Sydämen kaikututkimus kehittyy

Kaikututkimuksen käyttö sydämen tutkimusmenetelmänä kuvattiin ensimmäisen kerran yli viisi vuosikymmentä sitten (1). Sittemmin se on vakiintunut osaksi sydänpotilaan tutkimusta. Kardiologien lisäksi tutkimuksia tekevät asiaan perehtyneet sisätautilääkärit, kliiniset fysiologit, radiologit ja anestesiologit. Lastenkardiologiassa tutkimus on korvaamaton. Suurin hyöty kaikututkimuksesta saadaan, kun sen tekee sydänpotilaan hoidosta vastaava lääkäri.

Janne Rapola

Muokkaako historia tunne-elämää?

Vielä viime vuosisadan alkupuolella osa Suomen aikuisväestöstä ei osannut lukea. Sittemmin sukupolvien saatossa suomalaisten lukutaito kipusi nopeasti sadan prosentin tuntumaan. Mutta voiko sukupolvien välillä olla eroja myös tunteiden lukutaidossa? Tätä pohtii Sofia Slotte työtovereineen tässä numerossa (s. 1005-9).

Jussi Kauhanen

Kouluterveydenhuoltoon tarvitaan lasten erityispulmien asiantuntijoita ja lisää resursseja

Kiitos kouluikäisen nuoren kasvun poikkeavuutta käsitelleestä ansiokkaasta artikkelisarjasta Miten sinä hoitaisit? -palstalla (SLL 4, 6 ja 8/2007). Viimeisessä osassa kirjoittajat pohtivat tämän hetken polttavaa ongelmaa: Pääsevätkö nuoret kouluterveydenhuollossa asianmukaiseen hoitoon? Samasta asiasta on kiinnostunut nyt myös apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka, joka vaatii tiukempaa ohjausta kouluterveydenhuoltoon ja peräänkuuluttaa kuntien vastuuta kouluterveydenhuollon järjestämisessä.

Marjatta Antikainen

Tanssi on kieli sille mistä ei voida puhua

On talvi. Nuori nainen hiihtää päivästä toiseen Kallaveden jäällä ja pohtii ahdistuneena elämäänsä. Hän opiskelee lääkäriksi, mutta ei ole varma, onko omalla alallaan. Tänään nainen asuu Jyväskylässä ja on 51-vuotias psykiatrian erikoislääkäri sekä vastavalmistunut tanssiterapeutti.

Liisa Koivula

Chlamydia pneumoniae on monen taudin takana

Chlamydia pneumoniae eli keuhkoklamydia on täysin riippuvainen isännästään, hidas lisääntymään ja tehoton leviämään. Silti useammalla kuin joka toisella suomalaisella on ollut C. pneumoniae -tartunta.

Petri Penttinen

Kiusalliset mutta yleensä vaarattomat krampit

Lihaskrampit ovat hyvin yleisiä. Niitä on kaikenikäisillä ihmisillä, mutta iän myötä krampit yleistyvät. Jopa puolet vanhusväestöstä valittaa joskus kramppeja. Krampit ja suonenvedot

Toimitus

Ketä hoitotakuu on hyödyttänyt?

Hoitoon pääsyä määräajoissa koskevat lakimuutokset ovat olleet voimassa nyt kaksi vuotta. Tänä aikana hoitoon pääsy on olennaisesti parantunut ja yhteydensaanti terveyskeskukseen helpottunut. Erikoissairaanhoidon yli kuuden kuukauden mittaiset jonot ovat lyhentyneet kymmenesosaan siitä, mitä ne olivat syksyllä 2002, kun Kansallisen terveyshankkeen ehdotuksia aloitettiin toteuttamaan.

Jouko Isolauri

Sidonnaisuuksien ilmoittaminen lisää täydennyskoulutuksen läpinäkyvyyttä

Lääke- ja terveysteknologiateollisuuden ja lääkärien tutkimus- ja koulutusyhteistyöllä on Suomessa pitkä perinne. Yhteistyöllä on suuri merkitys molemmille osapuolille. Sen jatkuminen on erityisen tärkeää nyt, kun uusi teknologia tuottaa sovelluksia, joiden hyödyt ja turvallisuus on arvioitava kliinisessä ympäristössä.

Pekka Anttila, Amos Pasternack

Norovirus sairaaloiden kiusana

Norovirus on saanut kansan polvilleen. Epidemioita on esiintynyt runsaasti kuluneen vuoden aikana paitsi Suomessa, myös muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa (1,2). Tartunnat ovat tavallisesti ilmaantuneet tyypillisen epidemiakauden ulkopuolella, levinneet nopeasti henkilöstä toiseen ja sairastavuus on ollut suuri. Tämä saattaa johtua noroviruksen uusista varianteista GII 4-2006a ja GII 4-2006b, joita kohtaan väestöllä ei ole aiempaa immuniteettia. Edellisen kerran tämän genoryhmän variantit aiheuttivat laajoja epidemioita talvella 2002-2003 (3,4).

