Hidaskasvuinen imusolmukesyöpä

Imusolmukesyöpään eli lymfoomaan sairastuu vuosittain noin 1 100 suomalaista. Imusolmukesyövät jaetaan kahteen kahteen päätyyppiin, Hodgkinin tautiin ja muihin, joita kutsutaan non-Hodgkin-lymfoomiksi.

Toimitus

Mitä ajatella pörssiin listautumisesta?

Suomen Terveystalo listautui pörssiin ensimmäisenä terveydenhuollon palveluja tuottavana yrityksenä Suomessa. Asian eettisestä puolesta käynnistyi julkinen keskustelu arkkiatrin haastattelusta sanomalehti Keskisuomalaiselle. Arkkiatri ei näe listautumisessa potilaan näkökulmasta katsoen mitään erityistä hyötyä ja kantaa huolta listautumisesta aiheutuvista yrityksen tuottopaineista, jotka voivat murentaa perinteisen lääkärintoiminnan eettistä pohjaa.

Taito Pekkarinen

Potilaiden itsediagnostiikka - askel lääkärin reviirille?

Potilaat diagnosoivat oireitansa ja vaivojansa itse monissa tilanteissa - ja joissakin tapauksissa heitä jopa ohjataan siihen. Ajatellaanpa esimerkiksi vilustumissairauksia: kuumetta ja nuhaisuutta neuvotaan pitämään vaarattomana ylähengitysteiden tulehduksena ja hoitamaan kotona itsediagnoosin mukaisesti levolla ja runsaalla juomisella. Jos potilaat tulevat tällaisten oireiden takia lääkärin vastaanotolle, sitä voidaan pitää turhana käyntinä. Lapsen näppyläinen ihottuma on vesirokkoa, jos naapurissa on samanlaista. Toimistotyöntekijän päänsärky on jännittyneiden hartialihasten aiheuttamaa ja paranee voimistelulla ja tarvittavalla itsehoitolääkkeellä.

Marja Aira

Tehostetun valvonnan osastot pidettävä avoimina päivystystä tukevina yksikköinä

Tero Varpula ym. kirjoittivat Lääkärilehdessä 12/2007 (s. 1271-6) tehohoidon rakennekokonaisuudesta erikoissairaanhoidossa. Kirjoittajat ehdottavat tehovalvontaosastoillakin siirtymistä suljettuun toimintamalliin, vaikka sen hyödystä ei ole tieteellistä näyttöä. He ehdottavat myös teho- ja tehovalvontaosastojen liittämistä samaan organisaatioon.

Jyrki Lilleberg

Samassa organisaatiossa ei pidä olla kilpailevia tehovalvontayksiköitä

Kiitämme kollega Jyrki Lillebergiä artikkelimme herättämästä mielenkiinnosta.

Tero Varpula, Ville Pettilä

Potilaan parhaaksi tarvitaan erikoisalojen välistä yhteistyötä, ei uusia hallinnollisia ratkaisuja

Tero Varpula ym. tarkastelivat tehohoidon rakennekokonaisuutta tehohoidon potilasmäärältään pienen erityisryhmän näkökulmasta (SLL 12/2007, s. 1271-6). Haluamme ohessa laajentaa perspektiiviä koko päivystyslääketieteeseen ja sen sujuvuuteen.

Veli-Pekka Harjola, Sinikka Pohjola-Sintonen

Koksibit arjessa ja tilastojen valossa

Koksibit eivät ole merkittävästi turvallisempia ruoansulatuskanavan vuotojen suhteen kuin perinteiset tulehduskipulääkkeet, toteaa LL Arja Helin-Salmivaara väitöstutkimuksessaan (uutinen julkaistu verkossa 10.4.2007, www.laakarilehti.fi, > lisää uutisia).

