Puhu potilaalle, älä tietokoneelle!

Suomessa on yli 744 000 ihmistä, joiden kuulo ei ole normaali. Kuulokojeesta hyötyisi 250 000- 300 000 huonokuuloista, mutta heistä vain 50 000-100 000:lla on kuulokoje käytössä. Nämä potilaat eivät saa vastaanotolla lääkärin puheesta selvää, jos heillä ei ole katsekontaktia puhujaan.

Elina Rytsölä

Ylioppilaskirjoitusten terveystiedon koe vaati monipuolista osaamista

Terveystieto oli tämän syksyn ylioppilaskirjoituksissa reaalikokeen toiseksi suosituin aine. Terveysosaamisen arviointi oli ylioppilaskirjoituksissa mahdollista ensimmäisen kerran keväällä 2007, jolloin sen kirjoitti noin 4 500 kokelasta. Määrä yllätti iloisesti, vaikka kaikissa kouluissa ei vielä ollut tarjolla kaikkia kolmea terveystiedon kurssia: yhtä pakollista ja kahta valinnaista. Myöskään kaikki lukion terveystiedon oppikirjasarjat eivät valmistuneet kevään kirjoituksiin mennessä.

Harri Vertio, Lasse Kannas

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Ahdistuminen on inhimillinen tapa vastata ympäristön muutoksiin. Jos ihmisen lähiympäristössä tapahtuu huolestuttavia muutoksia, ihminen ahdistuu. Jos esimerkiksi menettää läheisen omaisen tai työpaikan tai jos talous on muuten vaakalaudalla, on ymmärrettävää, että ihminen huolestuu ja ahdistuu.

Toimitus

Tehy on taistojen tiellä

Taannoin televisiossa hoitajien palkkausta käsitelleessä ohjelmassa perushoitaja kyseli, millaiseen elintasoon hänen perheessään venytään palkkaliuskan viimeisen viivan alle jäävällä summalla. Espoon kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen kuunteli selostuksen, mutta vyörytti sen jälkeen hoitajaparan sieluntuskaksi koko kaupungin taloudelliset ongelmat: kun näin huonosti ovat Espoon asiat, ei palkkaliuskaan oikein riitä rahaa lisää. Kumpikin oli omalla tavallaan oikeassa, mutta asetelma oli absurdi: hoitajaparkaa vaaditaan pysymään palkkavaatimuksissaan säästeliäänä, jotta Espoon kaupungin talous ei romahda. Hoitajan olisi pitänyt osata sanoa, että kaupunginjohtajalla on varmasti murheensa kaupungin taloudesta, mutta hän hoitakoon ne - minun työni hinta on tämä, eikä se ole kohtuuton.

Taito Pekkarinen

Tehyllä on kovat panokset

Terveydenhuoltoalan neuvottelujärjestö Tehy oli jo alkuvuodesta hyvin aktiivinen tuodessaan esille terveydenhuoltoalan työntekijöiden palkkatasoa, koulutusta, toimenkuvia ja niiden välistä epäsuhtaa. Kevään eduskuntavaalit tarjosivat hyvän tilaisuuden päästä asialla esille.

Heikki Pälve

Nyt ahdistaa!

Kun Suomi ja Yhdysvallat pelasivat Torinon olympiakisoissa jääkiekon välieräottelussa, ei peliä näkynytkään Silja Serenaden televisiossa, koska laivan satelliittilautanen oli suunnattu näyttämään vain ruotsalaisia kanavia. Eräs laivan baariin kiirehtinyt nuori mies huudahti tosiasiat kuultuaan: "Siis, nyt ahdistaa!"

Jyrki Korkeila

Nykykoulutuksesta niukat eväät keskussairaalakirurgeille

Suomen kirurgian professorit ottivat Lääkärilehdessä 41/2007 (s. 3777-9) varsin jyrkän kannan ylilääkäri Hannu Puolijoen ja professori Anja Tuulosen esitykseen kirurgian erikoislääkärikoulutuksen uudistamisesta.

