Kyse oli haamukirjoittajista eikä -potilaista

Kiitämme toimitusjohtaja Siimestä paneutumisesta kirjoitukseemme. Halusimme nostaa esiin tieteellisiin lääketutkimuksiin sekoittuvia kaupallisia tavoitteita, jotka saattavat vaikuttaa tutkimustuloksiin tai niiden julkaisemiseen. Esimerkkejä olisi ollut enemmänkin kuin kirjoituksessa toimme esiin. Siimes ei tähän pääkysymykseen ottanut kantaa.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Arja Helin-Salmivaara, Risto Huupponen

Pitäisikö syöpäkivun hyvä hoito taata lainsäädännöllä?

Syöpäkivun hoitoon ja saattohoitoon on panostettu Suomessa hyvin vaihtelevasti. Ihmiset ovat täysin eriarvoisessa asemassa: mikään laki tai säädös ei velvoita edes minimikriteerit täyttävän kivunhoidon järjestämiseen.

Eero Vuorinen

Mies mission takana

Uuden molekyylilääketieteen instituutin FIMMin johtajaksi valittu akatemiaprofessori Olli Kallioniemi etsii parhaillaan huipputason tutkijoita käynnistämään eurooppalaisittain korkeatasoista laboratoriota.

Essi Kähkönen

Lapsikuolleisuus kääntyi laskuun Afganistanissa

Panostus Afganistanin perusterveydenhuoltoon on tuottanut tuloksia. Lapsikuolleisuus on pienentynyt 25 % viimeisen kuuden vuoden aikana.

Seppo Suomela

"Kun ei kuuta, aurinkoa, eikä ilmaista iloa"

Siirryn tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien osa-aikaiselle sairauseläkkeelle, lopetan työni Lääkärilehden vastaavana päätoimittajana ja jatkan Lääkäriliiton palveluksessa muissa tehtävissä. Pari lähtöajatusta on paikallaan - onhan lehden iloissa ja murheissa kulunut lähes 18 vuotta.

Taito Pekkarinen

Tunnistatko henkeä uhkaavan stafylokokkisepsiksen?

Staphylococcus aureus - keltakokki - majailee rauhanomaisesti terveiden henkilöiden iholla ja nenän limakalvolla. Tämä ihmisen tavallisin märkäbakteeri aiheuttaa lieviä paikallisia ihoinfektioita, kuten märkänäppylöitä. Ominaisuuksiltaan keltakokki on kuitenkin pahamaineinen: se on erittäin virulentti ja invasiivinen bakteeri, joka voi aiheuttaa vaikeimpina tautimuotoina sepsiksen ja endokardiitin jopa aivan perusterveille ihmisille.

Eeva Ruotsalainen

Tieto syöpädiagnoosista pitää kertoa henkilökohtaisesti vastaanotolla

Yli puolelle eturauhassyöpään sairastuneista syöpädiagnoosi oli kerrottu muulla tavoin kuin henkilökohtaisesti vastaanotolla. Tiedon ja henkisen tuen välittäminen ensimmäisellä lääkärin vastaanottokäynnillä oli epäonnistunut puolella tutkituista.

Ulla-Sisko Lehto, Leena Kuivalainen

Pitkäaikainen väsymysoireyhtymä

Pitkäaikainen väsymysoireyhtymä (PVO) on tunnettu jo satoja vuosia. Potilas kärsii päivittäistoimintoja haittaavasta väsymyksestä tai uupumuksesta. Muisti on heikentynyt, ajatus ei luista, potilaan on vaikea keskittyä, hän on kärttyisä ja hänellä on kipuja. Tyypillistä on, että uni ei virkistä, vaan aamulla herätessään potilas on yhtä väsynyt kuin illalla nukkumaan mennessäänkin. Varsin tyypillinen oire on rasituksen jälkeisen palautumisen pitkittyminen. Lenkin jälkeen voi kestää yli vuorokausi ennen kuin olo palautuu normaaliksi. Myös henkiset rasitukset uuvuttavat. Tila jatkuu viikosta ja kuukaudesta toiseen. Arvioidaan, että noin 1-2 % väestöstä kärsii PVO:sta.

Toimitus

Syöpädiagnoosin voi kertoa hyvin

Ikävän asian perille toimittajaa ei yleensä kiitetä. Riki Sorsa totesi kuitenkin äskettäin olevansa kiitollinen lääkärille, joka kertoi hänelle syöpädiagnoosin. Lääkäri oli vielä muotoillut, että sairaus on "pahemmasta päästä". Potilaan kokemuksen mukaan lääkäri puhui suoraan, mutta empaattisesti ja jätti toivolle tilaa.

