Lääkärintyön termit suomi-ruotsi

Lääkäriliiton työryhmä on laatinut luettelon keskeisistä lääkärien työhön ja edunvalvontaan liittyvistä termeistä ja niiden määritelmistä. Sanasto selityksineen on käännetty myös ruotsiksi. Alun perin liiton omaa viestintää varten laadittu erityissanasto on nyt lisätty liiton verkkosivuille, jolloin siitä on hyötyä myös jäsenille, toimittajille ja käännösapua tarvitseville.

Miksi tarvitaan joku kolmas, joka kertoo potilaalle mitä lääkäri tarkoittaa?

Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatti-palstalla keskusteltiin äskettäin tiedonkulun puutteellisuudesta ja vuorovaikutuksen ongelmista lääkärin ja potilaan sekä tämän omaisen välillä. Eläkkeellä olevan sisäministeriön virkamiehen Aulis Pöyhösen kokemukset vaimon vakavan sairauden hoidosta yliopistosairaalassa muistuttivat tsaarinaikaista palvelukulttuuria: pyynnöistä huolimatta lääkäri ei keskustellut potilaan ja omaisen kanssa hoitoratkaisusta ja esimies hyväksyi, joskin valitellen, tämän menettelyn. Avoimempaa keskustelukulttuuria ja potilaan ja omaisen kuulemista peräsi Pöyhösen kirjoituksen jatkona myös johtava sosiaalityöntekijä Jaana Leppäkorpi. Leppäkorpi kysyy, tiedämmekö me lääkärit, kuinka usein tarvitaan joku kolmas kertomaan asiakkaalle, mitä olemme tarkoittaneet ja että siihenkö sairaanhoitajia koulutetaan.

Päivi Hietanen

Epilepsian hyvä hoito edellyttää oikeaa diagnoosia ja toimivia hoitoketjuja

Epilepsia on monimuotoinen neurologinen oirekokonaisuus, jonka etiologia, alkamisikä, ilmiasu ja ennuste ovat vaihtelevia (1). Epilepsian ilmaantuvuus vaihtelee iän mukana: varhaislapsuudessa ilmaantuvuus on suuri, nuoruus- ja aikuisikää kohden se pienenee, mutta vanhenemisen myötä se suurenee. Vanhuksilla ilmaantuvuusluvut ovatkin suurimmat. Myös epilepsian vallitsevuus kasvaa iän mukana.

Tapani Keränen

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyistä on tullut juridinen epidemia

Pekka Louhiala arvioi kirjallisuuspalstalla Marko Hamilon toimittamaa kirjaa "Älkää säätäkö päätänne, häiriö on todellisuudessa" (SLL 33/2007, s. 2890). Louhiala esittää, että kirjaan kirjoittamassani artikkelissa pyrkimyksenäni olisi vähätellä lasten hyväksikäytön yleisyyttä.

Anu Suomela

Kuinka paljon on paljon?

Kiitän Anu Suomelaa tarkennuksista, jotka liittyvät lasten seksuaaliseen ahdisteluun. On hyvä, jos se on harvinaisempaa kuin Suomelan artikkelin perusteella saattoi päätellä. Lukijan harkittavaksi jää, onko 0,5 % paljon vai vähän. Tieteelliseen tai edes tiedettä popularisoivaan artikkeliin eivät kuulu heitot inkvisitiosta tai hysteriasta.

Pekka Louhiala

Avoimesti luettavissa

Tieteellisen tutkimuksen tai julkaisun avoimesta saatavuudesta käytetään nykyään useimmiten englanninkielistä termiä open access (OA). Avoimen tiedelehden sisältämän tutkimusartikkelin voi lukea ja tulostaa verkosta www-selaimen avulla ilmaiseksi tai ilman esteitä.

Pentti Nieminen

Katkokävely

Kun verenkierto ei kävellessä riitä jalkoihin, seurauksena on jalkojen lihasten hapenpuute. Yleensä tämä ilmenee kipuna jommassakummassa pohkeessa. Kun henkilö pysähtyy, pohjekipu hellittää, koska pohje ei enää tarvitse niin paljon verta. Matkanteko voi jatkua, mutta kohta on kuitenkin taas pysähdyttävä - kävely katkeaa. Valtimotauti ja katkokävely

Toimitus

Mitä uusi lääkärisopimus antaa jäsenille?

Lääkäriliiton valtuuskunnan ja hallituksen hyväksymän lääkärien virkaehtosopimuksen aiheuttamat palkankorotukset ovat poikkeuksellisen hyvät. Ne ylittävät jopa keväällä solmitut metallin ja kemian sopimusten tasot. Työnantaja halusikin ilmeisesti katkaista pitkään jatkuneen kuntien palkkojen kilpailukyvyn heikkenemisen. Lääkärisopimus sisältää monia parannuksia nykyiseen verrattuna ja parantaa myös julkisen sektorin lääkärien asemaa muihin sektoreihin verrattuna.

