Gynekologisten vuotohäiriöiden hoidon kehitys on terveydenhuollon menestystarina

Voimavarojen rajallisuus terveydenhuollossa on kylmä tosiasia. Kuilu kasvavien terveystarpeiden ja hoitomahdollisuuksien välillä pyrkii kasvamaan uusien hoitojen lisääntyessä. Tehokkuuden parantaminen on keino hillitä menojen kasvua. Tämä tavoite saa valitettavan usein negatiivisen leiman, sillä vaatimukset tehokkuuden lisäämiseksi koetaan henkilökunnan hiostamisena ja hoidon laadun huonontamisena. Onneksi meillä on hyviäkin erimerkkejä, joissa toimintaa on kehitetty kustannusvaikuttavampaan suuntaan siten, että terveyspalvelun tuottajat ja potilas ovat hyötyneet uudistuksista.

Ritva Hurskainen

Lääkärien tietämystä unesta lisättävä

Unen tarpeellisuutta kuvastaa sen säilyminen kautta evoluution ja läpi eläinkunnan. Ihminen nukkuu liki kolmasosan elämästään, mutta emme edelleenkään tarkkaan tiedä, miksi. Kaikki ovat kokemuksesta kuitenkin todenneet, että uni on hyvinvoinnille ja toimintakyvylle välttämätöntä. Lisätietoa tähän ikuisuuskysymykseen on äskettäin saatu suomalaisvoimin: kognitiivisen tehtävän yhteydessä protonispektroskopialla todettu energiankulutuksen lisääntyminen aivojen otsalohkossa puuttuu valvotetuilta, eli unen yksi funktio olisi aivojen energia-aineenvaihdunnan tasapainottaminen (1).

Christer Hublin

Pienet oikeuslääketieteen ja patologian yksiköt yhdistettävä

Oikeuslääkäri Antti Jääskeläinen analysoi Lääkärilehdessä 10/2008 (s. 937) kuolinsyytutkimuksen tulevaisuutta. Päällimmäisenä huolena on, että tätä menoa oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten osaavat suorittajat loppuvat. Ongelma saattaa koskea jopa koko Eurooppaa.

Ari Rinne, Jorma Martikainen

Anteeksipyytämisen jalo taito

Tämä kevät on ollut julkisten anteeksipyyntöjen aikaa. Mutta minkälaisten? Ulkoministeri Ilkka Kanerva anoi ikemäisen jämäkästi "kaikilta niiltä, jotka mun työtäni arvostavat". Katumusta esitys ei sisältänyt, ennemminkin ahtaalle ajetun miehen. Finnairin pääjohtaja Jukka Hienonen on hyvä anteeksipyytäjä. Hän katsoo suoraan, on oikeasti pahoillaan olevan punoittava ja hämmentynyt ja lupaa toimenpiteitä myöhästelyjen lopettamiseksi. Nokian Olli-Pekka Kallasvuon saksalaisille osoittaman anteeksipyynnön tyylipisteet laskivat heikon alastulon vuoksi, sillä hän ei luvannut mitään tilanteen korjaamiseksi. Siitä jäi vähän "sorry, saksalaiset" -tunnelma.

Päivi Hietanen

Asetu ehdolle kunnallisvaaleissa

Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoissa toimii tällä vaalikaudella noin 150 lääkäriä. Nämä kollegat ovat halunneet toimia vapaaehtoisesti yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä, mitä olemme tottuneet pitämään myönteisenä ja arvostettuna asenteena. Toiminnallaan he ovat vieneet terveydenhuollon päätöksentekoelimiin osaamista, josta voimme olla sekä veronmaksajina että ammattikuntana kiitollisia.

Taito Pekkarinen

Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoito - antibiootilla vai ilman?

Viime vuosina maailmalla on levinnyt laajalti ajatus, jonka mukaan antibiootti ei ole tarpeen lasten akuutin välikorvatulehduksen hoidossa. Monet ovat ottaneet uutisen riemuiten vastaan: koska antibioottihoitoa ei enää tarvita, ei itkevien ja vastustelevien pikkulasten korvia tarvitse edes tutkia - etenkään päivystysaikaan. "Watchful waiting" ja "delayed prescribing" ovat kuin mantroja, jotka kuulostavat hienoilta ja joiden lausuminen viestittää henkilön valaistuneisuudesta. Kun vielä muistaa mainita antibioottien hankalat haittavaikutukset ja bakteerien uhkaavasti lisääntyvän antibioottiresistenssin, on viimeisenkin antibioottihoidon puolustajan suu äkkiä tukittu.

