Totta ja tarua ravinnon kasvisteroleista ja kasvistanoleista

Veren kolesterolipitoisuuden pienentäminen on keskeistä ateroskleroosin ja erityisesti sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa. Usein unohdetaan, että ravinnon valinnoilla voidaan pienentää veren kolesterolipitoisuutta jopa 20-30 % (1). Yksi ravinnon keino pienentää veren kolesterolipitoisuutta ovat kasvisterolit ja kasvistanolit, joita esiintyy luontaisesti runsaimmin kasviöljyissä, kuten rypsi- ja soijaöljyssä. Kasvisterolit ja kasvistanolit estävät kolesterolin imeytymistä, ja siten pienentävät veren kolesterolipitoisuutta. Normaaliravinnosta saadaan kasvisteroleita 150-300 mg/vrk ja kasvistanoleita 30 mg/vrk, ja nämä luontaisesti saadut määrät pienentävät veren kolesterolipitoisuutta muutaman prosenttiyksikön (2). Kahden gramman päivittäinen kasvisterolien ja kasvistanolien lisäys pienentää LDL-kolesterolin pitoisuutta keskimäärin 10 %. Kasvisterolien ja kasvistanolien esteröinti on mahdollistanut näiden tuotteiden lisäämisen esim. levitteisiin, jolloin elimistölle hyvät rasvahapot omalta osaltaan edistävät kolesterolitason laskua ja tuovat elimistöön välttämättömiä rasvahappoja, alfalinoleeni- ja linolihappoa.

Helena Gylling, Tatu A. Miettinen

Nykyaikainen lasten ja nuorten diabeteshoito

Suomessa sairastuu vuosittain noin 500 alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta tyypin 1 diabetekseen. Diabeteshoidon tavoite on mahdollisimman hyvän glukoositasapainon saavuttaminen siten, että lapsi pystyy kasvamaan ja kehittymään normaalisti. Myös vaikean hypoglykemian riski on minimoitava. Tämän vuoksi on aiemmin tehty ehkä turhankin suuria kompromisseja hoitotasapainon suhteen varsinkin nuorimpien diabeetikkojen kohdalla. Uudet insuliinihoidon keinot mahdollistavat hyvän hoitotasapainon saavuttamisen myös lapsuusiässä ilman, että hypoglykemian suhteen tarvitsee ottaa tarpeettomia riskejä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei mikään hoitomuoto ole itseisarvo sinänsä, vaan hoidon on mahdollisimman saumattomasti limityttävä arkielämään ja järkevintä onkin valita sellainen insuliinihoito, jolla vaivattomimmin saavutetaan toivottu tulos.

Päivi Miettinen, Timo Otonkoski

Rintakehään vammautuneen diagnostiikassa tarvitaan kokenutta radiologia

Kollega Lauri Handolinin ansiokkaassa tapausselostuksessa Ilman ajanvarausta -palstalla (SLL 21/2008, s. 1958-60) käsiteltiin ilmarinnan diagnostiikkaa. Kirjoittajan tekemien havaintojen lisäksi palstalla julkaistussa keuhkokuvassa (kuva 1) on todettavissa oikealla myös ns. deep sulcus sign, joka voi olla joskus ainoa merkki ilmarinnasta (1). Deep sulcus sign'issä lateraalinen pleurasoppi jatkuu normaalia syvemmälle, josta näkymä on nimensäkin saanut.

Tomi Pudas, Kimmo Mattila, Seppo Koskinen

Lääkäriä tulee auttaa, ei vain rangaista

Englanninkielessä käytetään termiä "bad apples", kun tarkoitetaan lääkäreitä, joiden kliininen toimintakyky ei ole enää hyväksyttävällä tasolla. Näitä lääkäreitä on todella vähän. Britanniassa on 150 000 työikäistä lääkäriä, ja viime vuonna vain 50:ltä evättiin oikeus toimia lääkärinä. Suomen yli 21 000 lääkäristä vuonna 2007 oikeuksia rajoitettiin 11 lääkäriltä, ne poistettiin kahdelta ja viisi lääkäriä sai kirjallisen varoituksen. Osa lääkäreistä pyysi itse oikeuksiensa rajoittamista. Tilanne on toteutuessaan lääkärille nöyryyttävä ja jättää hänet helposti yksin kaikkien yhteisöjen ulkopuolelle.

