STM:ltä tuleva lisäpotku ei ole hyvä asia oikeuspsykiatrian kannalta

nLääkärilehdessä 4/2008 uutisoitiin STM:n alaisten virastojen ja laitosten suunnitellusta organisaatiomuutoksesta otsikolla "STM:n organisaatiomuutoksella lisäpotkua terveystutkimukseen" (s. 312-3). Tutkimustoiminnan uutisoinnin suhteen teksti on hyvinkin osuva. Ongelma sen sijaan on valtion mielisairaaloiden ja vankimielisairaalan sekoittaminen keskenään sekä sen käsityksen antaminen, että valtio rahoittaisi nykyään valtion mielisairaaloissa annettavan hoidon.

Eila Tiihonen

Aivolisäkekasvaimet vaikuttavat monen elimen toimintaan

Aivolisäke on pikkuinen rauhanen, kooltaan vain noin 12 x 8 mm ja painoltaan puolisen grammaa. Se sijaitsee silmien näköhermojen risteytymän alapuolella melko lailla keskellä päätä. Vaikka rauhanen on pieni ja kevyt, se tuottaa tärkeitä hormoneja, jotka säätelevät monia ihmiskehon toimintoja. Aivolisäkehormonit vaikuttavat mm. kilpirauhas-, lisämunuais- ja sukuhormoneihin ja sitä kautta näiden elinten toimintaan. Aivolisäke erittää myös prolaktiinia (maitohormonia), joka saa aikaan maidonerityksen imetyksen aikana.

Toimitus

Suurremontti suunnitteilla: KTL ja Stakes fuusioidaan?

Moni meistä muistanee jonkin päivälehden etusivulla 1991 julkaistun lohduttoman kuvan Lääkintöhallituksen silloisesta pääjohtaja Matti Ruokolasta, joka keräili viimeisenä työpäivään jätesäkkiin muutoin jo tyhjennetyn työhuoneensa viimeisiä paperipinoja. Ruokola valmistautui "sammuttamaan Lääkintöhallituksen valot lopullisesti". Vuonna 1878 perustetun keskusviraston, jonka kollegion edessä lukemattomat lääkärivuosikerrat kävivät vannomassa lääkärinvalansa, aika oli ohi. Pari vuotta tämän jälkeen jatkettiin yhteisellä sosiaali-ja terveyshallituksella, jonka jälkeen senkin viranomais-, tukimus- ja ohjaustehtävät jaettiin uudestaan. Tässä järjestelyssä syntyi mm. nykyisin noin 450 työntekijän Stakes tehtävänään seurata, arvioida ja tuottaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta ja edistää alan koulutusta.

Taito Pekkarinen

Opioidiriippuvaisten hoito laajenee

Vaikka alkoholi onkin Suomen merkittävin päihde, hoitotakuu koskee myös huumeiden käyttäjiä. Opioidiriippuvaisia on Suomessa arviolta 3 700- 4 900. Opioidiriippuvaisten vieroitus ja korvaushoito metadonia ja buprenorfiinia käyttäen aloitettiin 1990-luvulla. Korvaushoito vähentää laittomien huumeiden käyttöä, rikollisuutta ja oheissairauksia, parantaa elämänlaatua ja mahdollistaa kuntoutumisen. Hoito maksaa, mutta on Käypä hoito -suosituksen mukaan tehokasta ja tuo kustannuksensa takaisin vähentämällä muita sosiaali- ja terveydenhuollon, poliisin ja vankeinhoidon kustannuksia.

Terhi Hermanson

Dyslipidemian hoidossa riittää haasteita

Monet selvitykset ovat osoittaneet, että pitkäaikaishoidot toteutuvat puutteellisesti (1,2). Tässä lehdessä käsitellään dyslipidemian hoidon tavoitteiden saavuttamista Suomessa 2006-2007 osana laajempaa eurooppalaista selvitystä (s. 373-377). Selvitys on toteutettu lääkeyhtiön taloudellisella tuella, mutta ei ole syytä olettaa tämän vaikuttaneen tutkimuksen tulokseen. Joka kolmas hoidetuista yli 1 300 potilaasta ei ollut tavoitteessa, vaikka valtaosalle oli asetettu hoitotavoite. LDL-kolesterolin suositustaso suuren riskin henkilöille ja valtimotautipotilaille oli selvityksen aikaan alle 2,5 mmol/l. Tutkimukseen otettiin perättäiset lipidilääkitystä saavat henkilöt, mutta lääkärien vapaaehtoinen kiinnostus aiheeseen antaa aiheen olettaa, että he ovat keskimääräistä kiinnostuneempia ja siten tulokset voivat olla jopa todellisuutta paremmat. Lääkärit tunnistivat hoitovajeen, mutta tyytyivät monessa tapauksessa saatuun tulokseen, vaikka keinoja hoidon tehostamiseen olisi ollut.