Mari Kanerva, Veli-Jukka Anttila

Tulospaineet näkyvät lääketieteellisessä markkinoinnissa

Raimo Salokangas referoi Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 1-2/2007, s. 18) British Journal of Psychiatryn julkaisemaa artikkelia, jossa todetaan, että vaguksen stimulaatio ehkä auttaa masennuksessa. Sama asia oli yleislehtienkin palstoilla alkusyksyllä, mutta kovin negatiivisissa merkeissä.

Tapani Salmi

Yllättävä koko keuhkon atelektaasi ilman preoperatiivisia löydöksiä?

Luin Ilman ajanvarausta -palstalla julkaistun anestesiologi Armi Vuoren mielenkiintoisen tapausselostuksen Miksi intuboitu potilas ei ventiloitunut? (SLL 3/2007, s. 198-9). Kahta asiaa jäin kovasti miettimään.

Pekka Tiainen

Ensiarvion merkitystä ei voi korostaa liikaa

Kiitos kollega Tiaiselle varsin aiheellisista kommenteista. Jokaisen potilaan kohdalla tulee aina tehdä ensiarvio, johon hengitysongelman kyseessä ollessa kuuluu arvio siitä, miltä hengitys näyttää, millainen hengitystiheys on ja miten potilas jaksaa puhua. Lisäksi aina on mitattava veren happikyllästeisyysarvo ja seurattava sitä. On huomattava, että pelkkä veren happikyllästeisyysarvo ei välttämättä paljasta ventilaatiovajetta, vaan samalla tarvitaan potilaan kliinisen tilan arviota.

Armi Vuori, Eija Vaula

Terveyskeskuslääkärit tarvitsevat lisää aikaa potilastyöhön

Kiitos Riitta Keskitalolle hallituskolumnista Punainen valo (SLL 6/2007, s. 547). Hänen kuvauksensa terveyskeskuslääkärin tämän päivän työolosuhteista paljastaa vanhalle kunnanlääkärille, miksi nuoret ja vähän vanhemmatkaan lääkärit eivät kauan vanhene terveyskeskustyössä.

Rainer Fogelholm

Hormoneja käyttävät naiset kaipaavat tietoa myös haittavaikutuksista

Naiset kokevat, että lääkärit kertovat hormonivalmisteiden käytön eduista, mutta haitoista tai riskeistä ei keskustella vastaanotolla riittävästi. Lääkärin sijaan naisten ensisijaisia tietolähteitä ovat media ja toiset naiset. Avoin keskustelu lääkkeisiin liittyvistä eduista ja haitoista auttaisi suhteuttamaan hoidon edut ja riskit yksilöllisesti.

Miia Tiihonen, Riitta Ahonen, Anna-Mari Heikkinen

Vuokrakandin vahinko - ketä heitetään ensimmäisellä kivellä?

TEO:n tammikuussa tekemä ratkaisu, joka koski vuokralääkärinä toimineen kandidaatin toiminnan asianmukaisuutta, aiheutti julkisuudessa alkuperäistä asiaa laajemmat pohdinnat niistä reunaehdoista, joilla opiskelijat toimivat lääkärin viransijaisena. TEO:n mukaan vuokratyöyrityksestä terveyskeskuksen päivystäjäksi vuokratun kandin vastaanotolle tuotu imeväisikäinen lapsi menehtyi aivokalvontulehdukseen ja verenmyrkytykseen kotonaan noin puoli vuorokautta vastaanotolta kotiutuksen jälkeen. Terveyskeskuksen johtava lääkäri sai huomautuksen, koska ei ollut varmistanut opiskelijan kelpoisuutta - kandidaatti ei ollut suorittanut vaadittuja neljän ensimmäisen opintovuoden opintoja. Johtava lääkäri ei ollut myöskään huolehtinut opiskelijan toiminnan riittävästä ohjauksesta ja valvonnasta. Opiskelijan toiminta meni poliisiselvittelyyn epäilynä laittoman lääkärintoimen harjoittamisesta. Työvoimaa välittävän yrityksen toimintaan TEO:lla ei ole toimivaltuuksia, mutta TEO pitää erittäin moitittavana, että vuokrausfirma tarjoaa lääkärintyöhön opiskelijoita, jotka eivät täytä muodollisia pätevyysvaatimuksia.

