Raskausdiabetesta kannattaa ehkäistä

Raskausdiabetes määritellään poikkeavaksi glukoosiaineenvaihdunnaksi, joka todetaan ensimmäisen kerran raskaudessa. Sen diagnostiset kriteerit laadittiin alun perin myöhemmin ilmaantuvan diabeteksen riskin arvioimiseksi (1). Sittemmin on keskitytty enemmän raskausdiabeteksen raskausajan ja synnytyksen ongelmiin, jotka ovat haastavia, kuten Kari Teramo ym. artikkelissaan toteavat (s. 507-11) Mutta ongelmat eivät pääty synnytykseen, sillä raskausdiabeteksen vaikutukset ulottuvat sekä äidin että lapsen myöhempään terveyteen.

Marja Vääräsmäki, Risto Kaaja

Surustako sairauslomaa?

Lääkäreiden eettisen foorumin artikkeli Suru ja sairausloma (SLL 51-52/2006, s. 5372-3) on herättänyt runsaan keskustelun Lääkärilehden internetsivulla. Foorumin näkökulma surun medikalisointiin on myönteisempi kuin valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) näkemys parin vuoden takaa. ETENE totesi, ettei monia elämän ilmiöitä, kuten kuolemaa, pidä lääketieteellistää, vaikka ilmiöihin liittyvistä vaivoista kärsiviä ihmisiä voi olla paikallaan hoitaa myös lääketieteen keinoin.

Markku Seuri

Brasilia on aids-taistelun mallimaa

Brasilian HIV/aids-ohjelma täytti viime vuoden lopulla 20 vuotta. Samaan aikaan saavutettiin myös toinen mittava merkkipaalu, sillä ilmaiset antiretroviraalilääkkeet ovat olleet saatavilla koko maassa kymmenen vuoden ajan. Ohjelman keskeisiä tavoitteita on kokemusten ja tietotaidon jakaminen muihin maihin.

Seppo Suomela

Parkinsonin tauti

Levossa ilmaantuvan vapinan, lihasjäykkyyden, liikkeiden hitauden ja tasapainovaikeuksien taustalla saattaa olla Parkinsonin tauti. Parkinsonin tauti vaikuttaa ensisijaisesti ihmisen liikkumiseen ja liikkeisiin. Tautiin sairastutaan keskimäärin 58-60-vuotiaana.

Toimitus

Anna äänesi hyvään hoitoon

Otsikon mukaisen selkeän viestin ja herättävän kuvan avulla Lääkäriliitto pyrkii tuomaan kevään eduskuntavaaleissa esiin terveydenhuollolle tärkeitä asioita. Liitto haluaa olla tukemassa kaikkia lääkäriehdokkaita ja samalla nostamassa terveydenhuollon ongelmien ratkaisuja esille osana vaalikamppailua. Lääkäreiden yhteiskunnallinen aktiviteetti onkin perinteisesti ollut kiitettävää. Nyt istuntokautensa lopettavaan eduskuntaan valittiin kymmenen lääkärikansanedustajaa.

Heikki Pälve

Ensihoidolle kyytiä

Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka otti tammikuussa poikkeuksellisen voimakkain sanakääntein kantaa maamme sairaankuljetus- ja ensihoitotoiminnan epäkohtiin. Aloitteen selvitykseensä apulaisoikeuskansleri sai erään sairaankuljettajan tekemästä kyselystä, jonka perusteella hän ryhtyi oma-aloitteisesti laajemmin tarkastelemaan toimintaa. Ei voi kuin ihailla sitä osuvuutta, jolla hän alan ulkopuolelta on onnistunut identifioimaan kaikki ensihoidon keskeiset kipupisteet. Ne samat kipupisteet, joihin alamme asiantuntijat kentällä vuosien ajan ovat toistuvasti yrittäneet saada korjauksia ja täsmennyksiä, tuloksetta.

Tom Silfvast

Akuutti vatsakipu raskauden aikana on selvitettävä viipymättä

Raskausaikana muusta kuin obstetrisesta syystä johtuva äkillinen vatsakipu kohtaa Suomessa noin sataa odottavaa äitiä vuosittain; ilmaantuvuus on 1:500. Vatsan alueen akuuttien sairaustilojen diagnostiikka raskauden aikana on haastavaa, sillä tällöin on pidettävä mielessä sekä tautien tyypilliset löydökset että raskaudenaikaiset fysiologiset muutokset. Kohdun ja vatsanympäryksen kasvu ja niiden myötä muutokset vatsaontelon paineolosuhteissa sekä raskauden ajalle tyypilliset fysiologiset muutokset laboratorioarvoissa (esim. lasko, valkosolut, AFOS) saattavat häiritä diagnostiikkaa. Tämä saattaa joskus olla niin äidin kuin sikiönkin kannalta kohtalokasta (1,2). Akuuteissa raskaudenaikaisissa vatsakatastrofeissa kuolleisuutta aiheuttaa nimenomaan hoidon viivästyminen.

