Tiedonhakua Google Scholarin avulla?

Internet-tiedonhaku on vakiintunut keino etsiä informaatiota siitä huolimatta, että hakutulokset ovat usein suuria ja dokumenttien laatu on kirjavaa. Google on nykyään eniten käytetty hakupalvelu ja siitä voi olla joskus hyötyä mm. sairauksien diagnostiikassa.

Kalle Romanov

Vanhuspsykiatrian koulutusvaje on paikattava pikaisesti

Jopa 20 %:lla yli 65-vuotiaista arvioidaan olevan toimintakykyä heikentäviä tai haittaa aiheuttavia psykiatrisia ongelmia. Riski sairastua vaikeaan depressioon tai harhaluuloisuuteen kasvaa iän myötä, ja myös dementoivat aivosairaudet lisääntyvät hyvin vanhoilla voimakkaasti. Isolla osalla dementiaa sairastavista potilaista oireiden hoito vaatii psykiatrista asiantuntemusta (1). Potilaiden monipuolinen tutkiminen on aina tarpeen ennen hoidon aloittamista. Valitettavasti psykiatrian erikoislääkärikoulutus ei välttämättä anna riittäviä valmiuksia vanhuksille tyypillisten mielenterveyshäiriöiden tunnistamiseen ja hoitoon. Keskeisin vanhuspsykiatrian yhteistyötaho on perusterveydenhuolto, jonne on suunnattava koulutusta ja konsultaatioita. Tähän on aihetta, koska esimerkiksi psykoosilääkkeiden käyttö on Suomen vanhustenhuollon laitoksissa ja avohoidossa maailmanennätysluokkaa (2).

Esa Leinonen

Tutkittuja lääkkeitä lapsille

Lastenlääkeasetus tuli voimaan Euroopan Unionin jäsenvaltioissa tammikuussa 2007 pitkän ja huolellisen valmistelutyön lopputuloksena. Tätä voidaan pitää merkittävänä edistysaskeleena pediatrian historiassa: asetuksen turvin lasten käyttöön saadaan viimeinkin paremmin soveltuvia ja tutkittuja lääkevalmisteita. Lastenlääkkeiden kehitystyön jälkeenjääneisyydestä kertoo se, että käytännössä kuluu vielä 30 vuotta, ennen kuin lapsille on yhtä hyvin tutkittuja lääkevalmisteita kuin aikuisilla nykyään on.

Maria Virkki

Raskaudenaikaista tupakointia pitää aktiivisesti vähentää

Passiivisen tupakoinnin haitat ovat olleet hyvin esillä aikuisten näkökulmista (1). Ravintoloista tehtiin savuttomia 1.6.2007, ja on toki tärkeää, että suojelemme ravintoloiden työntekijöitä ja asiakkaita passiiviselta altistumiselta tupakansavulle. Lainsäädäntömme ei kuitenkaan suojele sikiötä äidin tupakoinnilta.

Liisa Lehtonen

Antikoagulaatiossa edetään kohti uusia täsmälääkkeitä

Nykyiset antikoagulaatiovaihtoehdot ovat yli puoli vuosisataa vanhat hepariini ja varfariini. Niiden hyvät ja vähemmän hyvät puolet ovat yleisesti tiedossa. Pienimolekyylisten hepariinien tulehdusta hillitsevä vaikutus ja edut syöpäpotilaiden tromboosin estossa ja hoidossa edustavat uutta kehitystä. Myös diabetespotilailla daltepariinin on osoitettu rauhoittavan angiopatiaa ja säästävän jopa amputaatioilta (1).

Riitta Lassila

Mitähän Machiavelli sanoisi terveydenhuollon kasvavasta palkka-armeijasta?

Luin vastikään kollegan hyvän kirjoituksen terveyskeskuksen vuokralääkäriongelmasta. Vuokralääkärien käyttäminen tuottaa ainakin kahdenlaisia ongelmia. Palkan suhteen syntyy aivan hämmästyttäviä tilanteita, kun tuskin lääkärikoulustakaan vielä valmis nuori tienaa selvästi paremmin kuin kokenut, osaava ja vaikuttava kollega. On vaikea ymmärtää kunnanisiä, jotka eivät osoita arvostavansa omia osaajiaan kilpailukykyisellä palkalla, mutta ovat valmiit maksamaan kokemattomuudesta. Toinen ja vähän pohdittu kysymys on johtaminen: kuka johtaa näitä vuokrattuja lääkäreitä?

Minna Kaila

Kuumesairaudet ja liikunta

Aikuiset suomalaiset sairastavat keskimäärin 2-4 flunssaa vuodessa, lapset tätäkin enemmän. Ja kun flunssa iskee, on urheileminen kielletty. Mistä tämä tuttu kielto johtuu?

