Järkevin tapa jononpurkuun on virkatyö - lisätyötä tarvitaan joskus

Lääkärilehdessä (SLL 5/2007, s. 423-6) julkaistu artikkelimme on herättänyt keskustelua ja yhteydenottoja. Kiitos siitä. Haluamme puolestamme onnitella Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriä suhteellisesti "valtakunnan suurimman jononpurun" onnistumisesta.

Reijo Haapiainen

Sopiva ehkäisymenetelmä mahdollistaa menopaussin jälkeisen hormonikorvauksen

Estrogeenin vaikutus naisen mielialaan on tärkeä asia, joka ei ole saanut hormonikorvaustutkimuksessa ansaitsemaansa huomiota. Psykiatrin näkökulmasta on kyseenalaista, että hoidamme antidepressiivisillä, sivuvaikutuksia omaavilla lääkkeillä tilaa, johon estrogeeni antaisi täsmäavun.

Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 2007

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 456 euroa. Tähän sisältyy 10 euron suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava: Perusjäsenmaksu 456 euroa

Finlands Läkarförbunds medlemsavgifter 2007

Enligt Finlands Läkarförbunds fullmäktigebeslut är medlemsavgiftens grundbelopp 456 euro detta år. I avgiften ingår arbetslöshetskassans medlemsavgift som är 10 euro. Medlemsavgiften för olika medlemskategorier är följande: Medlemsavgiftens grundbelopp 456 euro

Malarian estolääkitystä harkittava Goan-matkoilla Mahavaivat edelleen tavallisin tuliainen Intiasta

Matkat Suomesta Intiaan ovat lisääntyneet merkittävästi marraskuusta lähtien, kun Finnair alkoi lentää Helsingistä suoraan Delhiin. Intiaan lähdetään yhtä lailla rantalomille, kuukausien reppuselkämatkoille kuin vapaaehtoistyöhönkin. Aiemmasta poiketen Goan alueella on viime aikoina esiintynyt falciparum-malariaa.

Heli Siikamäki

Lintuinfluenssa ja kyläilymatkailijat esillä uusitussa Matkailijan terveysoppaassa

Matkailijan terveysoppaan uusimmassa, 12. painoksessa käsitellään mm. riskinarvion perusteita rokotusten ja muun ennaltaehkäisyn tarpeen selkeyttämiseksi. Muina uusina kokonaisuuksina oppaassa käsitellään ulkomaan työkomennukselle lähtijöiden, reppu- ja kyläilymatkailijoiden terveyttä sekä lintuinfluenssaa, chikungunyaa ja riketsiooseja. Oppaan liitteinä on Medif-lomake lentomatkailijan terveydentilan selvittämistä varten, raskaana olevan lentomatkailijan tarvitsema todistus raskaudesta ja malli uudesta kansainvälisestä rokotustodistuksesta.

Jatkossa myös terveydenhoitaja voi antaa keltakuumerokotteen

Keltakuumerokottamisen erityisasemasta luovutaan Suomessa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että keltakuumerokotuskeskuslupia ei tarvitse enää erikseen anoa eikä näitä keskuksia erikseen rekisteröidä.

Hanna Nohynek

Suurin osa Suomessa todetuista malariatartunnoista edelleen Afrikasta

Suomessa todettiin vuonna 2006 malaria 30 potilaalla. Plasmodium falciparum -infektioita oli 20, P. vivax -infektioita kuusi, P. ovale -infektioita yksi ja P. malariae -infektioita kaksi. Yhdessä tapauksessa lajin määritys ei ollut mahdollista. Suurin osa tartunnoista (24 potilasta, 80 %), mukaan lukien kaikki falciparum-, ovale- ja malariae-malariat, oli peräisin Afrikasta. Kaikki P. vivax -tartunnat olivat peräisin Intiasta.

