HIV-potilas harmaantuu

HIV-potilaiden eliniän ennuste on parantunut dramaattisesti kuluneen vuosikymmenen aikana antiretroviraalisen lääkityksen ansiosta. Tanskalaisen kohorttitutkimuksen perusteella laaditun ennusteen mukaan potilas, joka saa nyt HIV-infektion 25-vuotiaana, voi odottaa elävänsä 63-vuotiaaksi (1). Ikääntyneiden HIV-potilaiden määrä on infektion parantuneen ennusteen takia lisääntynyt jo nyt. HYKS:n infektiosairauksien klinikan hoidossa oli viime vuonna lähes 200 yli 50-vuotiasta HIV-potilasta, kun heitä 10 vuotta aiemmin oli kolmisenkymmentä. Vanhin HIV-potilaamme on kohta 80-vuotias. Ikääntyneiden HIV-potilaiden määrän kasvu on yleinen ilmiö muissakin kehittyneissä maissa (2).

Matti Ristola

Nykytiedon mukaan bevasitsumabi on lupaava hoitovaihtoehto

Lääkärilehdessä 15/2008 (s. 1367) referoitiin Lääketieteen maailmasta -palstalla tutkimusta (1), jossa verrattiin paklitakselin ja bevasitsumabin yhdistelmää paklitakseliin levinneen rintasyövän ensilinjan hoidossa. Tutkimuksen referoinut dosentti Sirkku Jyrkkiö tulkitsee tutkimuksen tulosta siten, että bevasitsumabista ei saataisi potilaalle merkittävää lisähyötyä rintasyövän hoidossa.

Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen, Minna Tanner, Arja Jukkola-Vuorinen, Outi Paija, Pia Vihinen

Vuorovaikutustaitojen opiskelulle tarvetta perusopintojen jälkeenkin

Sanomalehtien yleisönosastoilla kysellään toistuvasti, eikö tuleville lääkäreille pitäisi opettaa edes jotain potilaan ja lääkärin välisestä kanssakäymisestä ja vuorovaikutuksesta. Onneksi tilanne lääkärikoulutuksessa ei ole aivan niin synkkä, kuin kirjoitusten perusteella voisi ymmärtää. Potilaskeskeistä työskentelytyyliä opiskellaan ja vuorovaikutteista haastattelua harjoitellaan jokaisessa tiedekunnassa ainakin jonkin verran. Kehittämistarpeita on toki silti niin opinto-ohjelmien rakenteissa kuin sisällöissäkin.

Elise Kosunen

Sairaalainfektioiden torjunnassa ratkaisee raha

Kansanterveyslaitoksen valtakunnallinen sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) lunastaa sille asetettuja odotuksia. Kiitos kuuluu paitsi tutkijoille myös sairaaloille, jotka vapaaehtoisesti ilmoittavat infektioitaan keskitettyyn rekisteriin yhdessä sovittujen määritelmien mukaan. SIRO:n tuottamien tietojen pohjalta Kanerva ja työtoverit ovat tässä numerossa arvioineet hoitoon liittyvien infektioiden terveysvaikutuksia Suomessa (s. 1697-1702). Laskelma kertoo lähes 50 000 vuosittaisesta sairaalainfektiosta ja 800 sellaisen potilaan kuolemasta, jonka ennuste ilman infektiota olisi ollut hyvä.

Jukka Lumio

Kolesterolihoidon tavoitteita ei ole tarvetta muuttaa

Mittava kymmenien vuosien tutkimustyö on osoittanut, että LDL-kolesterolin pienentäminen vähentää merkittävästi - ei pelkästään sairastumista ateroskleroottisiin valtimosairauksiin - vaan myös kuolemanvaaraa (1,2). Viime vuosina on lisäksi suoritettu useita tutkimuksia, joissa on selvitetty LDL-kolesterolin pienentämistä vielä aiempaa voimakkaammin ja tutkimustulokset ovat osoittaneet, että käsitys "lower is better" (LDL-kolesteroli jopa alle 2,0 mmol/l) vähentää edelleen valtimotautitapahtumia verrattuna konservatiivisempaan hoitoon (3).

Y. Antero Kesäniemi, Timo Strandberg, Petri Kovanen

Jokainen lääkäri tarvitsee tietoa päihteistä

Jokainen lääkäri kohtaa päihteiden aiheuttamia oireita ja sairauksia työssään erikoisalastaan riippumatta, sillä arviolta joka neljäs mies- ja joka kymmenes naispotilas käyttää alkoholia terveyttään vaarantavalla tavalla. Päihteiden käyttö on yhteiskuntamme merkittävin terveysuhka (1). Alkoholi on Suomessa työikäisen väestön yleisin kuolemansyy (2,3), ja nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet (4).

Kaija Seppä, Hannu Alho

Parantajalle apua itsensä parantamiseen

Lääkärien työoloja ja vointia on seurattu kattavin kyselyin parin vuosikymmenen ajan. Alkoholin käyttö on noussut kaikissa kyselyissä esiin väestön keskivertokulutusta runsaampana, ja siihen on huolestuttavassa määrin liittynyt riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden käyttöä, psyykkisten oireiden itselääkintää, työuupumusta ja itsemurha-ajatuksia (1,2,3). Vuoden 2006 kyselyssä 32,7 % mieslääkäreistä ja 18,1 % naislääkäreistä arvioi käyttäneensä alkoholia ajoittain kohtuuttoman runsaasti. Mieslääkäreistä 34,3 % ja naislääkäreistä 10,6 % joi vähintään kerran kuussa itsensä humalaan, eli kerralla kuusi annosta tai enemmän (3).

Riitta Alaja

Kuukautisvaivat

Kuukautisvuoto johtuu siitä, että kohtuontelon sisin kerros (limakalvo) poistuu pienen verimäärän mukana. Jos hedelmöittymistä ei ole tapahtunut, naisen sukuhormonit huolehtivat siitä, että kohdun limankalvo korvautuu säännöllisesti uudella. Näin hedelmällisessä iässä oleva nainen voi periaatteessa tulla raskaaksi kerran kuukaudessa. Jos raskaus alkaa, hormonit huolehtivat taas siitä, että limakalvo kasvaa ja paksunee niin, että hedelmöittynyt munasolu ja siitä kehittyvä alkio saavat hyvän kasvualustan kohdun sisällä. Oireet

Toimitus

Tiedetoimittamisen luottamuksellisuus on lujalla pohjalla

Lääketieteellisen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa luotettavaa tietoa, joka lisää terveyttä ja turvaa ihmisarvoista elämää. Tutkimusten julkaiseminen suuntaa tulevaa tieteellistä työskentelyä ja vaikuttaa hoitokäytäntöihin. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tiedetoimittaminen on riippumatonta ja laadukasta. Kaikissa arvostetuissa lääketieteen lehdissä laatua varmistetaan referee-järjestelmällä eli vertaisarvioinnilla. Tämä toimituksen ulkopuolinen ja asiantunteva arviointiprosessi on tieteellisen työn yksi ulottuvuus.

Päivi Hietanen, Hannu Ollikainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030