Kliinisten luokitusten peruskunnostusta ei voi enää siirtää

Hoitava lääkäri on Suomessa 1960-luvun lopusta lähtien merkinnyt potilaan hoidon syynä olevan diagnoosin sairaaloiden hallinnollisiin asiakirjoihin (1). Kansainvälisen tautiluokituksen nykyversio ICD-10 mahdollistaa varsin yksityiskohtaisen tautien, sairauksien tai tilojen kuvaamisen. Lääketieteellinen diagnoosi voidaan usein kuvata myös oireiden ja niiden syiden yhdistelmänä valitsemalla erikseen syy- ja oirekoodit. Näin voidaan lisätä kuvauksen tarkkuutta, mutta toisaalta eri luokittelija voi koodata saman diagnoosin eri tavoin.

Esa-Matti Tolppanen

Silmäluomien basalioomien uudet hoitomuodot

Silmäluomien basalioomat ovat merkittävästi lisääntyneet Suomessa viimeisen 45 vuoden aikana, kuten tuore väitöskirjatutkimus osoitti (1). Syynä on erityisesti väestön ikääntyminen, mutta myös kasvava UV-säteilyannos ohentuneen otsonikerroksen ja lisääntyneen auringonoton myötä lisää kasvaimia (1). Suuntaus jatkunee tulevaisuudessa.

Marita Uusitalo

Terveydenhuoltolain valmistelussa jatketaan Paras-hankkeessa kesken jäänyttä työtä

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti juuri kesälomakauden alla työryhmän valmistelemaan uutta terveydenhuoltolakia. Edellisen kerran asia oli julkisuudessa pääministeri Matti Vanhasen toisessa hallitusohjelmassa, jossa hanke mainittiin yksiselitteisesti hallituskaudella toteutettavana asiana. Asettamispäätökseen liittyvät asiakirjat antavat nyt tarkemman kuvan siitä, mitä virkamiesvalmistelussa lähikuukausina tapahtuu.

Taito Pekkarinen

Moniko meistä sairastuu elämänsä aikana psykoosiin?

Todellisuudentajun vakava häiriintyminen, psykoosi, on haaste lääkärille, mutta mielisairauden puhkeamista pelkäävälle ihmiselle se on todellinen uhka. Oman käyttäytymisen hallinnan menettäminen, "hulluksi tuleminen", ja siitä aiheutuva altistuminen tahdosta riippumattomaan "pakkohoitoon" ovat ihmisen peruspelkoja. Asiallisen tiedon merkitys onkin keskeistä irrationaalisuuden hallinnassa. On tärkeä tietää, miten yleisiä erilaiset psykoosit ovat.

Jouko Lönnqvist

Voidaanko syövän hoidon haasteet ratkaista rahalla?

Annals of Oncology -lehdessä keväällä julkaistussa raportissa (1) seurattiin syöpään sairastuneita potilaita 25 maassa ja verrattiin potilaiden selviytymistä siihen, miten nopeasti ja missä määrin maassa on otettu käyttöön uusia syöpälääkkeitä. Raportin viesti oli, että mitä nopeammin uudet lääkkeet tulevat maassa käyttöön, sitä paremmat syövän hoitotulokset ovat. Johtopäätös oli, että uusien lääkkeiden käyttöönottoprosessia pitää nopeuttaa. Raportin kirjoittajien mukaan lääkkeiden tehon ja kustannuksien arviointiin käytetään nykyään liikaa aikaa. Raportti on lääketeollisuuden rahoittama ja johtopäätökset vaikuttavat suosivan teollisuuden ja kärsimättömien suursijoittajien intressejä.

Sirkku Jyrkkiö, Raija Asola

Huono-osaisuuden kierteen voi katkaista

Nykyinen sosiaaliturvamme ei tunnista kunnolla tämän päivän huono-osaisia. Tarvitaan siis tarpeeksi jämäkkä perusturva-uudistus, sanoo Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas.

Essi Kähkönen

Veronkorotus ei ratkaise alkoholiongelmaa

Iltapäivälehdet ovat tähän vuodenaikaan täynnä ohjeita siitä, miten kesän aikana villiintyneen alkoholinkäytön saa taas kuriin. Asian vakavammasta puolesta kirjoitellaan olennaisesti vähemmän - joidenkin ns. julkimoiden kohelluksia lukuun ottamatta. Alkoholin juominen on lisääntynyt lähes yhtäjaksoisesti 1960-luvulta lähtien ja erityisesti 1980-luvun puolivälin jälkeen. Kasvua ryydittivät matkustajakohtaisten tuontikiintiöiden poistuminen vuonna 2004, alkoholiveron alentaminen ja Viron liittyminen EU:n jäseneksi. Juomme nykyisin runsaat 10 litraa 100-prosenttista alkoholia asukasta kohden vuodessa. Väestön kymmenesosa juo kaikesta käytetystä alkoholista nelisenkymmentä prosenttia, mutta toisaalta naiset kirivät kiinni eroa miesten juomatapoihin ja -määriin. Vanha perinteemme, raju kertajuominen, voi edelleen hyvin.