Päivi Härkki, Mika Nuutila

Kansallinen rokotetuotanto ja pandemiaan varautuminen

Suomessa julkaistiin keväällä 2006 kansallinen varautumissuunnitelma pandemian varalle (1). Sen kulmakivet ovat seuraavat: 1) ostetaan H5N1 mallirokote, 2) ostetaan jonopaikka täsmärokotteen saamiseksi pandemian alkaessa, 3) varastoidaan oseltamiviiria, 4) laaditaan terveydenhuollon ja muiden yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten organisaatioiden kriisisuunnitelmat.

Akseli Hemminki

Potilaskertomustiedot välttämättömiä vakuutuskorvausten maksamiselle

Suomen Lääkärilehdessä on syksyn 2006 aikana otettu useissa artikkeleissa ja kolumneissa kantaa vakuutuskorvausten maksamista varten tarvittavien terveydentilatietojen toimittamiseen. Lisäksi lehdessä on käsitelty Lääkäriliiton, vakuutusalan ja viranomaisten välisten neuvottelujen eri vaiheita. Kirjoittelu on ollut valitettavan yksipuolista ja sisältänyt eräiltä osin asiavirheitä ja vakavia väitteitä siitä, että vakuutusyhtiöt toimivat lainvastaisesti potilasasiakirjoja käsitellessään.

Lea Mäntyniemi

Potilaskertomustiedot luovutetaan lääkärinlausunnon muodossa

Sähköisiä sairauskertomuksia käsitelleen hallituskolumnini vakuutusyhtiöitä sivunnut kohta on näköjään kalahtanut arkaan paikkaan. Syksyisessä tekstissäni kirjoitin "Vakuutusyhtiöt kiittävät: kunhan geenitiedot saadaan järjestelmään ja sieltä potilaan luvalla vakuutusyhtiölle, pääsevät yhtiöt optimoimaan riskitapaukset ulos vakuutuskandidaattien joukosta. Tästä olemme saaneet juuri esimakua tapaturmavakuutusten osalta, kun vakuutusyhtiöt pyrkivät keräämään lausuntojen sijaan mahdollisimman laajasti sairauskertomustietoja - joita voi sitten hyödyntää myös muissa vakuutusasioissa. Itse kukin voi miettiä, kuinka arkaluontoiset sairaustietonsa antaisi järjestelmään". Koko asian ydin oli: nämä tiedot ovat vakuutusyhtiöille arvokkaita, koska niitä voi käyttää hyödyksi. En ole väittänyt, enkä missään tapauksessa väitä, että niitä saisi käyttää. Päinvastoin nähdäkseni on järjetöntä rakentaa näin suurta "moraalista riskiä" vakuutusyhtiöille edistämällä järjestelmää, jossa vasemmassa kädessä on kullanarvoista tietoa, jota oikea käsi ei saa käyttää.

Samuli Saarni

Kliininen kokonaisarvio ratkaisee hoitolinjan akuutissa koronaarisyndroomassa

Kiitän Raine Virtasta ja Juhani Airaksista keskustelun jatkamisesta (SLL 51-52/2006, s. 5301). ICTUS-tutkimusta ja sen merkitystä on mielestäni tarkasteltava vielä lähemmin.

Taisto Talvensaari

Förhindrar omskärning av män HIV-smitta hos kvinnor?

Kollegan Elias Rubinstein frågar i sitt diskussionsinlägg om omskärning av män även förhindrar smittan av HPV (SLL 3/2007 s. 164). Min uppfattning är att alla preventiva åtgärder skall rikta sig både till män och kvinnor i synnerhet då målet är att bekämpa HIV-smitta.

Esko Länsimies

Avaruuselämän ja kuntoutuksen tutkimus löytämässä toisiaan

Avaruuselämän tutkimuksen yksi tärkeä perustelu on tulosten hyödynnettävyys tavallisessa elämässä, myös sairauksissa. Elimistön alikuormittaminen avaruudessa esimerkiksi muistuttaa pitkäaikaisen vuodelevon vaikutuksia. Tuki- ja liikuntaelimistön virheellinen kuormittaminen jokapäiväisessä elämässä tekee tukifunktion tutkimisesta gravitaatiofysiologian ja kuntoutuksen yhteisen haasteen.