Olli Meretoja

Uusi neuvottelukulttuuri näkyi sopimusta tehtäessä

Nyt tehtyyn virkaehtosopimukseen päättyi pitkä tulopoliittisten kokonaisratkaisujen kausi. Niiden avulla kotitalouksien ostovoimaa on tällä vuosituhannella kyetty nostamaan hyvin, vaikka sopimusten yleiskorotusten taso onkin ollut matala. Lääkäriliitto on kuitenkin periaatteessa vastustanut sopimuksia, sillä ratkaisut ovat olleet korotusperiaatteiltaan sekalinjaisia ja sisältäneet tulonsiiroja, jotka eivät ole palkinneet koulutuksesta ja ahkeruudesta. Suomessa onkin Euroopan pienin keskipalkkojen ero peruskoulun käyneen ja yliopistotutkinnon suorittaneen työntekijän välillä. Ennen veroja ero on vain 30 %. Pelkän peruskoulun käyneellä on Suomessa neljä prosenttia parempi palkkataso ostovoimaan suhteutettuna kuin Euroopassa keskimäärin. Eurooppalainen korkeakoulutettu ansaitsee puolestaan keskimäärin 36 % enemmän kuin suomalainen. Koulutuksen arvostuksen puute kunta-alan palkoissa onkin ollut näkyvästi esillä tällä sopimuskierroksella. Tämä sopimuskierros päättyi prosenttikorotuslinjaan, mikä on myös Lääkäriliiton näkemyksen mukaan ainoa perusteltavissa oleva linja myös jatkossa.

Heikki Pälve

Voidaanko raskaudenkeskeytyksiä vähentää?

Raskaudenkeskeytysten määrä ja epidemiologia vaihtelevat maittain huomattavasti. Suomessa tilanne on kaikkiin naapurimaihimme verrattuna hyvä. Ruotsissa ja Englannissa keskeytysten määrä on viime vuosina lisääntynyt ja keskeytysten väestöön suhteutettu määrä (17-18 tuhatta 15-49-vuotiasta naista kohti) on myös selvästi suurempi kuin Suomessa (8-9/1 000) ja muissa Pohjoismaissa (12-13/1 000) (1,2,3). Syitä näinkin erilaisiin keskeytysten määriin Pohjois-Euroopan eri maissa voidaan vain arvailla. Asenteet ja motivaatio tehokkaiden ehkäisymenetelmien käyttöön, suhtautuminen suunnittelemattomaan raskauteen ja raskauden keskeytykseen selittänevät eroja.

Oskari Heikinheimo, Satu Suhonen, Mika Gissler

Radiologian digitalisoinnissa kompastutaan toisiinsa sopimattomiin ohjelmiin

Radiologian digitalisointi toimii todennäköisesti hienosti silloin, kun lähetys ja vastaanotto tapahtuvat yhdessä sisäisessä verkossa ja laitteet ovat sen mukaiset. Kun kuvantamisen tietoa tarvitsee siirtää laitoksesta toiseen - olipa kyseessä julkinen tai yksityinen laitos - tilanne muuttuu.

Raimo Niskanen

Kaipaavatko ravitsemussuositukset pintaremonttia vai peruskorjausta?

Mikael Fogelholmin kommentit (SLL 37/2007, s. 3276) näkökulma-kirjoitukseeni (SLL 35/2007, s. 3087-9) ovat tärkeitä lääkärikunnalle, jonka koulutus ravitsemuksesta on niukkaa ja joka luottaa ravintoterapian erityisosaamiseen. Lääkärit eivät voi poiketa määritellyistä hoitolinjoista ilman sanktioiden uhkaa. Kokemuksesta syntyneitä hienoja havaintoja varmasti on. Niistä saisi tulla keskustelemaan.

Timo Kuusela

Selvityshenkilöiltä järkeviä ehdotuksia erikoislääkärikoulutukseen

Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettamat selvityshenkilöt professori Anja Tuulonen Oulun yliopistosta ja dosentti, johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä luovuttivat erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen arviointia koskevan raporttinsa syyskuun alussa opetusministeri Sari Sarkomaalle ja peruspalveluministeri Paula Risikolle. Selvityshenkilöt ovat tehneet perusteellisen analyysin suomalaisesta erikoistumisesta ja sen haasteista. Ehdotuksiin sisältyy suuri joukko periaatteellisia linjauksia ja konkreettisia ehdotuksia esimerkiksi erikoisalavalikoimaan.