Taito Pekkarinen

Sydäninfarktit vähenevät - entä hoidon tarve?

Sepelvaltimotauti on edelleen suomalaisten tärkein yksittäinen kuolinsyy. Se kuormittaa merkittävästi terveydenhuoltojärjestelmää tarkasteltiin sitten hoitoaikojen ja toimenpiteiden määrää tai lääkekustannuksia. Nykyiset äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen kriteerit julkaistiin vuonna 2003. Tauti voi ilmetä kroonisena oireistona, äkkikuolemana tai äkillisenä sepelvaltimotautikohtauksena (1). Ehkäisyn kannalta voidaan puhua laajemmin valtimotaudista (2).

Hannu Vanhanen

Lääkärilehdessä julkaistavat hoitotutkimukset on rekisteröitävä

Suuret lääketieteen lehdet ovat heinäkuusta 2005 lähtien vaatineet, että julkaisuharkintaan otettavat kliiniset tutkimukset on ilmoitettu julkiseen tutkimusrekisteriin. Tähän päädyttiin siitä syystä, että suuri osa vaivalla tuotetusta tutkimustiedosta jää julkaisematta (1) ja tämä voi johtaa vääriin päätelmiin hoitosuosituksia laadittaessa. On myös eettisesti ongelmallista, jos potilaat suostuvat hoitotutkimukseen mutta tutkimus ei kartuta yhteistä tietopankkia.

Päivi Hietanen

Kaikki osapuolet hyötyvät potilaspalautteen käsittelystä

Nostin lierihattuani täällä savolaisen koiranputkiviidakon laidassa HYKS:n korvaklinikan hoitoväelle luettuani artikkelin Potilaspalautteen säännöllinen käsittely mahdollistaa virheistä oppimisen (SLL 23/2007, s. 2290-2). Yhdyn tutkijoiden havaintoihin. Vain yhteen kohtaan tekee mieli heittää kysymys. Ovatko tämän päivän potilaat tietävämpiä kuin ennen? Nettitietoineen he voivat olla vaativampia, mutta uskallan väittää, että ainakin maalaispotilaat aikoinaan olivat eläimiä hoitaessaan oppineet elämän realismia.

Anja Virkkunen

HPV-vaccinets "solicited general symptoms"

Jorma Paavonen et al. (1) beskriver sina resultat i en studie där ett HPV-vaccins effektivitet analyseras hos 9 258 kvinnor i åldrarna 15-25 år. Som kontrollgrupp fungerar 9 267 kvinnor i samma åldrar - dessa kvinnor fick hepatit A vaccin. I diskussionsdelen av sin text förekommer beskrivningen "solicited general symptoms" som var vanligare i den vaccinerade gruppen än i kontrollgruppen. Vilka är de? En viktig diskussion om HPV-vaccinets oönskade effekter pågår bl.a. i BMJ (2) och i den svenska Läkartidningen (3,4). I sitt svar till mitt inlägg (4) konstaterar Milerad (5) att rapporterna om HPV-vaccinets risker har fått karaktären av "hajpade nonsenslarm". Milerad, medicinsk chefredaktör i Läkartidningen, kommenterar inte de av Hopkins Tanne (2) beskrivna (baserar sig på en rapport av Judicial Watch i USA) 1 637 ogynsamma reaktionerna efter vaccineringen. Intressant är att en så vederhäftig tidskrift som BMJ publicerar detta "hajpade nonsenslarm."

Elias Rubinstein

Lapsikuolleisuus laskenut rajusti Argentiinassa Panostus perusterveydenhuoltoon kannattaa

Argentiinassa on saavutettu hyviä tuloksia lapsikuolleisuuden suhteen. Se on pudonnut 35 vuodessa 75 %. Maan terveysministeriö on panostanut ennen kaikkea perusterveydenhuoltoon; kattavan verkoston luomiseen, kylälääkärien toimintaan ja ennaltaehkäisyyn.

Raudanvarastoitumistauti eli hemokromatoosi - helppo hoitaa ajoissa

Ihminen tarvitsee rautaa hemoglobiinin muodostukseen luuytimessä. Rautaa on naisen elimistössä yhteensä n. 2,8 grammaa ja miehen elimistössä n. 3,5 grammaa. Ravinnosta elimistöön tuleva rauta ja elimistöstä poistuva rauta ovat terveellä ihmisellä tarkasti tasapainossa. Rautaa imeytyy terveeseen ihmiseen juuri sen verran kuin tarvitaan.