Päivi Hietanen

Terveydenhuoltolakityöryhmä ratkoo peruskysymyksiä

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kesäkuun lopussa työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä 29.2.2008 mennessä lain muotoon kirjoitettu esitys erikoissairaanhoito- ja kansanterveyslain yhdistämisestä yhdeksi laiksi. Työryhmä ei luonnollisestikaan ole julkisuudessa kertonut tähänastisista mietteistään. Supertiukan aikataulun takia niitä kuitenkin varmasti täytyy jo olla. Koska kyse on terveydenhuollon kannalta erittäin merkittävästä lainsäädäntöhankkeesta, lienee luvallista harjoittaa ajatusleikkiä ongelmista, joita ryhmä joutunee puimaan.

Taito Pekkarinen

Kuppatartunnat lisääntyvät taas

Kupan esiintyvyys oli Suomessa suuri toisen maailmansodan aikana (140/100 000). Sen jälkeen tartunnat vähenivät jyrkästi, kunnes esiintyvyysluvut yllättäen kaksinkertaistuivat vuonna 1995. Syynä oli entisen Neuvostoliiton alueella riehuva kuppaepidemia. Pietarin alueella kupan ilmaantuvuus oli 100- ja Virossa 50-kertainen Suomen lukuihin verrattuna ja tartuntoja saatiin etenkin prostituoiduilta. Kupan harvinaisuuden ja oireiden monimuotoisuuden vuoksi diagnoosi saattoi viivästyä. Valtaosa suomalaisten tartunnoista todettiin kuitenkin primaari- tai sekundaarivaiheessa, joskin muutamia neurosyfilistapauksiakin oli (1,2,3). Kymmenen viime vuoden aikana kupasta tehtyjen tartuntatauti-ilmoitusten määrä on Suomessa vakiintunut 100-130 tapaukseen vuodessa (2,3/100 000), mutta kotoperäisten tartuntojen osuus on ollut huolestuttavasti lisääntymässä (4).

Eija Hiltunen-Back, Timo Reunala

Poliorokotuksia tarvitaan edelleen

Harva suomalainen lääkäri on nähnyt akuuttia poliomyeliittiä sairastavan potilaan - tautia esiintyy koko maailmassa enää parituhatta tapausta vuodessa. Villi poliovirus on jo hävinnyt useimmista maista ja maanosista, tyypin 2 villi virus kokonaan ihmiskunnasta. Intiassa, Pakistanissa, Afganistanissa ja Nigeriassa (1) kotoperäiset tyypin 1 ja 3 poliovirukset kuitenkin kiertävät sitkeästi. Syyt tähän ovat erilaisia: Pohjois-Intiassa väestön huonot asumisolot ja suuri syntyvyys, Afganistanissa ja Pakistanissa poliittiset levottomuudet, Pohjois-Nigeriassa väestön epäluulo poliorokotteen sisältöä ja turvallisuutta kohtaan. Näistä maista levinneet virukset ovat tänä vuonna aiheuttaneet halvausoireista tautia ainakin viidessä muussa Afrikassa maassa ja Myanmarissa.

Merja Roivainen, Tapani Hovi

Miten käy lääkärin profession terveydenhuollon ulkoistamisessa?

Professori Esko Kumpusalo esitti osuuskuntamallia terveyskeskusten pelastajaksi (SLL 44/2007, s. 4071). On ansiokasta miettiä aktiivisesti ratkaisumalleja nyt, kun terveydenhuolto enemmänkin ajautuu markkinavoimien armoilla kuin kulkee päättäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten tekemän, yhteiskunnallisesti kestävän ja ammatillisesti eettisen suunnitelman mukaisesti.

Heikki Janhunen, Timo Mäntynen

Miten suhtautua vanhusten alkoholinkäyttöön

Iäkkäiden ystävysten kokoontumisessa on kahvin ja pullan lisäksi yhä useammin tarjolla myös konjakkia ja likööriä. Raittiiden eläkeläisten määrä vähenee, mutta toisaalta kohtuullisesta alkoholinkäytöstä on osoitettu seuraavan myös terveysvaikutuksia. Onko alkoholia käyttävien vanhusten terveys vaarassa?

