Ovatko äidinmaidonkorvikkeet jo optimaalisia?

Tutkimusraportit ja äidinmaidonkorvikkeiden esitteet toistavat suorastaan liturgisesti äidinmaidon ihanteellisuutta vauvan ravintona, mutta on syytä muistaa, että äidinmaidon ravintosisältö on kompromissi äidin ja vauvan tarpeiden välillä. Vauvan menestymisen tärkein ehto on äidin kyky hoivata vauvaa - äidin ravitsemus on ensisijainen. Äiti on voinut uhrata ravinnostaan vauvan hyväksi vain ehdottomasti tarvittavan minimin. Tästä selvä esimerkki on äidinmaidon vähäinen rautapitoisuus. Rauta on niukka ravinne ja äidin pitää pystyä korvaamaan raskauden ja synnytyksen aiheuttamat menetyksensä. Vaikka raudan imeytyminen äidinmaidosta on monin kerroin parempi kuin korvikkeista, vauvan saadessa yksinomaista rintamaitoa yli 6 kuukautta raudanpuute tulee yhä yleisemmäksi. Korvikkeen rautapitoisuus on kymmenkertainen äidinmaidon pitoisuuteen nähden, ja vaikka siitä imeytyy vain noin viidennes, se estää raudanpuutoksen synnyn vauvalle.

Erkki Savilahti

Oikeus elämään

Eduskunnan perustuslakivaliokunta joutui viikko sitten visaisen kysymyksen ratkaisijaksi, kun sen tuli asettaa kansalaisten perusoikeuksia arvojärjestykseen. Valiokunnan kanta oli, että oikeus elämään on niin ehdoton perus- ja ihmisoikeus, ettei mikään muu oikeus voi sen turvaamista syrjäyttää. Valiokunnan näkemyksen mukaan mm. valtion on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tämän oikeuden takaamiseksi.

Olli Meretoja

Ulosteen merkkiaineiden määritykset tulevat

Toiminnallisten suolioireiden erottaminen pelkän oirekuvan perusteella inflammatorisesta suolisairaudesta ei aina ole yksinkertaista ja joudutaan turvautumaan ileokolonoskopiaan biopsioineen. Se on potilasta rasittava, kallis ja harjaantumista vaativa tutkimus. Tämän takia on haluttu kehittää ulosteen merkkiainemäärityksiä avuksi elimellisen suolisairauden poissulkemiseen. Lupaavimpia ovat laktoferriini ja kalprotektiini, joista jälkimmäistä on jo käytetty apuna lapsipotilaiden diagnostiikassa ja seurannassa.

Taina Sipponen

Nuoren vakavan mielenterveyshäiriön tunnistaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta

Tuusulan Jokelan koulun traagisille tapahtumille on etsitty syitä ja nimetty väkivaltaviihde, internet, koulukiusaaminen, ampuma-aseiden helppo saatavuus, syrjäytyminen, kova kilpailuyhteiskunta, lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi ja mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen sekä kouluterveydenhuollon ja mielenterveystyön karsinta. Vaikka toistuvasti on todettu, että kyseessä on yksittäinen tapaus, ovat selitykset olleet varsin yleisiä ja osin tapaukseen huonosti sopivia. Kuten amerikkalainen koulusurmia tutkinut psykiatri toteaa, surmaajan profiilin selvittäminen on aikaa vievä prosessi.

Raimo K. R. Salokangas

Malarian estolääkityssuositus Intian Goaan ennallaan

Malariaprofylaksisuositusta Goaan muutettiin vuoden alussa, koska eurooppalaisilla matkailijoilla raportoitiin sieltä saatuja falciparum-malariatapauksia. Intian viranomaisten mukaan malariatapausten määrä on kaksinkertaistunut Goan alueella tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Vaikka uusista tapauksista matkailijoilla ei olekaan raportoitu, estolääkityssuositus pidetään toistaiseksi ennallaan.

Heli Siikamäki

Itkupillejä ja kivikasvoja?