Toimitus

Ars medicinae - myös vanhuksille

Reseptitukun uusiminen tuntematta potilasta ja paneutumatta tilanteeseen ei kuulu lääkärin hyvään toimintatapaan. Lääkärin ei pidä alistua toimimaan kumileimasimena ruuhkaisessakaan toimipisteessä. "Ars medicinae" on lääkärin perusosaamista, joka pitää määrätietoisesti kohdistaa myös vanhusten lääkehoitoon.

Erna Snellman

Dementoituvan kipu - aikamatkustajan sanatonta kärsimystä

Dementiaa aiheuttavat sairaudet kestävät pitkään ja johtavat kuolemaan. Ne vahingoittavat asteittain aivotoimintoja huonontamalla muun muassa muistia, huomiokykyä, kielellisiä toimintoja ja ongelmien ratkaisukykyä. Sairastunut ei tunnista paikkoja, henkilöitä eikä aikaa ja menettää kognitiivisten kykyjensä lisäksi vähitellen myös fyysisen toimintakykynsä.

Harriet Finne-Soveri

Tamoksifeenihoitoa saavien rintasyöpäpotilaiden gynekologinen seuranta on tärkeää

Kiitämme Päivi Härkkiä ym. artikkelista, jossa annetaan hyviä suuntalinjoja kohdun rungon polyyppien hoitoon (SLL 20-21/2007, s. 2043-9). Aihetta on käsitelty perusteellisesti, asiantuntevasti ja käytännön kysymyksiin vastaten. Kohdun rungon polyyppeja ylihoidetaan helposti, ja olemme kirjoittajien kanssa samaa mieltä hoitolinjoista.

Eila Suvanto-Luukkonen, Ulla Puistola

Tamoksifeenihoitoa saavan naisen rutiininomainengynekologinen seuranta ei ole tarpeen

Kiitokset Eila Suvanto-Luukkoselle ja Ulla Puistolalle kommenteista koskien endometriumpolyyppien hoitosuositustamme. Olemme tyytyväisiä, että artikkelimme on herättänyt keskustelua. Kirjoittajien mielestä kaikkien tamoksifeenihoitoa saavien rintasyöpäpotilaiden gynekologinen seuranta on tärkeätä ja he suosittelevat gynekologista tutkimusta ja kohdun limakalvonäytteen ottoa 1-1,5 vuoden välein.

Päivi Härkki, Jaana Fraser, Anna-Mari Heikkinen, Jyrki Jalkanen, Minna Kauko, Juha Mäkinen, Jari Sjöberg, Eija Tomás

NNT-luku yksin ei ilmaise kliinistä merkittävyyttä

Lääkärilehden numerossa 24/2007 (s. 2356) käytiin keskustelua testisuureiden ilmoittamisesta tutkimusraporttien yhteydessä. Vastineessaan kollega Esa Takalan kirjoitukseen Lääkärilehden toimitus korostaa toivovansa mm. NNT-lukujen ilmoittamista käytännön merkitsevyyden ymmärtämisen helpottamiseksi. NNT-luku on kenties nykyhetken muodikkain tunnusluku, jota mm. lääke-esittelijät kernaasti päämiehensä sponsoroimista tutkimuksista kertoessaan esittelevät. NNT-luku ei kuitenkaan ilman lisämääreitä kerro käytännön merkittävyydestä mitään. NNT-ilmaisee estimaatin siitä, kuinka monta ihmistä on hoidettava tietyn ajan, että yksi potilas tietyn ajan puitteissa saavuttaa tietyn päätetapahtuman tai välttyy siltä. Niinpä esimerkiksi verenpainetutkimuksessa NNT-luvut 5 mmHg:n tai 10 mmHg:n verenpaineen pienenemiselle ovat erilaiset, kuten ovat myös NNT-luvut normotension saavuttamiselle tai aivoverenvuodolta säästymiselle. Edelleen, NNT-luku aivotapahtumalta tai kuolemalta säästymiseltä on erilainen vuoden kestävässä kuin viisi vuotta kestävässä hoidossa.

Sakari Karhuvaara

Laskimonäytteiden käyttö sotkee laktoosikokeen tulkintaa

Piirainen A ym. vertailivat laktoosin imeytymishäiriön diagnostisia menetelmiä mielenkiintoisessa artikkelissa (SLL 20-21/2007, s. 2081-4). Kun uusia diagnostisia testejä tulee käyttöön, kustannusten vertailu on tervetullutta. Tässä tutkimuksessa on ilahduttavasti ajateltu myös tutkittavan ajankäytön kustannuksia eikä vain tavanomaisesti tutkimuksen tuottajan kustannuksia.

Kerttu Irjala

Lovessa

Rakkaus kesänumeron teemaksi? Aika kaluttua. Toimituksessa rakkaus kuitenkin alkoi elää tuorein näkökulmin, särmin ja sävyin. Totesimme aiheen ehtymättömäksi, kuten niin moni ennen meitä. Lopputuloksessa haastattelut ja novellit näyttävät rakkauden moni-ilmeiset kasvot: rakkaus ravitsee ja raatelee.

Päivi Hietanen