Terho Heikkinen

Streptokokkiprofylaksiasta hyötyä ennenaikaisen synnytyksen hoidossa

Lääkärilehdessä 11/2008 (s. 1053-7). julkaistiin dosentti Tapio Kurjen kattava katsaus ennenaikaisen synnytyksen estämisen mahdollisuuksista. Olen iloinen, että vihdoinkin aerobisten bakteerien, yleensä StrB tai E.coli, aiheuttama aerobivaginiitti oli mainittu infektiolistassa riskitekijänä.

Eila Knuuti

B-streptokokki - potentiaalisesti hankala mikrobi raskauden kannalta

Kiitän kollega Knuutia kiinnostuksesta. Koska kyseessä oli eri alojen kollegoille kirjoitettu yleiskatsaus, syvällinen pureutuminen mikrobien saloihin ja niiden assosioitumiseen ennenaikaisuuteen ei ollut mahdollista.

Tapio Kurki

Seppo Junnila kunnioittaa lääkärin työn ydintä

Seppo Y.T. Junnila tuli valtakunnan julkkikseksi lääkärinä, joka salli konjakkiryypyt vuodeosaston potilaille. Salon seudun terveyskeskuksen pihalla käyskentelivät kanat ja sängyissä pomppivat kissat, joita saumasukkaiset hoitajat hätistelivät. Vanhusten parempi elämä laitoksessa nousi ensimmäistä kertaa julkiseen keskusteluun.

Ulla Järvi

Resepti ei ole hoidon irrallinen osa

Peruspalveluministeri Paula Risikko ilmoitti sosiaali- ja terveysministeriön tuovan eduskuntaan vuoden kuluessa lain, joka antaa hoitajille rajoitetun reseptinkirjoitusoikeuden. Asia ei ole uusi, sillä sitä on pyöritelty ministeriössä koko kulunut vuosikymmen. Aiemmat peruspalveluministerit eivät kuitenkaan nähneet uudistusta perustelluksi.

Heikki Pälve

Terveydenhuoltolaki ja mielenterveyspalvelut

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tuleva yhdistyminen terveydenhuoltolaissa avaa suuria mahdollisuuksia myös mielenterveyspalvelujen kehittämiseen. Psykiatria oli muusta terveydenhuollosta erillinen palvelujärjestelmä vuoteen 1991 saakka, jolloin erikoissairaanhoitolaki tuli voimaan. Perusterveydenhuollon psykiatriset palvelut jäivät vielä silloinkin erilleen muusta psykiatriasta. Nyt tämä viimeinen raja-aita on poistumassa ja on aika arvioida, miten mielenterveyspalvelut tulisi järjestää, jotta ne muodostaisivat toimivan kokonaisuuden uuden lain hengessä ja sen tarkoittamalla tavalla.

Kari Pylkkänen, Johannes Lehtonen

Lapsen kaltoinkohteluun tulee puuttua varhain

Lääkäri on suuren haasteen edessä todetessaan lapsella kaltoinkohteluun viittaavan löydöksen. Kaikkien lapsipotilaita tutkivien ja hoitavien lääkärien tulisi varautua siihen, että esimerkiksi pahoinpitelyn epäily saattaa herätä millä tahansa lasten vastaanotolla yllättäen, useimmiten niin, että spontaani anamneesi ei tue pahoinpitelyä. Osatakseen toimia tilanteessa lääkärin on oltava perehtynyt tyypillisiin pahoinpitelyvammoihin, hoitopolkuihin ja viranomaisyhteistyöhön. Erityisen tärkeää on se, että lääkäri ei omassa mielessään kiellä kaltoinkohtelun mahdollisuutta.

Sarimari Tupola, Satu Kivitie-Kallio

Kipupumppuun siirtyminen poistaa monen syöpäpotilaan tuskat

Lääkärilehdessä 7/2008 oli kollega Johanna Hillin tarpeellinen artikkeli opioidien ekvianalgeettisista annoksista ja opiaattirotaatiosta (s. 627-32). Kirjoitus on hyvä apuväline etenkin syöpäpotilaita hoitaville lääkäreille.

Ari Matila

Tutkimustieto ja kliininen kokemus tukevat toisiaan morfiinin annostelussa

On ilahduttavaa huomata, että teoria kohtaa käytännön kollega Ari Matilan antamassa esimerkissä.