Hannu Paajanen, Tapio Hakala

Päihdehuoltolaki tarvittaessa avuksi päivystyksessä

Kollegat Arno Vuori ja Jukka Kärkkäinen käsittelivät Ilman ajanvarausta -palstalla ansiokkaasti terveydenhuollon päivystyksen ikävää ja usein toistuvaa arkea, väkivaltaista potilasta päivystyksessä (SLL 41/2007, s. 3758-9).

Jarmo Kantonen

Helena Seppälä 24.12.1961-5.8.2007

Helena Seppälän (o.s. Itkonen) elämä päättyi äkillisesti liikenneonnettomuudessa kauniina kesäpäivänä 5.8.2007. Suruviesti mykisti ja kosketti perheen lisäksi laajaa ystäväpiiriä ja kollegakuntaa.

Yksityisen ja julkisen suolaisen makea suhde

Maamme viime vuosikymmenien ehkä eniten toistettu hokema on ollut, että julkinen sektori huolehtii kansalaisten terveyspalveluista, joita yksityiset palvelut täydentävät. Tätä konkreettisemmaksi poliittinen keskustelu asiasta ei juuri ole kehittynyt. Asetelma on kuitenkin muuttumassa nopeasti ja ilman laajempia periaatteellisia keskusteluja. Yksityinen sektori on hankkinut terveyspalvelujen tuottajana aikaisempaa merkittävämmän roolin.

Taito Pekkarinen

Ikäihmisten kuntoutuksessa painopiste asetettava voimavaroihin

Vanhusten kuntoutuksessa ollaan Suomessa käännekohdassa. Veteraanikuntoutuksen tarve vähenee, ja uusia käytäntöjä tarvitaan (1). Vanhusten kuntoutus ei saisi olla vain fyysistä toimintakykyä edistävää ja ylläpitävää geriatrista kuntoutusta vaan laaja-alaista gerontologista kuntoutusta, jossa otetaan huomioon fyysisen puolen lisäksi vanhenemisen sosiokulttuurisuus (2).

Simo Koskinen

Mini-interventiot tekevät työn mielekkääksi

Kuuluuko tautien ennaltaehkäisy vain terveyskeskus-, yleis- ja työterveyslääkärille ja -hoitajalle tai neuvoloihin, mutta ei sairaalan erikoislääkärille?

Kirsi Waahtera

Ehjäksi kuvalla

"Älä ota musta kuvaa! Kylläpä näytän vanhalta ja lihavalta. Minusta ei juuri ole lapsuuskuvia, isoveljeä kyllä kuvattiin paljon."

Liisa Koivula

Kouluikäisten pitkittyneet vatsavaivat

Kouluikäisillä lapsilla on hyvin usein ohimeneviä vatsavaivoja. Jos vaivaa on ainakin kerran viikossa kahden kuukauden ajan, puhutaan pitkittyneestä vatsavaivasta. Myös pitkittynyt vatsavaiva on varsin yleistä; sitä on 10-30 %:lla kouluikäisistä lapsista.

Toimitus

Lääkärien työterveyshuoltoon tarvitaan erityisjärjestelyjä

Lääkäriliiton luottamuslääkäriverkoston ja työterveydenhuollon kokemukset osoittavat, että lääkärien kynnys hakeutua terveydentilansa edellyttämiin tutkimuksiin tai hoitoon on korkea. Lääkärit ovat muita työntekijäryhmiä vähemmän sairauslomilla eivätkä käytä terveyspalveluja yhtä usein kuin muut. Usein he eivät osallistu edes pakollisiin terveystarkastuksiin. Kun lääkäreiltä kysyttiin, kenen puoleen he kääntyisivät tuntiessaan terveytensä tai työkykynsä olevan uhattuna, lähes puolet ilmoitti turvautuvansa omalla työpaikalla työskentelevään työtoveriin tai tuttavalääkäriin. Työterveyspalvelut tavoittavat lääkärit varsin huonosti. Lääkärit jatkavat usein työssä enemmän tai vähemmän sairaina.