Hannu Halila

Gynekologiset leikkausjonot ovat lyhentyneet

Gynekologiset leikkausjonot ovat lyhentyneet hoitotakuun suositusten mukaisiksi. Jonotilannetta kysyttiin maaliskuussa 2007 kaikkiaan 46 sairaalasta; näistä 32 vastasi kyselyyn. Koko maassa jonotusaika kiireettömään gynekologiseen leikkaukseen oli tällöin keskimäärin 2,8 kk. Yliopistosairaaloissa jonotusaika oli keskimäärin 3,8 kk (vaihteluväli 1-6 kk), keskussairaaloissa 3 kk (1-6 kk) ja alue- sekä terveyskeskussairaaloissa 2,2 kk (1-3 kk). Miten tähän tilanteeseen päästiin?

Päivi Härkki, Jari Sjöberg

Ylipaino ja sydämen vajaatoiminta - liikaa rasvaa vai kudosturvotuksia?

Suomessa merkittävästi ylipainoisten miesten määrä on kaksinkertaistunut 1960-luvun jälkeen ja myös naisilla lihavuus on lisääntynyt merkittävästi. Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -tutkimuksen (1) mukaan merkittävää lihavuutta (BMI > 30 kg/m2) esiintyy yli 10 %:lla ja vaikeaa lihavuutta (BMI > 35 kg/m2) yli 5 %:lla työikäisistä miehistä ja naisista.

Jyri Lommi

Enemmän huomiota uuden kohtauksen riskiin lapsen bronkioliitin hoidossa

Luimme mielenkiinnolla Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 35/2007, s. 3035) julkaistun tiivistelmän yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, jossa todettiin kerta-annoksena annetun deksametasonihoidon (1 mg/kg) olevan tehoton vähentämään bronkioliitista kärsivien lasten joutumista sairaalaan, sairaalahoidon pituutta, oirepisteitä tai relapseja viikon seurannassa (1). Hämmästyimme kuitenkin Marjo Rengon kannanottoa tiivistelmän lopussa. Hän toteaa, että pienet keuhkoputkivinkujat saavat Suomessa usein systeemisen steroidiannoksen turhaan ja kehoittaa säästämään tämän lääkityksen jatkossa vain laryngiittiin.

Tuomas Jartti, Mika J Mäkelä, Olli Ruuskanen

Kustannukset vai terveys - mikä ratkaisee statiinihoidoissa?

Kelan tutkimusosastolta saatiin Lääkeinfo-palstalla julkaistussa artikkelissa (SLL36/2007, s. 3188-91) merkittäviä uusia tietoja statiineista vuosilta 2002-2007. Uutta tietoa terveys- tai päätetapahtumista ei Kelalta sen sijaan saatu. Atorvastatiinille korvattavuuden rajoitukset käytännössä määritelleeltä Kelalta puuttuu "tieto siitä, onko rajoituksella ollut vaikutuksia potilaiden lipidiarvoihin ja hoidossa pysymiseen".

Vesa Jormanainen

HUS:ssa tuulee syksyisesti

Virassaan kuherteluajan ohittanut HUS:n uusi toimitusjohtaja Kari Nenonen ilmoitti ryhtyvänsä ensi töikseen uudistamaan HUS:n strategiaa. Tämä työ on ilmeisesti vielä kesken. Uuden strategian suuntaviivoja on julkistettu kuitenkin jo siinä määrin, että on mahdollista hahmottaa, mihin suuntaan Oulusta haettu toimitusjohtaja ja mukanaan tuomansa strategiapäällikkö aikovat sairaalayhtymää luotsata.

Taito Pekkarinen

Kaksi viikkoa neuvotteluja

Nykyinen lääkärisopimus päättyy syyskuun lopussa. Kunta-alan yhteinen sopimus (KVTES) koetettiin saada valmiiksi jo 7.9. mennessä. Valitettavasti kuitenkin sopimusneuvottelut katkesivat viikko sitten, kun lääkärisopimuksen neuvottelut kariutuivat jo päivää aiemmin.

Olli Meretoja

Suolistosyövän seulonta soveltuu terveydenhuollon rutiiniohjelmaksi

Suomessa käynnistettiin kohdunkaulasyövän seulonta 1960-luvun alussa, ja 1980-luvun puolivälissä aloitettiin rintasyövän mammografiaseulonnat. Molemmat seulonnat toteutettiin järjestelmällisinä väestöseulontoina, seulontakutsu lähetettiin henkilökohtaisesti ja seulontatiedot rekisteröitiin keskitetysti. Kohdunkaulasyöpäkuolleisuus on pienentynyt lähes 80 % seulonnan käynnistämisen jälkeen, ja rintasyöpäseulonnalla on ehkäisty arviolta neljännes seulontaan kutsuttujen rintasyöpäkuolemista.

Nea Malila, Harri Vertio