Uudet kalliit lääkkeet hallitusti käyttöön

Lääkekustannusten voimakas kasvu on ollut toistuvasti esillä viimeaikaisissa terveydenhuollon rahoitusongelmia käsittelevissä kirjoituksissa. HUS:ssa lääkekustannukset ovat lisääntyneet viiden viime vuoden aikana 6-9 % vuodessa, selvästi enemmän kuin kustannukset keskimäärin. Tämä nousu selittyy käytännössä kokonaan uusien kalliiden lääkkeiden käyttöönotolla. Vanhat lääkkeet eivät ole kallistuneet eikä niiden käyttö ole lisääntynyt.

Jaakko Karvonen

Mitä uutta inkretiinilääkkeet tuovat diabeteksen hoitoon?

Inkretiinivaikutuksella tarkoitetaan sitä, että suun kautta nautittu glukoosi aiheuttaa paljon voimakkaamman insuliininerityksen kuin suoneen annettu (1). Tämä johtuu kahdesta inkretiinihormonista, mahan inhibitorisesta polypeptidistä (GIP) ja glukagonin kaltaisesta peptidistä (GLP-1). Suolistossa muodostuva GLP-1 on tärkeämpi. Se lisää haiman insuliinineritystä glukoosipitoisuudesta riippuvaisella tavalla, ts. vain silloin, kun veren glukoosipitoisuus on normaalia suurempi. Lisäksi se vähentää haiman alfasolujen glukagonineritystä, mikä myös pienentää veren glukoositasoa. GLP-1:llä on vielä muitakin vaikutuksia, kuten mahalaukun tyhjenemisen hidastuminen ja kylläisyyden lisääntymisestä seuraava painoa laskeva vaikutus.

Tapani Rönnemaa

Varhain kotiutuvan vastasyntyneen seuranta vaatii ammattitaitoa ja kokemusta

Vastasyntyneen sairauksien seulonta on tapahtunut luontevasti lapsen kotiutuessa äitinsä kanssa synnytyssairaalasta. Lapsi on tutkittu tarpeen mukaan, jos huolestuttavia oireita on ilmaantunut sairaalassa vierihoidon aikana. Lastenlääkärin tekemässä tarkastuksessa on systemaattisesti suljettu pois erilaisia synnynnäisiä ja vastasyntyneisyyskauteen liittyviä sairauksia sekä ohimeneviä, mutta potentiaalisesti lapsen terveyttä uhkaavia häiriöitä, kuten hypoglykemiaa ja hyperbilirubinemiaa. Tärkeitä seulottavia sairauksia ovat mm. synnynnäiset sydänviat, suoliston atresiat, lonkkaluksaatiot, synnynnäiset endokrinologiset sairaudet kuten hypotyreoosi ja lisämunuaishyperplasiat, kuuloviat ja synnynnäinen kaihi. Yksi henkeä uhkaava tilanne on varhainen sepsis, jossa varhaisoireiden tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää ja hoito aloitettava välittömästi. Viive vastasyntyneen sairauksien diagnostiikassa tai hoidossa voi aiheuttaa hengenvaarallisia hätätilanteita ja pysyviä vammoja.

Liisa Lehtonen

Lääkärin työnkuva ei riipu palkanmaksajasta

Toisin kuin kollega Hanhela esittää (SLL 5/2008, s. 418-20), ammatillinen kasvu ja kuva lääkärin työstä eivät kärsi keikkafirman kautta työskentelystä. Lisäksi käsitys omasta asemasta työmarkkinoilla paranee, kun työnantaja ei edusta vain yhtä terveyskeskusta. Lääkärin työnkuva ei riipu palkanmaksajasta, vaan siitä miten työolosuhteet on järjestetty, miten työnjako sujuu ja työyhteisö suhtautuu työntekijään, sekä erityisesti siitä, että työsuhde on tarpeeksi pitkä. Liian usein työnkuvassa ja sen hallinnassa riittää parantamista. Firmat toimivatkin usein työntekijän asianajajana arjessa. Ylilääkärien kohdalla tämä ei usein kuulemma pidä paikkaansa.

Jussi Sipilä

Suomalaisella terveydenhuollon tuotantotaloudella pyritään terveydenhuollon tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen

Päivi Hietanen pohti pääkirjoituksessaan, sopivatko tuotantotalouden opit terveydenhuoltoon (SLL 7/2008, s. 595).

Petri Parvinen

Samaan aikaan toisaalla: puuropäivien Suomi

Suomalainen köyhä kierrättää, paikkaa, pitää puuropäiviä ja suunnittele taloutensa sentin tarkkuudella. Hänelle 10-15 euron terveyskeskusmaksu voi olla mahdottomuus. Kenestä tahansa voi tulla köyhä, sanoo Stakesin tutkija, lääkäri ja antropologi Meri Larivaara.