Heikki Pälve

Kolme muskettisoturia

Suuret ikäluokat eläköityvät jättäen nuoremmat kamppailemaan kasvavien ongelmien kanssa. Vetäytyjien mukana häviää työelämästä paljon arvokasta tietoa ja kokemusta, jota ei voi nopeasti korvata. Huolestuneita ollaan erityisesti ns. hiljaisen tiedon poistumisesta, sillä sitä ei voi siirtää, vaikka organisatorisin keinoin siihen vakavasti pyrittäisiinkin. Tämä yhteiskunnallinen totuus on iskenyt vuoden alussa erittäin kipeästi Lääkäriliittoon.

Heikki Pälve

Vakava sairaus kuormittaa vanhemmuutta

Terveydenhuollossa ymmärretään hyvin, että sairaudet vaikuttavat yksilön toimintakykyyn. Niinpä potilaan työkykyisyyttä arvioidaan varsin systemaattisesti erilaisten tautitapausten yhteydessä. Tämä on luonnollisesti tärkeää, mutta ei riittävää. Tieteellisesti painavat syyt pakottavat terveydenhuollon toimijoita laajentamaan näkökulmaansa. Aikuisen heikentynyt toimintakyky varsinkin pitkäaikaisen tai vakavan sairauden yhteydessä haittaa muutakin kuin työntekoa. Väestön terveyden kannalta oleellisinta on ottaa huomioon, miten sairaus vaikeuttaa aikuisen kykyä toimia vanhempana.

Tuula Tamminen

Yliopisto uudistuu - miten käy opetuksen?

Sekä Euroopan unionin että omat päättäjämme ovat viime aikoina kiinnostuneet yliopistoista ja nostaneet niiden uudistamisen poliittisen tavoiteasettelun kärkeen. Suomessa on vireillä ainakin neljä isoa hanketta: yliopistolain muutos, ns. rakenteellinen kehittäminen, rahoitusperiaatteiden uudistus sekä Teknillisen, Taideteollisen ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhdistäminen "innovaatioyliopistoksi". Lainmuutoksen tavoitteena on lisätä yliopistojen autonomiaa, sillä niistä on tarkoitus tehdä valtion tilivirastojen asemesta joko julkisoikeudellisia yhteisöjä tai säätiöitä. Samalla niiden hallitukset saavat enemmistön ulkopuolisia jäseniä ja oikeuden nimittää rehtori, jonka toimivaltuuksia lisätään. Henkilöstö ei enää ole valtion virkamiehiä vaan työsopimussuhteisia. Virkojen täyttö ja rekrytointi sujunevat jatkossa nykyistä joustavammin.

Kari Raivio

Nuorten kuulonsuojeluun on syytä kiinnittää huomiota

Melu on edelleen työikäisen väestön kuulon suurin terveysriski. Haitalliselle työmelulle altistuu päivittäin yli 200 000 suomalaista. Vaikka työperäisten meluvammojen määrä on parissakymmenessä vuodessa puolittunut, ilmoitetaan uusia tapauksia edelleen noin 800 vuosittain ja viimeksi julkaistun, vuoden 2005, tilaston mukaan määrä olisi uudelleen kasvussa (1). EU:n muutaman vuoden takainen meludirektiivi ja valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta määrittelevät tarkoin, kuinka voimakkaalle melulle työntekijä saa työssään altistua ja miten liialliselta melualtistukselta tulee suojautua. Samoin on tarkoin määritelty, kuinka altistunutta henkilöä tulee työterveyshuollossa seurata (2,3). Näiden säädösten, muuttuneiden elinkeinorakenteiden ja parantuneiden työolojen toivotaan osaltaan vähentävän työperäisten meluvammojen määrää.

Heikki Löppönen

Perinnöllinen rytmihäiriösairaus tunnistettavissa sydänfilmistä

Brugadan oireyhtymä on perinnöllinen sairaus, joka aiheuttaa henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä sekä äkkikuolemia. Oireyhtymä on tunnistettavissa sille ominaisista EKG-muutoksista, jotka ovat yleensä sydämen ionikanavia tuottavien geenien mutaatioiden aiheuttamia. Oireyhtymä on melko yleinen Aasiassa, mutta Suomessa se lienee harvinainen, sillä tähän mennessä maassamme on diagnosoitu vain muutama potilas, jolla on tämä oireyhtymä. Osasyynä saattaa olla tiedon puute tästä sairaudesta, jonka takia osa geenivirhettä sairastavista perheistä on mahdollisesti tunnistamatta.

Juhani Junttila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030