Ragnar Viir

Influenssavirus A - yksinkertainen ja nerokas

Influenssavirus A lentää lintujen mukana ja yskänpisaroissa. Virus on yksinkertainen ja nerokas. Viruksen kymmenen geeniä riittävät ihmisen puolustuksen läpäisemiseen, solujen valjastamiseen ja niistä karkaamiseen.

Petri Penttinen

Lääketieteen perusinstrumentti - tietokone

Tekniikan ja lääketieteen fuusio on seuraavien lääkäripolvien todellinen haaste.

Erkki Karjalainen

Menetetyt elinvuodet ja väestöryhmittäiset terveyserot

Suomalaiset olivat vielä 1950-luvulla yksi Euroopan sairaista kansoista. Sen jälkeen väestön terveys on jatkuvasti kohentunut. Elinajan odote oli vuonna 2005 miehillä jo 75,5 ja naisilla 82,3 vuotta, molemmat EU-maiden keskitason yläpuolella. Sairauksien aiheuttamat toimintakyvyn rajoitukset vähentyvät ja koettu terveys paranee. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus pienenee ja sairauspäivien lukumäärä vähenee.

Jussi Huttunen

Tehohoidon rajat - mikä ne määrää?

Mahdollisimman avoin ja asiallinen keskustelu kipeistä ja hankalistakin yleisistä asioista on demokraattisen yhteiskunnan tukipilari. Tehohoidosta on viime kuukausina käyty keskustelua hyvin vilkkaasti. Keskustelun hoidon rajauksesta avasi dosentti Tuula Lönnqvistin artikkeli vaikeimmin vammaisten lasten tehohoidosta (Duodecim 2006;122:1940-1). Päivälehdissä kannanottoja ja näkemyksiä esittivät mm. potilaiden omaiset, potilaita hoitavat ammattihenkilöt, sairaaloiden ja järjestöjen edustajat, kansanedustaja ja pääkirjoitustoimittaja. Tuoreeltaan potilaiden omaiset käynnistivät kiihkeän keskustelun nykyaikaisen tehohoidon tilavaatimuksista, kun ne ovat vaikeasti sovitettavissa rakennussuojelun kanssa (Ajankohtainen kakkonen, YLE TV2 9.1.2007).

Paula Rautiainen

Migreenin patofysiologia kirkastuu

Muinaisina aikoina migreenin ajateltiin johtuvan oksennuksena vapauteen pyrkivistä vatsahöyryistä, keskiajalla verentungoksesta aivokalvoilla, 1800-luvulla keskushermostomyrskystä ja 1900-luvulla pään verisuonista. Kun vanhoja teorioita on nyt voitu tarkastella 2000-luvun teknologian avulla, on selvinnyt, että migreenin perusongelma on keskushermostossa, ei aivoverisuonissa. Migreeni johtuu perinnöllisesti sähäkästä aivorungosta ja aivokuoresta yhdistettynä poikkeavan tehokkaaseen trigeminovaskulaariseen järjestelmään ja helposti herkistyviin kipuratoihin. Keskushermosto käskee ja verisuoni tottelee (1). Viime vuosina mielenkiinto on kohdistunut migreenin kroonistumiseen, genetiikkaan ja komplikaatioihin.

Mikko Kallela

Lasten tarkkaavaisuushäiriöiden varhaisen tunnistamisen haaste

Tarkkaavaisuushäiriöillä tarkoitetaan ikätasosta selvästi poikkeavaa tarkkaamattomuutta tai motorista levottomuutta ja impulsiivisuutta, joka haittaa lapsen suoriutumista, ilmenee useissa tilanteissa ja joka ei ole paremmin selitettävissä muilla lapsuusajan häiriöillä. Tarkkaavaisuushäiriö heikentää lapsen mahdollisuuksia selviytyä opiskelun vaatimuksista ja se on syrjäytymiskehityksen riskitekijä murrosiässä ja aikuisuudessa. Tarkkaavaisuushäiriöisten lasten varhainen tunnistaminen mahdollistaisi tukitoimien nopean aloittamisen.

Vesa Närhi

Skopolamiinin edullista vaikutusta masennukseen on tutkittu aiemminkin

Raimo K. R. Salokangas referoi Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 48/2006, s. 5019) tutkimusta, jossa havaittiin että skopolamiinia saaneiden potilaiden masennus lievittyi nopeasti.

Kaisu Viikari