Liisa Koivula

Diabetes ja silmä

Diabetes on merkittävä kansansairaus: sitä sairastaa noin 500 000 suomalaista eli vajaat 10 % koko väestöstä. Silmäongelmat ovat tavallisia sekä tyypin 1 (nuoruustyypin) että tyypin 2 (aikuistyypin) diabeteksessa. Diabetekseen liittyvä verkkokalvosairaus (retinopatia) on monen diabeetikon liitännäissairaus, ja sitä seurataan erityisesti määräaikaisin silmänpohjatutkimuksin. Diabetekseen liittyy kuitenkin myös muita silmäongelmia Verkkokalvosairaus eli retinopatia

Toimitus

Autotehtaan yritysoppi ei riitä sairaalan kehittämiseen

Tilastojen valossa terveydenhuolto esiintyy luxory good -tuotteena: bruttokansantuotteen kasvaessa sen käyttö lisääntyy. Kun tämä yhdistyy tunnettuun vaikeaan yhtälöön - potilaat lisääntyvät ja työntekijät vähenevät - tarvitaan uusia ajattelutapoja ja suuriakin muutoksia. Työterveyslaitoksen Horisontti-seminaarissa tutkailtiin äskettäin tulevaisuuden työelämää ja eräänä ratkaisuna ehdotettiin opin hakemista autotehtaalta. Toyota System Production onkin onnistunut synnyttämään yhden maailman tehokkaimmista yrityskulttuureista. Monet yritykset ja palvelualat ovat jo tehneet toivioretkiä nousevan auringon maahan (1).

Päivi Hietanen

Alkoholi suojaa joitakin - mutta useampia se tappaa

Alkoholin tiedetään olevan ennenaikaisten kuolemien tärkeimpiä riskitekijöitä etenkin rikkaassa osassa maailmaa. Erityisen merkittävä epidemiologinen rooli alkoholilla on Euroopassa, jossa alkoholinkulutus ja sen myötä alkoholiperäiset kuolemat ovat selvästi korkeammalla tasolla kuin muualla (1). Koko maailmassa alkoholin on arvioitu aiheuttavan noin 3-4 % kaikkien ikäryhmien kuolemista, WHO:n Euroopan alueella luku on lähes kaksinkertainen. Tilastoja synkentävät erityisesti Itä-Euroopan ja Keski-Aasian luvut (2,3). Jos tarkastelu rajataan pelkästään työikäisiin miehiin, alkoholista johtuvien kuolemien osuus nousee aivan eri kymmenluvuille (1).

Jussi Kauhanen

Kirurgi oppii yleislääkäriltä ja päinvastoin

Kirurgian professorien Lääkärilehdessä syksyllä esittelemät näkemykset erikoiskoulutuksen arviointiraportista ovat huolestuttavia (SLL 41/2007, s. 3777-9). Artikkelissa ehdotetaan, että 9 kuukauden mittainen terveyskeskuspalvelu tulisi poistaa kirurgian erikoislääkärikoulutuksesta, koska se ei edistä kirurgiksi koulutettavan osaamista omassa ammatissaan. Professorien mukaan tarvittavat terveyskeskustoiminnan perusteet opitaan pitkälti jo peruskoulutusvaiheessa.

Kati Retsu-Heikkilä

Rotaryn lääkäripankki tarvitsee myös erikoislääkäreitä

Rotaryn lääkäripankin yhteistyösairaaloihin Tansaniaan tarvitaan nuorten lääkärien lisäksi erityisesti kirurgeja, gynekologeja, anestesialääkäreitä, yleislääkäreitä ja muitakin spesialisteja sekä hammaslääkäreitä. Rotaryn lääkäripankki on kuitenkin ainoa organisaatio, jonka lähettämänä kehitysaputyöhön pääsee jo kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen. Lisäksi Rotaryn kautta kehitysaputyössä on ollut eläkkeellä olevia lääkäreitä.

Juhani Jyränki

Metanolimyrkytyksen mahdollisuus kannattaa muistaa

Arno Vuoren Ilman ajanvarausta -palstalla (SLL 5/2008, s. 400-1) esittelemä metanolimyrkytystapaus on tärkeä tapausten suhteellisesta vähälukuisuudesta riippumatta; tai oikeastaan juuri siksi. Yksittäisen lääkärin todennäköisyys törmätä metanolimyrkytykseen on pieni, eikä rutiinia muodostu.

Tenho Suomela

Suomessa tehdään turhia leikkauksia

Dosentti Raimo Niskanen ihmettelee Lääkärilehdessä 4/2008 (s. 257), tehdäänkö Suomessa turhia leikkauksia. Lyhyt vastaus on kyllä.