Kari Pylkkänen

Lääkkeen hinta on taas hakusalla

Kun sosiaali- ja terveysministeriö kesän 2006 alussa asetti lääkkeiden viitehintajärjestelmää selvitelleen työryhmän, arveltiin, että työryhmä kirjoittaa toimeksiantonsa osalta nykyisen hallituksen hallitusohjelmaa. Näin ei ilmeisesti ollut asia. Hallitusohjelmaan asiasta ei kirjattu mitään merkittävää ja työryhmäkin jätti raporttinsa vasta nyt syyskuun alussa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö STM voisi ryhtyä muuttamaan lääkekorvausjärjestelmää nopeallakin aikataululla, semminkään, kun sosiaali- ja terveysministeriltä ei lehtitietojen mukaan näytä puuttuvan intoa viedä asiaa eteenpäin.

Taito Pekkarinen

Suurentunut CK-arvo - takana tauti vai kuntosali?

Kreatiinikinaasi (CK) on elimistön energiatalouden hyväksikäytön entsyymi, joka katalysoi kreatiinin fosforylaation kreatiinista ja ATP:sta. Pääosa CK-entsyymistä sijaitsee lihaksistossa ja sydänlihaksessa (n. 92 %), ja pienempiä määriä on myös aivoissa, istukassa ja kohdussa sekä suolessa. Tästä entsyymistä tunnetaan kolme isoentsyymiä: lihas-, sydänlihas- ja aivoisoentsyymit (CK-MM, CK-MB ja CK-BB). CK ja sen isoentsyymit sijaitsevat solun sytosolissa ja vapautuvat soluvaurioissa nopeasti verenkieroon. Sekä kokonais-CK että CK-isoentsyymit ovat epäspesifisiä soluvaurion mittareita. CK:n kokonaismääritys on kuitenkin nykyisin erittäin hyvin vakioitu (1) ja analyysin variaatio Suomessa on varsin pieni eri laboratorioiden tuloksiakin vertailtaessa (variaatioprosentti CV 4-5 %).

Ilkka Penttilä

Sosiaalipediatristen ongelmien hoitamiseen tarvitaan toimiva yhteistyöverkosto

Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa asiat ovat taloudellisesti paremmin kuin koskaan, yhä suurempi joukko lapsia ja lapsiperheitä voi huonosti. Lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä on vuosi vuodelta kasvanut (1). Vuonna 2006 lastensuojelun avohuollon piirissä oli 54 600 lasta ja nuorta ja huostaan otettuna 9 500. Lastensuojelun toimenpiteiden kohteina oli siis kokonaista vuosikohorttia vastaava määrä lapsia, ja tukitoimia tarvitsevia lapsia ja lapsiperheitä voi todellisuudessa olla enemmänkin.

Marja-Riitta Ståhlberg

Epikriisin sijaan potilaalle lyhyt ja ytimekäs hoitoyhteenveto?

Lääkärilehden pääkirjoituksessa ja ajassa-palstalla pohdittiin, kuinka potilasasiakirjat ja epikriisit pitäisi kirjoittaa (SLL 40/2007, s. 3607 ja 3610-2). Kirjoitukset sysäsivät minut vertailemaan suomalaista ja itävaltalaista käytäntöä. Itävallassa potilaalle annettavaan hoitoyhteenvetoon (Artztbrief) perehdyin kesällä 1988, jolloin olin amanuenssina Innsbruckin yliopistosairaalassa sisätautiosastolla.

Minna Tallgren

Ensihoito on kiinteä osa päivystyslääketieteen erikoisalaa

Lääkärilehden ajassa-palstalla käsiteltiin erikoislääkärikoulutukseen ehdotettuja muutoksia (SLL 37/2007, s. 3270-1). Hämmästystäni herätti selvityshenkilöiden pohdiskelu, kuuluuko ensihoito päivystyslääketieteeseen.

Tapio Innamaa