Johanna Hilli

Syöpäpotilaan hyvä kivunhoito - lääkärien kunnia-asia

Suomalaisen syöpäpotilaan huono kivunhoito on ollut viime aikoina yhä useammin esillä julkisuudessa. Tuoreen eurooppalaisen tutkimuksen mukaan suomalainen syöpäpotilas saa Euroopan korkeatasoisinta onkologista hoitoa, mutta heikkoa kivunhoitoa. Tutkimuksen mukaan osa suomalaisista potilaista koki, etteivät lääkärit välittäneet heidän kivuistaan. Suomessa on kuitenkin viime vuosien aikana järjestetty lukuisia syöpäpotilaan kivunhoitoa käsitteleviä koulutustilaisuuksia. Kivunhoidon keinot ovat nyt runsaat verrattuna tilanteeseen 20 vuotta sitten, jolloin ensimmäiset pitkävaikutteiset morfiinivalmisteet olivat varovasti tulossa Suomeen. Mistä kivunhoidon mahdollisuuksien ja käytännön ristiriita voi johtua?

Eija Kalso, Päivi Hietanen

Lääkärilehti kehittyy jatkuvasti

Lääkärilehti sai alkunsa, kun liiton yleinen kokous päätti aloittaa lehden julkaisemisen vuoden 1922 alusta. Lehden toivottiin elvyttävän Lääkäriliiton hallituksen ja liiton jäsenten välistä vuorovaikutusta ja edistävän laajempaa kirjoitusintoa. Niukkojen toimituksellisten resurssien vuoksi esimerkiksi numerokohtaisia pääkirjoituksia kyettiin toimittamaan vasta 1960-luvulta. Tuolloinen päätoimittaja lääkintöneuvos Tapani Kosonen toimi samanaikaisesti myös liiton toiminnanjohtajana. Näin ainakaan toimiston sisällä ei ollut pulmia ratkaista lehden linjaa!

Olli Meretoja

Pitäisikö aivovammojen epidemiologiasta olla huolissaan?

Tapaturmainen aivovamma aiheutuu ulkoisen energian vaikutuksesta, joko suoraan iskun tai hidastuvuuden seurauksena. Vammamekanismit aivoissa ovat moninaiset, lievistä ohimenevistä solujen toimintahäiriöistä laaja-alaiseen hermosolutuhoon ja pienistä ruhjepesäkkeistä kuolemaan johtaviin verenvuotoihin. Keinomme hoitaa aivoissa tapahtuneita vaurioita ovat toistaiseksi vaatimattomat, ja käytännössä ne rajoittuvat lisävaurioiden estämiseen. Kuten monissa muissakin lääketieteellisissä ongelmissa, parasta hoitoa olisi siis ehkäisy.

Olli Tenovuo

Olisiko jo aika vapauttaa simvastatiini reseptittömäksi?

Lontoolaistutkijat ovat laskeneet, että väestön elinikäinen valtimotautiriski voidaan vähentää puoleen, jos 40-vuotiaiden kolesterolipitoisuuden tasoa kyetään alentamaan 10 % (1). Riski vähenee 40 %, jos vastaava muutos tehdään 50-vuotiaille, 30 % jos 60-vuotilaille, 20 % jos 70-vuotiaille ja 10 %, jos muutos tehdään vasta 80-vuotiaille. Muutos pitäisi siis tehdä niin aikaisin kuin mahdollista. Tähän pyritään STRIP-baby-tutkimuksessa, jossa puolivuotiaan lapsen perheelle on annettu lähinnä ruokavalio-ohjeita (2). STRIP-intervention vaikuttavuudesta valtimotautien esiintymiseen saadaan lopullisia tuloksia vasta kymmenien vuosien kuluttua.

Jorma Viikari, Timo Strandberg

Kolesterolin alentaminen on paitsi hyödytöntä, myös terveydelle haitallista

Yhä useammat tutkijat epäilevät, että kolesterolin alentamisesta ei olisi juurikaan hyötyä sydäntautien ehkäisemisessä. Seerumin kolesterolipitoisuutta koskevia suosituksia kuitenkin kiristetään koko ajan ja kolesterolilääkkeitä syötetään yhteiskunnan tuella sadoille tuhansille suomalaisille. Asia on siis yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä.

Jussi Halleen

Potilaskortisto arabian kielelle - pian on kysyntää E-lausunnolle!

Lain mukaan lääkärin on pidettävä tarkkaa kortistoa potilaistaan ja heidän asioistaan. Tiettävästi pykälissä ei kuitenkaan ole mainintaa siitä, millä kielellä tätä kortistoa pidetään - eli suomi ja ruotsi eivät ole pakollisia. Itse olen siirtänyt yksityisvastaanottoni potilaskortiston arabian kielelle, syitä siihen on kaksi.

Erkki J. Valtonen