Hannu Vanhanen

HIV-positiivisen matkailijan rokotteita on pohdittava tarkoin

Lääkärin on perehdyttävä elävien rokotteiden aiheuttamiin mahdollisesti vakaviinkin sivuvaikutuksiin tarkoin, kun HIV-positiivinen matkailija on lähdössä keltakuume- tai malaria-alueelle. Muutkin HIV-potilaiden matkustamiseen liittyvät erityiskysymykset tulevat jatkossa esiin yhä usemmin, sillä yhdistelmälääkitysten ansiosta potilaiden elämänlaatu ja elinikä ovat parantuneet merkittävästi.

Jussi Sutinen

Laittomasti maahan tuotu lemmikki voi levittää rabiesta

Rabies eli vesikauhu tai eläimen raivotauti on ollut otsikoissa toistuvasti. Eläinten rabiestartuntojen määrä onkin lisääntynyt Suomen lähialueilla Baltiassa ja Venäjällä. Suomessa kotoperäistä rabiesta ei esiinny. Eläinten laiton ja laillinen maahantuonti muodostavat kuitenkin riskin rabieksen leviämiselle Suomeen.

Katariina Kainulainen

Keltakuume ja keltatauti eivät ole sama sairaus

Keltakuumerokotteen ja -todistuksen voi nykyisin antaa mikä tahansa rokottamaan oikeutettu terveydenhuollon yksikkö, mutta muutoksesta aiheutuu edelleen sekaannuksia. Keltakuume ja A-hepatiitti eli tarttuva keltatauti myös silloin tällöin sekoitetaan toisiinsa.

Anu Kantele, Jukka Riutta, Heli Siikamäki

Milloin matkailija tarvitsee meningokokkirokotteen?

Meningokokkitauti on harvinaisempi kuin monet muut rokotuksilla ehkäistävät matkailijoiden taudit. Rokotusta vaaditaan vain Saudi-Arabiassa, mutta suositeltava se on meningiittivyöhykkeelle Afrikkaan joulu-kesäkuussa matkaajille sekä Ruandaan, Burundiin ja Tansaniaan matkustaville. Saudi-Arabia vaatii Haji- ja Umrah-pyhiinvaeltajilta todistuksen nelivalenttisesta meningokokkirokotteesta viisumia varten.

Maija Rummukainen

Krimin-Kongon verenvuotokuume

Krimin-Kongon verenvuotokuume on Hyalomma spp -punkin aiheuttama virusinfektio, jota esiintyy endeemisenä laajalla alueella Aasiassa, Kaakkois-Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Euroopassa on kuvattu epidemioita Turkissa (2001- 2003, 2006), Kosovossa ja Albaniassa (2001). Tartunnan riski on kuitenkin suurin maanviljelijöillä, teurastajilla ja eläinlääkäreillä, ei tavallisilla matkailijoilla.

Maija Rummukainen

Perusterveydenhuollon alasajo ei voi jatkua

Työolosuhteet useissa terveyskeskuksissa ovat huonontuneet tasaisesti jo kymmenen vuotta. Näin ei voi jatkua!

Olli Meretoja

Vieritutkimukset - tehokkuutta vai tuhlausta?

Vieritutkimuksilla (point-of-care tests, POCT) tarkoitetaan potilaan vierellä hoitoyksiköissä tehtyjä laboratoriotutkimuksia. Niitä varten on kehitetty pienlaitteita, joilla määritys onnistuu muiden kuin laboratorioammattilaisten tekemänä. Vieritutkimukset nopeuttavat palveluprosesseja ja ne antavat mahdollisuuden testeihin silloinkin, kun laboratorio on kiinni tai toimitaan kenttäolosuhteissa. Niiden teknistä kehitystä suuntaavat perusterveydenhuollon, kotihoidon ja päivystysdiagnostiikan tarpeet (1). Vieritesteillä nähdään olevan huomattava kaupallinen tulevaisuus.

Timo Kouri

Tehdäänkö Suomessa tosiaan turhia leikkauksia?

Äskettäin uutisoitiin, että Suomessa jopa joka kolmas leikkaus on turha. Samalla ei kuitenkaan mainittu, mitä nämä leikkaukset ovat, eikä myöskään perusteltu leikkausten turhuutta. Rivien välistä voidaan lukea, että turhat leikkaukset kuuluvat ortopediaan ja käsikirurgiaan. Samaan aikaan toisaalla kerrotaan, että laihdutusleikkausten määrää tulisi kuusikymmenkertaistaa.

Raimo Niskanen

Kenestä voi tulla lääkäri?