Heli Siikamäki

Seulontaohjelmat uudistuvat

Suomi on ollut edelläkävijämaa järjestelmällisten seulontojen huolellisessa toteuttamisessa ja arvioinnissa. Suuri ansio tästä kuuluu syöpäjärjestöjen joukkotarkastusrekisterille, jonka toimeenpanemana kohdunkaulan syövän seulonta käynnistettiin vuonna 1963 ja rintasyövän mammografiaseulonta vuonna 1987. Molemmat on arvioitu huolellisesti: edellinen on johtanut kuolleisuuden lähes 80 %:n pienenemiseen, jälkimmäinen kuolleisuuden runsaan 20 %:n vähenemiseen kohdeväestössä. Kustannusvaikuttavuudeltaan kohdunkaulan syövän seulonta on ollut ehkäisevän kansanterveystyön menestystarina.

Kimmo Leppo

Terveysluokkayhteiskunta

Tuoreet faktat sosioekonomisten väestöryhmien terveyseroista Suomessa puhuvat karua kieltä: onnen lahjat jakautuvat yhä epätasaisemmin. Ylempään toimihenkilöluokkaan kuuluva suomalainen mies elää keskimäärin 80-vuotiaaksi, suorittavan työn tekijä 74-vuotiaaksi. Naisilla vastaava ero on 3,2 vuotta.

Päivi Hietanen

Fibromyalgia - pehmytkudoskipuiluako?

Aikakausikirja Duodecim julisti 110-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kaksiosaisen sanakilpailun. Sen ensimmäisessä osassa etsittiin epätyydyttäviä lääketieteellisiä termejä, ja toisessa vaiheessa lukijoita pyydettiin ehdottamaan niille parempia, mielellään suomalaispohjaisia vastineita. Kolmen palkitun ehdotuksen joukossa oli Jouni Raitasuon fibromyalgialle esittämä vastine pehmytkudoskipuilu. Toisin kuin samassa kilpailussa palkittu Auvo Rauhalan esittämä uskomuslääkintä, pehmytkudoskipuilu ei ole vakiintunut yleiseen käyttöön. Tärkein syy tähän lienee se, että fibromyalgia on kliinisenä diagnoosina kiistelty. Se herättää ristiriitaisia tunteita, ja useat lääkärit kokevat sen epäuskottavaksi ja kieltävät sen. Fibromyalgia on kuitenkin niin yleinen, että jokainen potilastyötä tekevä lääkäri tapaa näitä kipuun, uupumukseen ja monimuotoisiin muihin oireisiin toistuvasti apua hakevia naispotilaita. Fibromyalgiadiagnoosin sijasta potilaat keräävät useita (oire)diagnooseja, jotka yleensä heijastavat tutkivan lääkärin omaa erikoisalaa.

Pekka Hannonen

Tromboosi ja syöpä

Laskimotukos ja keuhkoveritulppa ovat yleisiä syöpään ja sen hoitoon liittyviä komplikaatiota ja ne voivat olla myös syövän ensimmäinen oire. Syövän ja tromboosin välisen yhteyden osoitti ensimmäisenä professori Armand Trousseau vuonna 1865. Siitä lähtien syövän ja hyytymisjärjestelmän monimutkaista vuorovaikutusta on tutkittu tiiviisti. Syöpäsolujen aktivoima hyytymisjärjestelmä johtaa tukosten syntyyn, mutta edistää myös syövän kasvua ja leviämistä. Riitta Lassilan ansiokas katsaus aiheesta julkaistaan Lääkärilehden tässä numerossa (s. 619-23)

Pirjo Koistinen

Ongelmien puimisen sijaan kaivataan ratkaisuehdotuksia

Jaakko Halonen pohti hallituskolumnissaan (SLL 5/2007, s. 443) lääkärivajetta ja lääkärien katoamista julkisen sektorin viroista. Hän mainitsi ottavansa kantaa ennen kaikkea terveyskeskusten tilanteeseen, mutta puhui halki tekstin yleisesti julkisesta sektorista.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Ongelmista on syytä herättää keskustelua ratkaisujen löytämiseksi

Kiitokset hallituskolumniani koskevista kommenteistasi ja kysymyksistäsi. On aivan totta, että en puuttunut esille nostamieni epäkohtien ratkaisemiseen, vaan tyydyin tuomaan niitä esille. Ensisijainen syy tähän on kolumnille varattu rajallinen tila lehdessä. Lopullisia ratkaisuja minulla ei ole tarjotakaan, ehdotuksia toki kuitenkin. Tarkoitukseni oli nostaa esille tärkeä ongelma, joka koskee julkista sektoria yleisesti.