Pekka Lantto

Salutogeneesin teoria nostaa hyvän elämän voimavarat esiin

Suomessa on aika siirtyä vain riskitekijöiden vähentämiseen perustuneista terveyden edistämisen toimintatavoista eteenpäin. Riski- ja resurssinäkökulmat on yhdistettävä. Vastaus tähän on salutogeneesin teoria, jonka mukaan terveyden edistämisessä on keskityttävä myös hyvää ja mielekästä elämää tukeviin voimavaroihin.

Bengt Lindström, Monica Eriksson

Salutogenes - Hälsa i livets flod

Då WHO för mer än 60 år sedan gjorde sin definition av hälsa var det i den goda meningen att göra hälsobegreppet till något mer än frånvaro av sjukdom. Tyvärr gjorde man inte en distinktion mellan dimensionerna sjuk - frisk och hälsa - ohälsa, vilket gjort att hälsa fortfarande kopplas starkt till sjukdom. Idag talar man om fyra dimensioner i helheten hälsa: fysisk, psykisk, social och sprirituell (1). För en vanlig kliniker som ägnar det mesta av tiden till att diagnostisera och behandla sjukdom är det här kanske inte intressant alls. Men hör här!

Referenser, Bengt Lindström, Monica Eriksson

Tasa-arvoa erikoisalan valintaan

Hyvä työyhteisö ja eettinen työilmapiiri houkuttelevat lahjakkaita nuoria lääkäreitä ja heistä myös kilpaillaan erikoisalojen kesken. Tässä lehdessä julkaistavan tutkimuksen mukaan kollegojen hyvä esimerkki ja myönteiset kokemukset uran alkuvaiheessa ovat yksi tärkeimmistä erikoisalan valintaan vaikuttavista tekijöistä (Hyppölä ym, s. 531-6). Positiivisen roolimallin suuri merkitys on tullut esiin myös ulkomaisissa tutkimuksissa (1). Tässä ammatissa elää edelleen kisälliperinne.

Ymmärrys lihavuuden ja syövän yhteyksistä on vankka

Lihavuus on usean syöpämuodon vaaratekijä. Maailman syöpätutkimusrahasto (World Cancer Research Fund, WCRC) ja Yhdysvaltain syöväntutkimuslaitos (American Institute for Cancer Research, AICR) julkaisivat viime syksynä asiantuntijakannanoton ravitsemuksen, fyysisen aktiivisuuden ja lihavuuden merkityksestä syövän synnyssä ja ehkäisyssä (1). Edellinen kannanotto julkaistiin 1997.

Mikael Fogelholm

Ei ole kaikki miltä näyttää

Allergiatutkimuksen tulos pitää suhteuttaa potilaan oireisiin. Tämä kuulostaa itsestäänselvältä, mutta käytännössä se ei sitä aina ole. Myönteinen testitulos voi merkitä senhetkistä allergiaa tai olla osoitus allergeenien ristireaktiosta, mutta se voi olla myös toleranssin kehityttyä "jäänne" kliinisesti väistyneestä allergiasta tai ennusmerkki tulevasta kliinisesti oireilevasta allergiasta; esimerkiksi kissaherkillä lapsilla on kolminkertainen riski saada astma (1). Tulos voi myös olla väärä kielteinen. Tämä voi tuntua turhauttavalta, mutta jos selvittely ja selittely tuntuvat vaikeilta, helpommalla pääsee keskittymällä lähinnä anamneesin mukaisiin allergiatutkimuksiin. Toisaalta voi ottaa haasteen vastaan ja laajentaa omaa tietämystään allergeenin kiehtovasta maailmasta.

Soili Mäkinen-Kiljunen

Ministeri Hyssälän ehdotus hämmensi Lääkäriliiton johdon

Sosiaali-ja terveysministeri Liisa Hyssälän ehdotus julkisen terveydenhuollon sairaaloiden, terveyskeskusten ja hammashoitotilojen avaamisesta yksityislääkäreiden käyttöön arki-iltoina ja viikonloppuisin näytti sekoittavan Lääkäriliiton johdon pasmat täysin. Ensin puheenjohtaja Olli Meretoja kiirehti antamaan ilmeisen lyhyeen harkintaan perustuvan lausunnon, jossa hän pitää Hyssälän esitystä erittäin hyvänä päänavauksena ja toivoo, että asia etenee. Seuraavana päivänä julkisuuteen tuli toiminnanjohtaja Heikki Pälve ja antoi Ylen uutisille lausunnon, joka oli sävyltään huomattavasti varauksellisempi. Pälve toi esiin asiaan liittyviä monia ongelmakohtia. Useat lehdet otsikoivat kannanoton: "Lääkäriliitto vastustaa sairaalatilojen vuokraamista". Annettujen lausuntojen välillä on huomattava ristiriita, johon kiinnitettiin huomiota myös julkisuudessa.

Aarne Pasanen

Ongelmat on ratkaistava ennen kuin ehdotus muuttuu käytännöksi

Kiitämme kollega Aarne Pasasta pohtivasta ja perustellusta huomiosta.

Olli Meretoja, Heikki Pälve