, retinopatian ja nefropatian riskin tiedetään liittyvän vahvasti hyperglykemian asteeseen (3). Näin ollen tuntuisi luonnolliselta, että intensiivisella, normaaleihin tai lähes normaaleihin glukoosiarvoihin tähtäävällä hoidolla voitaisiin merkittävästi vähentää kaikkia tyypin 2 diabetekseen liittyviä komplikaatioita.

Tapani Rönnemaa

Lasten lihavuutta ei pidä vähätellä

Toimittaja Ulla Järvi käsitteli uutiskommentissaan Lääkärilehdessä 33/2008 (s. 2587) EuroScience Open Forumissa esitettyjä lihavuustilastoja, joiden mukaan lasten lihavuus on mittasuhteiltaan aivan muuta kuin tiedotusvälineistä viime aikoina on saanut ymmärtää. Ulla Järven yllätti, kuten varmaan monen muunkin, että lasten lihavuus on yleisintä Välimeren rannalla ja Suomen lapsista ylipainoisia on "vain" hieman yli kymmenen prosenttia. Toimittaja Järven mielestä tämä väestöjen välinen vertailu osoitti, että "eihän Suomessa ole mitään hätää!" (espanjalaista ravitsemustutkijaa siteeraten). Uutiskommentti peräänkuulutti suhteellisuudentajua lihavuuskeskusteluun.

Nina Vuorela, Matti Salo

Kansalliset tilastot eivät kerro koko totuutta lasten lihavuudesta

Toimittaja Ulla Järvi esitteli Lääkärilehdessä 33/2008 (s. 2587) eurooppalaisia tilastoja, joiden mukaan suomalaislapset eivät ole muita eurooppalaisia lapsia lihavampia, vaan pikemmin päinvastoin. Suomalaisaikuisten ylipainoisuuden valossa lasten tulevaisuus ei kuitenkaan näytä lupaavalta. Joka kolmas varusmies on ylipainoinen. Työikäisistä miehistä 62 % ja naisista 43 % on ylipainoisia. Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla toteutetun Dehkon 2D-väestötutkimuksen mukaan 45-74-vuotiaiden ikäryhmässä lähes joka toisella miehistä ja joka kolmannella naisista on jo tyypin 2 diabetes tai sen esiaste. Kysyä sopii, mistä tulevat ylipainoiset ja sairaat aikuiset.

Eeva Korpi-Hyövälti, Hilpi Linjama

Rituaalinen ympärileikkaus ei ole lääkärin etiikan mukaista

Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut valmistelevansa lakiehdotusta, jonka mukaan ympärileikkaus olisi hyväksyttävää, kun sen tekee lääkäri vanhempien toiveesta uskontoon perustuen ja lapsen suostumuksella. Ministeriön mukaan myös pienen lapsen suostumusta kysyttäisiin, kun se on mahdollista. Tarkoituksena on antaa tämä lakiesitys eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana.

Heikki Pälve

Kuntoutuksen arviointi kehittyy
CP-lasten kuntoutus näyttää tietä

HUS:n Lasten ja nuorten sairaala käynnisti Finohtan kanssa kuusi vuotta sitten projektin, jonka tavoitteena oli selvittää vaikuttavat menetelmät CP-lasten kuntoutuksessa. CP-oireyhtymää sairastavat ovat yksi suurimmista pitkäkestoista - usein elinikäistä - moniammatillista kuntoutusta vaativista potilasryhmistä. CP-oireyhtymä sisältää hyvin heterogeenisen joukon tiloja, joille on ominaista asennon hallinnan ja liikkeen suorittamisen vaikeus, joka johtuu kehittyvässä keskushermostossa tapahtuneesta vauriosta. Oireyhtymässä todetaan usein liitännäisongelmia, kuten oppimisen ja hahmottamisen erityisongelmia, toiminnallisen näön käytön vaikeuksia sekä epilepsia.

Ilona Autti-Rämö

Väärennetyt erektiohäiriölääkkeet ovat kasvava terveysriski

Timo Klaukka ja Juhana E. Idänpään-Heikkilä käsittelivät Lääkeinfo-palstalla (SLL 33/2008, s. 2616-7) erektiohäiriölääkkeiden käytön vähenemistä. Artikkelissa tuotiin esiin muutoksen syitä, joita olivat mm. valmisteiden korkea hinta sekä aiempaa hillitympi markkinointi. Näiden lisäksi erektiohäiriölääkkeiden markkinoilla vaikuttaa vahvasti trendi, joka kirjoittajilta jäi vähälle huomiolle: väärennettyjen erektiohäiriölääkkeiden käyttö kasvaa erittäin nopeasti.

Pasi Virta, Tom Wiklund

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030