Timo Töysä

Koksibien vaikuttavuutta arvioitu arjen olosuhteisiin perustuvassa tutkimuksessa

nKliinisten lääketutkimusten valikoiduissa potilasryhmissä parhaissa mahdollisissa olosuhteissa saadut tulokset kertovat lääkkeen vaikutuksista ja haitoista suhteessa vertailulääkkeeseen. Yleensä nämä vaikutukset "laimenevat", kun lääkettä käytetään normaalielämässä ja käyttäjinä on myös potilaita, jotka oli suljettu pois kliinisistä lääkekokeista. Tämä näyttää pätevän myös koksibeihin.

Arja Helin-Salmivaara

Ritsobi - palkokasvin paras tartunta

Ritsobit infektoivat palkokasveja kaikkialla missä palkokasveja kasvaa. Ritsobit muistuttavat ihmisen opportunistia patogeeneja. Ne pärjäävät yksinkin mutta ovat valmiita tarttumaan sopivan isännän löytyessä. Taudin sijaan ritsobitartunta johtaa molempia osapuolia hyödyttävään symbioosiin. Silti ritsobien ja ihmispatogeenien tartuntamekanismeissa on monia yhtäläisyyksiä.

Petri Penttinen

Virtuaalinen potilaspankki

Tietoverkossa käytettävä potilassimulaatio voi tehostaa opetusta sekä parantaa oppimisen arviointia.

Kalle Romanov

Energiankulutusjuhlat ovat ohi

Maapallon lämpötilan havaittu nousu on 90 %:n varmuudella ihmisen ilmakehään tuottamien kasvihuonekaasujen syytä. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset tulevat olemaan valtavia: aliravitsemusta, sairauksia, tulvia, sosiaalista hajaannusta ja pakolaisvirtoja (1). Apokalyptisten ennusteiden tiedetään olevan kehitysmaissa todellisuutta jo nyt, mutta eivät tule säästymään pohjolankaan asukkaat, vaikka viiniköynnöksistä vielä haaveillaankin.

Päivi Hietanen

Vanhan vainoojan uudet kasvot

Tuberkuloosi on jatkuvasti paheneva ongelma. Taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt erityisesti Afrikassa ja entisen Neuvostoliiton alueella. Suomessa tapausten määrä on vuosikymmenten mittaan vähentynyt, mutta hoidosta on tullut entistä haasteellisempaa, sillä yhä useammin potilaat ovat monisairaita vanhuksia, päihdeongelmaisia ja lääkeresistenttiä tuberkuloosia sairastavia.

Juhani Eskola

Valkosolukasvutekijän käytöllä ei syy-yhteyttä sekundaarisyöpiin

Sirkku Jyrkkiö referoi Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 10/2007, s. 995) hiljattain ilmestynyttä amerikkalaista retrospektiivistä epidemiologista tutkimusta, jossa tarkasteltiin SEER-Medicare-tietokannasta kerättyjä 5 510:n yli 65-vuotiaan rintasyöpäpotilaan tietoja. Tutkijat korostivat mahdollisten sekundaaristen maligniteettien riskiä potilailla, jotka saivat valkosolukasvutekijöitä (G-CSFs) rintasyövän liitännäishoidon tukena. Hershmanin ym. alkuperäinen artikkeli (1) on mielenkiintoinen lisä tieteelliseen keskusteluun, joskin tutkimuksessa on mielestäni merkittäviä heikkouksia eikä Jyrkkiön tulkinta tuloksista ole täysin pitävä.

Matti S. Aapro

Solzhenitsynin syöpälääkäri juurtui Kontulaan

Viisikymmentä vuotta sitten nuori Irina Meyke otti sisään tashkentilaiseen sairaalaan syöpäkivuista uupuneen Aleksandr Solzhenitsynin. Lääkärin ja potilaan välille muodostui ystävyys, joka kesti elämänkolhut Stalinin vainoista maastakarkotukseen.