Taito Pekkarinen

Mielenterveyden edistäminen on yhteistyötä

Suomalaisten mielenterveys ei ole kehittynyt yhtä suotuisasti kuin heidän fyysinen terveydentilansa. Väestötutkimusten mukaan varsinaiset mielenterveyden häiriöt eivät ole lisääntyneet (1), mutta mielenterveysongelmien aiheuttama työkyvyttömyys on kuitenkin yleistymässä. Yli neljännes korvatuista sairauspäivistä johtuu mielenterveyden häiriöistä (2). Mielenterveyspalveluja kysytään yhä enemmän (3). Lisääntyvä alkoholinkulutus (4) kulkee rinnan psyykkisen pahoinvoinnin kanssa.

Kristian Wahlbeck, Matti Kaivosoja, Antero Lassila, Sisko-Margit Syväoja

HIV-epidemia lähialueillamme

Suomen lähialueilla HIV-epidemia on levinnyt nopeasti. Taudin esiintyvyys on suurin Virossa (taulukko 1), ja ero Suomeen ja muihin Pohjoismaihin on yli satakertainen. Ero korostuu, kun tilannetta verrataan taloudellisiin voimavaroihin. Myös esiintyvyyden alueelliset erot maiden sisällä ovat suuria. Narvassa arvioidaan, että jopa 3-4 % aikuisväestöstä kantaa virusta, Pietarin ja Leningradin alueiden arviot vaihtelevat, mutta joissakin väestöryhmissä esiintyvyys lienee samaa suuruusluokkaa.

Pauli Leinikki

Ihosyöpä yleistyy immunosuppressiopotilailla

Suomessa todetaan vuosittain ainakin 6 000 uutta ihon tyvisolusyöpää ja lähes 1 000 okasolusyöpää, ja niiden ennustetaan lisääntyvän 20-40 % vuoteen 2015 mennessä (1). Tärkein etiologinen tekijä on pitkäaikainen ja toistuva altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle. Elinsiirtopotilaiden tehostunut immunosuppressio ja pidentyvä elinaika siirron jälkeen ovat lisänneet heille kehittyviä pahanlaatuisia kasvaimia, joista valkoisessa väestössä 50-70 % on erilaisia ihosyöpiä. Elinsiirtopotilailla esiintyy ihosyöpää keskimäärin 50 kertaa niin paljon kuin muussa väestössä (2). Kymmenen vuoden kuluttua elinsiirrosta noin puolella potilaista on ollut ainakin yksi ei-melanoottinen ihosyöpä ja vieläkin useammalla aurinkokeratooseja (3), joista pieni osa voi kehittyä levyepiteelisyöviksi. Vähäisen UV-altistuksen maissa Pohjois-Euroopassa noin 10 % elinsiirtopotilaista on kymmenen vuotta siirron jälkeen sairastanut ainakin yhden ihosyövän, Etelä-Euroopassa noin 40 %. Suomalaisessa tutkimuksessa munuaisensiirtopotilaiden eri lääkkeiden vaikutuksessa syövän vaaraan ei havaittu eroja (4).

Ulpu Saarialho-Kere

Uusia ja parempia rokotteita tarvitaan influenssapandemian haittojen minimoimiseksi

Dosentti Akseli Hemminki kiinnittää perustellusti huomiota Suomen kansallisessa pandemiavarautumissuunnitelmassa esitettyjen torjuntakeinojen epävarmuuksiin sekä kananmunissa tapahtuvan rokotetuotannon vanhanaikaisuuteen ja kapasiteetin rajallisuuteen, ja hän esittää ratkaisuksi adenovirusvektorin käyttöön perustuvaa kansallista rokotetuotantoa (1). Teholtaan parempiin ja nopeammin tuotettaviin rokotteisiin tähtäävää tutkimus- ja kehitystyötä ehdottomasti tarvitaan. Emme kuitenkaan ole yhtä optimistisia sen suhteen, että adenovirusvektoria käyttävä tai mikä tahansa muukaan DNA-rokote olisi ilman muuta halpa ja helppo ratkaisu ongelmiin. DNA-rokotteella tarkoitamme tässä uutta rokotetyyppiä, jossa elimistöön viedään tavalla tai toisella - esimerkiksi adenovirusvektorin avulla - taudinaiheuttaja-antigeenin sijasta sitä tuottava geeni.

Tapani Hovi, Terhi Kilpi

Miten jononpurku todella kannattaa toteuttaa?

Luin mielenkiinnolla professori, toimialajohtaja Reijo Haapiaisen ja työtovereiden raportin kirurgian toimialan jononpurusta ja erityisesti siitä, miten se kannattaisi toteuttaa (SLL 5/2007, s. 423-6). Onnittelut hyvin hoidetusta projektista. Valtakunnan suurimpaan jononpurkuun - suhteutettuna sairaanhoitopiirin väestömäärään (Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä n. 250 000) ja vuosittaiseen leikkausvolyymiin (n. 20 000 leikkausta vuodessa) - aitiopaikalta osallistuneena haluaisin kuitenkin esittää muutaman kommentin.

Matti Pääkkönen