Kadonneen brittityttö Madeleine McCannin vanhempien kivikasvoisuus on herättänyt julkisuudessa kummastusta. Sitä on jopa arveltu todisteeksi heidän syyllisyydestään. Mikseivät äiti ja isä itke? Nyt McCannien kylmähermoisuudelle on löytynyt selitys: he ovat lääkäreitä, eikä lääkärien homma ole itkupillien työtä (HS 28.10). Helsingin Sanomien toimittajan päätelmä herättää kysymyksiä. Ajattelevatko muut, että kun leikkelemme ruumiita koulutuksemme alussa ja kohtaamme työssämme yhtä ja toista psyykkistä sietokykyä koettelevaa, muutumme kovahermoisiksi myös oman elämämme murhenäytelmissä?

Päivi Hietanen

Virtsatieinfektioidenkin hoito kuuluu lääkäreille

Parin vuosikymmenen aikana virtsatieinfektioiden hoitokäytännöt ovat muuttuneet rajusti, voisi sanoa äärimmäisyydestä toiseen. Vielä 1980-luvun lopulla akuutin virtsatieinfektion hoito kesti ainakin kaksi viikkoa. Potilaita moitittiin, jos he eivät syöneet koko määrättyä kuuria loppuun - moni "kaukaa viisas" potilas nimittäin jätti muutaman sulfatabletin pahan päivän varalle ja otti ne oireiden uusiutuessa. Uhkaavalla munuaistaudilla peloteltiin. Toistuvissa infektioissa suositeltiin pitkiä, jopa elinikäisiä estohoitoja. Pitkäaikainen estolääkitys oli myös erityiskorvattava.

Heikki Saha

Pitkäaikaissairaan nuoren aikuistuminen on yhteinen haaste

Kun lapsi sairastuu pitkäaikaissairauteen, usein jo diagnosointivaiheessa vanhemmat kyselevät sairauden vaikutusta aikuisuuteen. Lapsi pohtii sairauden aiheuttamaa haittaa ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lastenlääkärien haaste onkin koko kehityskaaren ajan lisätä lapsen ymmärrystä sairaudesta ja sen hoidosta, saada hänet oivaltamaan, kuinka hän voi itse edistää terveyttään, ja kannustaa kertomaan sairauteen liittyvistä asioista. Aina tähän ei päästä - jokainen on kohdannut nuoria aikuisia, joiden vanhemmat edelleen kertovat ja tulkitsevat potilaan voinnin.

Kaija-Leena Kolho, Eero Jokinen

Osuuskunnat toisen polven terveyskeskuksien tukijalaksi

Vuodelta 1972 peräisin oleva terveyskeskusjärjestelmä ei enää vastaa kansalaisten, päättäjien eikä työntekijöiden tarpeita. Näin voidaan tiivistää Kuopion yliopistossa viime vuosina tehtyjen perusterveydenhuoltoa koskevien tutkimusten tulokset. Tämän takia Kuopion yliopisto on käynnistänyt kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on uudistaa perusterveydenhuollon toimintatapoja.

Esko Kumpusalo

Unettomuuden hoito uudistuu

Unettomuus on yleinen oire, jopa 40 % aikuisista kärsii siitä. Koska ihmisen on luonnollista reagoida henkiseen rasitukseen menettämällä yöunensa, tilapäinen unettomuus on tavallista. Unettomuuden esiintyvyys kasvaa ikääntymisen myötä. Surun ja stressin tunteiden lisäksi unettomuuden riskitekijöitä ovat ylivireys ja päiväunet. Työaikajärjestelyt, kiire ja virikkeet pitävät vireänä pitkälle iltaan. Päiväunet virkistävät hetkeksi mutta saattavat viivyttää nukahtamista yöksi.

Timo Partonen

Päihdehuoltolain väkivaltaisuuskriteeri ei sovellu käytännön tilanteisiin päivystyksessä

Johtavan ylilääkärin Jarmo Kantosen esiin ottama päihdehuoltolain mukainen vapauden rajoittaminen (SLL 43/2007, s. 3975) voi joskus olla mahdollinen keino lähettää potilas päivystyksestä tahdosta riippumattomaan hoitoon erityisesti terveysvaaran perusteella. Jo kaksikymmentä vuotta vanha laki on tältä osin ollut kuitenkin hyvin vähäisessä käytössä.

Arno Vuori, Jukka Kärkkäinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030