Marja Aira

Terveyskeskusten ongelmat ovat ratkaistavissa

Suomalaisen perusterveydenhuollon kriisiytymisestä alettiin puhua julkisuudessa 1990-luvun lopulla. Terveyskeskusten ongelmien keskeisimpinä syinä on pidetty lääkäripulaa, terveyskeskuslääkärien työmäärää ja sen liukuhihnamaisuutta, lääkärien työmotiivien muuttumista sairaalatyötä arvostaviksi, työpaikkojen ilmapiiriongelmia, organisaatiosta johtuvaa pitkäaikaisten hoitosuhteiden puutetta ja ennalta ehkäisevän työn häviämistä terveyskeskuksista. Jokainen näistä ongelmista voitaisiin ratkaista, jos tahto olisi riittävän vahva.

Taito Pekkarinen

Riskilaskurin hyödyt ja sudenkuopat

Vaikka varsinkin tulevaisuuden ennustamista on perinteisesti pidetty vaikeana, sitä kuitenkin harjoitetaan useilla elämänaloilla, esimerkiksi meteorologiassa, taloustieteissä, kaupunkisuunnittelussa ja politiikassa. Lääketieteessä ennustetaan, kun arvioidaan toistaiseksi terveiden henkilöiden sairastumisriskiä. Ääriesimerkki tästä on äskettäin arvostetussa talouslehdessä innostuneesti esitelty Biophysical 250, jossa laajalla testipatterilla pyritään arvioimaan terveen yksilön sairastumisriskiä - 3 400 dollarin hintaan (1). Tämä 250 "biomarkkerin" mittaamistouhu vaikuttaa takavuosien hiusanalyyseiltä, eikä innostuneessa artikkelissa juurikaan pohdittu tulkintavaikeuksia ja mahdollisia riskejä, joihin tulokset voivat johtaa.

Timo Strandberg

Palaute auttaa kehittämään potilastietojärjestelmiä

Lääkärilehden 45/2007 Ajassa-sivuilla (s. 4186-9) käsiteltiin potilastietojärjestelmiä.

Matti S. Häkkinen

Työtaistelussakin tarvitaan arvot

Tätä kirjoitettaessa tehyläisten joukkoirtisanoutuminen ei ole toteutunut. Sen sijaan maahan on saatu eduskunnassa suuren tunnekuohun aiheuttanut potilasturvalaki.

Heikki Pälve

Tehyn epäsovinnainen työtaistelu jättää paljon avoimia kysymyksiä

Maasta löytyy tuskin ainoatakaan, joka ei tuntenut huojennusta viime sunnuntai-illan uutislähetysten aikoihin: sovittelulautakunta oli saanut Tehyn työtaistelu-uhassa aikaiseksi yksimielisen sopimusehdotuksen, jonka osapuolet odotetusti hyväksyivät maanantaina. Hoitajien irtisanoutumisten uhka oli peruuntunut. Ennennäkemätöntä työtaistelu-uhassa ei ollut sopu viime hetkellä, vaan sen kaaoksen rajuus, jonka uhan alla sovinto hierottiin. Vaikka sairaaloiden kuriirit alkoivat juosta ympäri kaupunkeja heti potilasturvalain tultua vahvistetuksi, sairaaloiden kaikkia akuuttihoitopisteitä tuskin olisi saatu kunnolliseen toimintavalmiuteen tiistai-aamuksi.

Taito Pekkarinen

Maksakirurgian vallankumous jatkuu

Maksakirurgiassa todella käynnistyi vallankumous 1980-luvulla, kun maksansiirto löi itsensä läpi täysin uudenlaisena hoitomuotona (1). Ensi kertaa tarjoutui mahdollisuus hengenvaarallisten maksasairauksien täydelliseen parantamiseen. Maksansiirto herätti lääkäreissä kaikkialla maailmassa aivan uudenlaisen innostuksen vaikeasti sairaiden maksapotilaiden tutkimiseen - samojen potilaiden, joiden tarkempaan diagnoosiin aikaisemmin ei aina ollut edes pyritty, kun parannuskeinotkin olivat vähissä. Samalla saivat silloisetkin harvoin käytetyt kirurgiset toimenpiteet uutta tuulta ja täysin uusia leikkausmenetelmiä alettiin kehittää. Maksakirurgia oli vielä parikymmentä vuotta sitten harvinaista, mutta nykypäivänä se tarjoaa paranemismahdollisuuden monelle potilaalle, joilla on maksakasvain tai henkeä uhkaava maksasairaus.

Krister Höckerstedt