Toimitus

Helsingin julistus uudistuu Lääkäriliitossa

Maailman Lääkäriliitto (WMA) toimii hallituksista riippumattomien kansallisten lääkäriliittojen yhteistyöelimenä. Jäseninä on yli 80 kansallista liittoa. WMA syntyi toisen maailmansodan jälkeen valvomaan ja ohjeistamaan lääkärien työn etiikkaa, kun oli käynyt ilmeiseksi, että lääkärit Saksassa olivat syyllistyneet vakaviin rikkomuksiin ihmisyyttä vastaan. Seitsemän lääkäriä tuomittiin tämän vuoksi kuolemaan Nürnbergin oikeusistunnossa. WMA piti ensimmäisen yhteiskokouksensa Pariisissa 18.9.1947. Suomen Lääkäriliitto on viettänyt WMA:n syntymäpäivää Maailman Lääkärin etiikan päivänä ja järjestänyt varsin suosittuja symposiumeja.

Heikki Pälve

Voiko vanhusten lääkkeettömillä hoidoilla saavuttaa hyviä tuloksia?

Hoitosuositukset pyritään perustamaan hoitoihin, joiden vaikuttavuus on osoitettu satunnaistetulla, kontrolloidulla asetelmalla. Valtaosa vahvan näytön hoidoista on lääkehoitoja, koska lääketieteessäkin tutkimukseen investoitu raha hakeutuu sinne, mistä se tuottaa voittoa. Kaikkein vanhimmat ja hauraimmat potilaat, jotka näitä hoitoja eniten tarvitsevat, on kuitenkin usein suljettu pois lääketutkimuksista. Monisairaiden vanhusten hoitojen tutkimusnäyttö nojautuu pitkälti kliinisiä hoitokäytäntöjä selvittäneisiin tutkimuksiin. Useiden geriatristen hoitokäytäntöjen ja lääkkeettömien hoitojen tuloksellisuudesta alkaa olla jo erilaisilla vanhusten kohderyhmillä kohtalaisen vahvaa tutkimusnäyttöä. Sairaiden vanhusten absoluuttinen komplikaatioiden, laitoshoidon ja kuoleman riski on huomattavasti suurempi kuin keski-ikäisten, ja siten pienikin hoidon suhteellinen hyöty voi näyttäytyä suurena absoluuttisena hyötynä ja NNT-luvut (number needed to treat) voivat olla yllättävän pieniä.

Kaisu Pitkälä

Immunoglobuliinikorvaushoitoon uudet kriteerit

Primaariset immuunipuutostaudit (PID) mielletään yleensä erittäin harvinaisiksi ja vaikeasti diagnosoitaviksi varhaisen lapsuusiän taudeiksi, mutta tämä käsitys on virheellinen. Immuunivajaustiloista yleisimpiä ovat primaariset vasta-ainepuutokset, joissa potilaan vasta-aineiden määrä tai vaste patogeeneihin on puutteellinen. Näistä taudeista yleisimpiä ovat yleinen vaihteleva immuunipuutos (CVI-tauti) ja kyvyttömyys mm. pneumokokin pinnan sokereihin kohdistuviin vasteisiin eli spesifinen vasta-ainepuutos. CVI-tautia sairastavista suuri osa alkaa saada oireita vasta aikuisiässä (1,2). CVI-taudin esiintyvyydeksi on useimmissa maissa raportoitu 1:25 000, mutta Yhdysvalloissa korvaushoitoa vaativien vasta-ainepuutosten esiintyvyydeksi saatiin äskettäin jopa 1:2 000 (3). On siis todennäköistä, että jokainen kliinikko kohtaa vasta-ainepuutteisia potilaita, vaikkakaan hoitoa vaativia vasta-ainepuutoksia ei osata tunnistaa.

Mikko Seppänen, Petri Kulmala, Leena Kainulainen

Uusien lääkkeiden arviointivastuusta tarvitaan valtakunnallinen päätös

Professori Jaakko Karvonen toivoo valtakunnallisia linjauksia uusien, kalliiden lääkkeiden käyttöön (SLL 8/2008, s. 715), sillä sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit tarvitsevat riippumatonta tietoa lääkkeiden kustannusvaikuttavuudesta nopeasti. Hän ehdottaa arvioita tehtäväksi Finohtassa tai sen koordinoiman, sairaanhoitopiirien yhteisen HALO-ohjelman (menetelmien hallittu käyttöönotto) osana. Karvonen on toisaalta huolissaan siitä, ettei HALO-arvioon valitusta ensimmäisestä lääkkeestä, trastutsumabista, ole vieläkään saatu suositusta.

Marjukka Mäkelä, Minna Kaila

Oikeuslääketieteen koulutusta on lisättävä pikaisesti

Oikeuslääkärikunnan ikärakenne ja eläkkeelle siirtymisistä koituvat resurssien vähennykset ovat olleet näkyvissä jo pitkään. On hämmästyttävää, että asioiden on annettu rauhassa kehittyä pisteeseen, jolloin oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten ja niiden osaavien suorittajien välinen epäsuhta aiheuttaa lähes ylipääsemättömiä vaikeuksia.

Antti Jääskeläinen

Eläinkokeita tarvitaan lääketutkimuksissa vielä pitkään

Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla numerossa 5/2008 (s. 398) kerrottiin, että lääketehtaat vetoavat lääkevalvontaviranomaisiin eläimillä tehtävistä toksisuustutkimuksista luopumiseksi. Uutiseen lienee lipsahtanut väärinkäsitys.