Essi Kähkönen

Sairauspoissaolojen hallintastrategia mukaan hallitusohjelmaan

Suomalaiset ovat terveempiä kuin koskaan, mutta sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kymmenen viime vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 suomalaiset olivat poissa työstä sairauden vuoksi keskimäärin 8,6 päivää, naiset 10 päivää ja miehet 7,3 päivää. Poissaolot myös kasautuvat: eniten poissa oleva kolmannes käyttää 90 % sairauslomapäivistä, kun taas kolmannes ei ole lainkaan poissa työstä oman sairauden takia.

Harri Vainio

Masennuslääkkeet ja itsetuhokäyttäytyminen

Potilastapausten perusteella alettiin jo 1990-luvun alkupuolella epäillä, että selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) saattavat lisätä itsetuhoista käyttäytymistä. Muutamia vuosia sitten asia nousi laajemmin julkisuuteen (1). Kohu alkoi siitä, että paroksetiinin epäiltiin lisäävän erityisesti lasten ja nuorten itsemurhariskiä. Asiaan liittyi huoli siitä, että lääkeyhtiöt olivat jättäneet julkaisematta tutkimustuloksia. Tämä johti vaatimuksiin kliinisten tutkimusten rekisteröimisestä julkisiin tietokantoihin. Yhdysvalloissa lääkevalvonnasta vastaavan viranomaisen FDA:n analyysissä havaittiin, että kliinisissä lääketutkimuksissa SSRI-lääkkeiden käyttäjillä oli merkittävästi enemmän itsetuhokäyttäytymistä kuin lumelääkettä saaneilla. FDA antoi määräyksen siitä, että SSRI-lääkepakkauksiin on lisättävä varoitusmerkintä itsetuhokäyttäytymisen riskistä. Britannian lääkevalvontaviranomainen kielsi muiden SSRI-lääkkeiden kuin fluoksetiinin määräämisen alle 18-vuotiaille.

Jari Tiihonen

Paksusuolisyöpää suvussa - mitä tehdä?

Lääkärin vastaanotolle hakeutuu henkilöitä, jotka kertovat suvussaan olevista lukuisista syöpätapauksista ja kysyvät mielipidettä seulontatutkimusten tarpeellisuudesta. Jos lääkäri ei halua itse ottaa kantaa, hän voi suositella potilaalle syöpäyhdistysten poliklinikoita, joissa periytyviin syöpäoireyhtymiin ja sukuselvityksiin perehtynyt sairaanhoitaja laatii henkilön sukupuun ja asiantuntijalääkärit määrittävät periytyvän alttiuden todennäköisyyden ja ohjaavat henkilöt tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Jukka-Pekka Mecklin, Heikki J. Järvinen

Piilevä arvonlisävero vääristää terveydenhuollon kilpailua ja hintoja

Arvonlisäverolain mukaan terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa. Sen sijaan elinkeinonharjoittajien laite- ym. hankinnat ovat pääsääntöisesti arvonlisäverollisia. Myyntien verovapauden vuoksi hankintahintoihin sisältyvä arvonlisävero jää siis vähentämättä, ja siirtyy piilevänä kustannuksena yksityisten terveyspalvelujen hintoihin.

Sami Lukkarinen

Potilasturvallisuus paranee puhumalla, ei virheitä piilottelemalla

Potilasturvallisuus paranee vasta, kun siitä voidaan nykyistä avoimemmin puhua, todettiin Maltalla helmikuun lopussa järjestetyssä potilasturvallisuutta käsitelleessä kokouksessa.

Heikki Pälve

Keuhkosyöpä

Keuhkosyöpä on miesten toiseksi yleisin ja naisten viidenneksi yleisin syöpä Suomessa. Valtaosa keuhkosyövistä (90 %) johtuu tupakoinnista. Neljäsosa tupakoimattomien ihmisten keuhkosyövistä aiheutuu passiivisesta tupakoinnista eli altistumisesta muiden tupakoinnille.

Toimitus