Jaakko Halonen

Tyytyväisten tyrannia - mutta kuka tyrannisoi ketä?

Kollega Claes Andersson kirjoittaa kolumnissaan Tyytyväisten tyrannia (SLL 49-50/2006, s. 5197) tuloerojen kasvusta ja uusköyhyydestä Suomessa. Hän toteaa, etttä merkittävin syy köyhyyteen on pitkittynyt joukkotyöttömyys ja työmarkkinoiden pirstoutuminen. Köyhyysrajan yläpuolelle jäävät ovat Anderssonin mielestä tyytyväisiä tyranneja, jotka vähät välittävät köyhistä.

Olavi Kauranen

Leimattujen ja eristettyjen asialla

Paavo Voutilainen valittiin syksyllä maan suurimman sosiaaliviraston johtoon hieman epätavallisin perustein. Helsingin sosiaaliviraston ykköspallilla istuu nyt poliittisesti sitoutumaton mies, joka on hankkinut kannuksensa päivystyspoliklinikoilta, päihdehuollosta ja sosiaalialan erilaisista johtotehtävistä.

Essi Kähkönen

Langattomuus tehostaa terveydenhuoltoa

Langattomuus on kuuma aihe terveydenhuollossa. Puhutaan langattomista sairaaloista ja mobiileista terveyspalveluista.

Esko Alasaarela

Vuokralääkärinä Suomessa

Merkittävän osan Suomen terveydenhuollosta hoitavat lääkärit, jotka ovat työsuhteessa vuokratyövoimaa välittävään yritykseen. Lääkärit ovat kautta aikojen tehneet lyhyitä keikkoja mm. päivystysten hoitamiseksi, mutta yritykset toiminnan järjestäjinä ovat 2000-luvun ilmiö. Aluksi yritykset välittivät lääkärityövoimaa hoitamaan viikonloppupäivystyksiä ja muita lyhytaikaisia sijaisuuksia. Toiminta painottuu terveyskeskuksiin, mutta yritykset tekevät yhä useammin pitkiä sopimuksia ja ottavat hoitaakseen suurempia kokonaisuuksia. Luonnollinen laajentumissuunta on myös sairaala.

Olli Meretoja

Lääkäri ja potilastietojärjestelmät

Suomessa on viime vuosina otettu käyttöön sähköiset potilastietojärjestelmät kaikissa terveyskeskuksissa ja käyttöönotto on meneillään monissa erikoissairaanhoidon yksiköissä. Tilastojen mukaan tietotekniikan käyttöönottoaste on Suomessa korkea verrattuna moniin EU-maihin. Tietojärjestelmän tavoitteena tulisi olla toisaalta toiminnan tehostuminen ja tuottavuuden lisääntyminen, toisaalta hoidon laadun paraneminen. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että lääkärien tuottavuus on merkittävästi heikentynyt Suomessa samaan aikaan kuin tietojärjestelmät on otettu käyttöön. Silti esimerkiksi Yhdysvaltain Veteran's Administration on myös siirtynyt täysin sähköiseen potilastietojärjestelmään samaan aikaan, ja siellä sekä laatu että tuottavuus ovat parantuneet merkittävästi.

Jari Forsström

Uutta toivoa lihavuuden hoitoon

Ylipaino ja lihavuus yleistyvät hämmästyttävän nopeaa vauhtia, ja lihavuuden liitännäissairaudet aiheuttavat huomattavia haittoja potilaille ja suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Lihavuuden yleistymistä estää tehokkaimmin väestötason ehkäisytyö, eikä se saisi jäädä pelkästään terveydenhuollon tehtäväksi. Tarvitaan myös mm. elintarviketeollisuuden tuotevalikoiman muutoksia vähäenergiaisempaan suuntaan ja pienempiin annoskokoihin.

Markku Savolainen