Ruotsin arvostetuimpaan lääketieteelliseen yliopistoon, Karoliiniseen instituuttiin, valittiin äskettäin opiskelemaan nuori mies, joka oli juuri vapautunut linnasta. Hänet oli tuomittu osallisuudesta uusnatsijärjestön tekemään poliittisen vastustajan murhaan. Neljän vuoden vankilatuomion jälkeen hän pääsi ehdonalaiseen ja valittiin aloittamaan opinnot lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Päivi Hietanen

Kuka hoitaisi masentunutta?

Kun ihminen sairastuu depressioon, hän vaipuu alakuloon ja alkaa menettää kiinnostustaan elämään. Toimintakyky heikkenee sekä työssä että vapaa-aikana. Avuttomuuden ja toivottomuuden rinnalle nousee muitakin kielteisiä mielikuvia ja tunteita, usein myös kipua ja ärtymystä. Lopulta masentunut mieli alkaa suojautua kivettymällä. Ihminen jättäytyy syrjään ja käpertyy omiin oloihinsa. Masentunut lyö itseään ja syö omaa hyvinvointiaan.

Jouko Lönnqvist

Kohonneen verenpaineen lääkehoito kehittyy

Kohonneen verenpaineen hoitotulokset ovat edelleen puutteellisia. Valtaosa verenpainepotilaista ei pääse nykyiseen hoitotavoitteeseen, alle 140/85 mmHg:iin. Kun potilaan sydän- ja verisuonisairauksien vaara katsotaan suureksi, verenpaineen tavoitetasot ovat vielä tätäkin tiukemmat (1). Väestötasolla FINRISKI-tutkimuksen tuoreiden tulosten mukaan verenpaineen lasku on pysähtynyt.

Ilkka Tikkanen

Miten kehityin lääkärinä tukemaan potilaideni voimavaroja?

Vuorovaikutusta käsittelevät koulutusrupeamat ja työnohjaus mullistivat työtapani parikymmentä vuotta sitten täysin. Aloin nähdä ja kuulla potilaani ja heidän ongelmansa aivan uudella tavalla. Huomasin myös, että potilaan perhe ja muu elämäntilanne ja niiden huomioiminen ovat olennainen osa hoitoa. Lääkäri ei voi olla pelkkä parantaja, vaan myös valmentaja.

Pekka Larivaara

Leikkaus on tehokas hoito sairaalloiseen lihavuuteen

Sairaalloisen ylipainon yhteys moniin kroonisiin sairauksiin on kiistaton: siihen liittyy usein kohonnutta verenpainetta, tyypin 2 diabetesta, dyslipidemiaa, obstruktiivista uniapneaa, hypoventilaatiota, astmaa, hypertrofista kardiomyopatiaa, nivelkulumia, erilaisia tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, sappikivitautia, rasvamaksaa, jopa maksakirroosia sekä useita eri syöpiä (1). Metabolisen oireyhtymän komplikaationa esiintyy usein laajemminkin sydän- ja verisuonitauteja, jotka saattavat johtaa jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Kukaan ei kyseenalaista näiden liitännäissairauksien hoitoa yhteiskunnan varoin, mutta jopa useilla kollegoilla näyttää olevan vaikeuksia hyväksyä itse päätekijän, lihavuuden tehokasta hoitoa.

Mikael Victorzon

Mitä alkalisen fosfataasin isoentsyymitutkimus kertoo?

Alkalisen fosfataasin (Afos) määritys on yksi vanhimmista kliiniseen diagnostiikkaan käytetyistä laboratoriotutkimuksista. Entsyymin seerumiaktiivisuuden nousu liitettiin jo 1930-luvulla sappistaasiin ja luustotauteihin (1). Sittemmin on osoitettu, että Afos voi esiintyä ihmisen plasmassa lukuisissa eri muodoissa, jotka voidaan selvittää isoentsyymitutkimuksella. Tämän tutkimuksen tärkeitä aiheita ovat edelleen luusto- ja maksatautien diagnostiikka ja seuranta, mutta tutkimusta käytetään paljon myös epäselvästä syystä suurentuneen Afos-tason kudosalkuperän selvittämiseen. Afos voi toimia myös kasvainmerkkiaineena (2,3,4).

Lasse Uotila

Miksi rahoittajien lääke menestyy tutkimuksissa?

Lääkeinfo-palstalla julkaistun tutkimusprofessori Timo Klaukan ym. artikkelin Miksi rahoittajan lääke menestyy tutkimuksissa kilpailijaa paremmin? (SLL 48/2007, s. 4534- 6) tutkimusviittaukset ja artikkelin rakenne antavat vaikutelman tieteellisen tasapainoisesta katsauksesta aiheeseen. Kirjoituksessa on kuitenkin jätetty mainitsematta ilmeisimmät syyt esiteltyihin tuloksiin, vaikka niitä käsitelläänkin kirjoituksessa referoiduissa artikkeleissa.

Suvi-Anne Siimes