Mia Bengtström

Terveydenhuollon palvelut sähköistyvät hitaasti

Usein ihmetellään, miksi palvelujen sähköistyminen terveydenhuollossa on paljon hitaampaa ja vaikeampaa kuin pankkimaailmassa. Terveydenhuollon tieto on kuitenkin monesta lähteestä peräisin olevaa tekstiä, grafiikkaa ja kuvaa, joita erilaiset tietojärjestelmät ovat tuottaneet. Hallittavan kokonaisuuden muodostaminen on jo siksi haastava tehtävä.

Hannele Hyppönen

HUS-strategiassa huolestuttavia piirteitä

Suomen suurin sairaanhoitopiiri, HUS, on kuluneen syksyn aikana julkaissut uuden johtamisjärjestelmän ja strategian. Strategian keskeinen kulmakivi on talouden tasapinottaminen omistajien tahdon mukaan. Toimitusjohtaja Nenonen toteaa perustellusti, että toimintaa voi kehittää vain, kun talous on vakaa. Muutoin aika menee jatkuvien säästöjen etsimisessä ja ylitysten perustelemisessa.

Heikki Pälve

Lääkehoidolla laatua Parkinson-potilaan elämään

Parkinsonin tauti on tunnettu jo lähes 200 vuotta. Se on ennen kaikkea vanhenevan väestön keskushermostosairaus, ja niinpä sen esiintyvyys suurenee koko ajan vanhusväestön määrän kasvaessa. Kuluneet neljä vuosikymmentä ovat olleet taudin diagnostiikan ja varsinkin hoidon kannalta erinomaisen kehityksen aikaa. Vaikka taudin tarkkaa etiologiaa ei vieläkään tiedetä, tarjosi tärkeimmän patogeneettisen mekanismin, substantia nigran ja tyvitumakkeiden dopamiinivajeen selvittäminen pohjan tehokkaan lääkehoidon kehittämiselle (1). Jo muutamia vuosia tämän havainnon jälkeen tehtiin ensi hoitokokeilut levodopalla, dopamiinin esiasteella. Näin luotiin neurologiassa ensimmäinen keskushermoston välittäjäaineen peroraalinen korvaushoito (2). Lääkehoidon ansiosta taudin invalidisoiva luonne ja myös eliniän odote ovat ratkaisevasti parantuneet, kuten myös potilaiden omatoimisuus ja elämänlaatu. Monien potilaiden työkykykin voidaan säilyttää vuosia.

Vilho Myllylä

Autotehtaan opit valitettavasti näkyvät jo terveydenhuollon arjessa

Autoteollisuuden opit ovat valitettavasti jo astuneet terveydenhuollon arkipäivään niin henkilökunnan työhön kohdistuvina paineina kuin huolestuttavasti myös kuolevien ihmisten oikeuksien tallautumisena. Päivi Hietanen tuo tämän esiin pääkirjoituksessaan Autotehtaan yritysoppi ei riitä sairaalan kehittämiseen (SLL 7/2008, s. 595). Lämmin kiitos hänelle monista kantaaottavista ja humaaneista pääkirjoituksista.

Sirpa Sairanen

Talonrakentaja järkyttyi HUS:n toiminnasta

Olen maallikkona aivan samaa mieltä, että sairaalan kehittämiseen ei Toyotalta varmaankaan ole oppia suoraan kopioitavissa, kuten Päivi Hietanen toteaa pääkirjoituksessaan (SLL 7/2008, s. 595). Ehkäpä kuitenkin talonrakennusalalta jotain olisi?

Heikki Palosuo

Myös lääkärit ovat osallistuneet Finstarin kehttämiseen

Lääkärilehden nro 6/08 liitteessä (8.2.) arvioitiin eri potilaskertomusjärjestelmiä, yhtenä niistä Graafista Finstaria (GFS). Hämmästyksekseni havaitsin tämän Vantaalla, Tuusulassa, Keravalla ja Kangasalalla käytössä olevan järjestelmän arviossa lukuisia virheitä. GFS:n suunnitteluun on osallistunut suuri joukko terveydenhoidon ja tietojärjestelmien asiantuntijoita; heidän joukossaan on myös paljon lääkäreitä. Ohjelmaa on kehitelty alkuunsa on-line-tyyppisesti oman viranhoidon ohella.

Pekka Salomaa

Testaajat: Hyvääkin järjestelmää voi vielä parantaa

nKaikkien ohjelmien tuottajat väittävät kuuntelevansa käyttäjiä, ja Finstarin kohdalla sitä jopa tapahtuukin. Tämän myös toimme esiin arvioissamme. Varsinkin suurimpien ja yleisimmin käytössä olevien ohjelmien kohdalla käyttäjien viesti niin testauspaikkakunnilla kuin muuallakin on ollut kuitenkin hyvin yhtenevä: käyttäjien valitukset kaikuvat kuuroille korville.

Tinja Lääveri, Arto Virtanen