Israel Hwasser - lääketieteen professori, luonnonfilosofi ja kirjailija

Ruotsalainen Israel Hwasser (1790-1860) toimi lääketieteen professorina Suomessa vuosina 1817-1829 ja Ruotsissa vuosina 1830-1855. Hänen vaikutuksensa lääketieteen tutkimukseen ja kehitykseen oli vähäinen, mutta hänen luonnonfilosofinen ajattelunsa lisäsi kiinnostusta lääketieteen opiskelua kohtaan ja vaikutti innostavasti opiskelijoihin. Hänen toimintansa suuntautui laajasti myös yhteiskunnallisen ja valtiollisen keskustelun sekä kirjallisuuden aloille.

Arno Forsius

Jäsentensä liitto

Kolmena viime vuonna Suomen Erikoislääkäriyhdistyksen, Nuorten lääkärien yhdistyksen ja Suomen yleislääkärit ry:n tavoitteina on ollut saada jäsenkuntansa lähemmäs näiden järjestöjen toimintaa. Jos onnistumista katsotaan syksyn valtuuskuntavaalin äänestysprosentin kannalta, niin jokin asia on mennyt ennakoitua huonommin.

Olli Meretoja

Voiko tutkimusvilppiin varautua ennalta?

Viime vuosi oli lääketieteellisen tutkimuksen maineen kannalta synkänpuoleinen. Eteläkorealaisen kantasolututkijan Hwang Woo Sukin ja norjalaisen Sudbøn hihasta vedetyt tulokset synnyttivät suurta kohua tiedeyhteisössä (1,2,3,4). Median mielenkiinto oli taattu, koska kysymys oli valovoimaisista tutkijoista ja maineikkaissa tiedelehdissä julkaistuista tutkimuksista. Virheistä voi oppia, ja siksi kansainvälisten lääketieteellisten lehtien toimittajat ja tiedeyhteisöjen edustajat kokoontuivat joulukuussa Osloon pohtimaan, miten tällaista voi tapahtua.

Päivi Hietanen

Mitä uutta virusdiagnostiikassa?

Virologi joutui aikaisemmin usein vastaamaan kysymykseen, tarvitaanko virusdiagnostiikkaa. Tänä päivänä virusdiagnostiikka on jo selvä osa potilaan taudin etiologian selvittämistä. Sen rinnalle ovat lisäksi nousseet uudet haasteet, kuten virusmäärien mittaaminen hoitovasteen seurannassa ja infektion aktiivisuuden osoittimena immuunipuutteisilla potilailla. Uusien uhkaavien infektioiden, kuten SARS-koronavirusinfektion ja lintuinfluenssan ilmaantuminen on myös vaatinut nopeaa uusien menetelmien käyttöönottoa.

Raija Vainionpää, Timo Hyypiä

Manlig omskärelse och HIV

Diskussionen om omskärelse i Läkartidningen (Stockholm) år 2000 var emotionellt laddad (1). Bob Roehr (2) rapporterar i BMJ om ett dramatiskt fall av HIV-infektion hos män som är omskurna. Risken att få HIV-infektion vid vaginalt samlag är hos dessa män omkring halverad jämfört med icke-omskurna män. Minskningen i risken att få HIV-infektion var 48 procent i Uganda och 53 procent i Kenya. I en sydafrikansk undersökning fann man omskärelsen minska risken för överföring av HIV från kvinna till man med minst 60 procent. Samtliga tre undersökningar var randomiserade.

Elias Rubinstein

Konttilääkärinä Kosovossa Kriisinhallintakeikalla keskitytään työhön ja nautitaan ikiomasta vapaa-ajasta

Suomalaisen kriisinhallintajoukon ulkoiset olosuhteet Kosovon Lipljanessa eivät häikäise hienoudellaan. Lääkärit, majuri Jukka Kunnasaro ja sotilasvirkamies Sami Saarelainen sekä heidän hoitohenkilöstönsä tekevät työtä konteista rakennetussa kennostossa, aivan kuten koko muukin Camp Ville -tukikohdan väki.

Pentti Väistö, Tuula Koponen

Poliorokotteen mutkainen kehitystaival

Poliorokotteen kehittäminen kesti useita vuosikymmeniä ja vaati lukuisia lapsiuhreja ja onnettomia tutkijakohtaloita. Artikkeli perustuu viime vuonna ilmestyneeseen kirjaan The Cutter Incident, joka kuvaa polioepidemian aiheuttamaa valtaisaa ahdistusta Yhdysvalloissa ja tutkijoiden sekä lääkeyhtiöiden usein melko hätiköityjä rokotekokeiluja.

Heikki Peltola, Lkt

Niska- ja hartiakipu

Niska- ja hartiakipu on hyvin tavallinen vaiva: siitä kärsii silloin tällöin neljännes yli 30-vuotiaista miehistä ja 40 % naisista.

Toimitus

Carpe diem

Äskettäin kysyttiin Raha- ja terveys -seminaarissa, onko Suomen terveydenhuolto mahdottoman tehtävän edessä. Kysymys on rahasta, käsistä ja arvoista. Mistä otetaan rahat, kun terveydenhuollon kustannukset kasvavat kansantuloa nopeammin, mistä kädet, jotka hoitavat nykyiset ja tulevat vanhukset, ja missä on se hyvä tahto, jota tarvitaan sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseksi ja vähäväkisistä huolehtimiseksi.

Risto Pelkonen

Vanhusten toimintakyky paranee - mitä se merkitsee?

Tutkimukset ovat osoittaneet vanhusten toimintakyvyn paranevan kohortti kohortilta (1) - niin myös tässä lehdessä julkaistava suomalainen tutkimus (s. 29-33). Kognition heikkeneminenkin näyttää siirtyvän vanhempaan ikään (2). Tutkimustieto perustuu eri aikoina tietynikäisille kohorteille tehtyihin väestökyselyihin, joissa ihmisiltä kysytään samoin sanamuodoin heidän kykyään selviytyä itsenäisesti tai heidän päivittäisissä toimissa tarvitsemaansa apua. Tällaisella tutkimuksella on vahvuutensa (suuri tutkimuksellinen voima, samansuuntaiset trendit eri puolilla maailmaa ja eri väestöissä, yleistettävyys), mutta niiden heikkous liittyy itse arvioidun toimintakyvyn käsitteen epäselvyyteen ja mittauksen luotettavuuteen.

Kaisu Pitkälä, Marja Vaarama

Uutta toivoa levinneen munuaissyövän hoitoon

Munuaissyövän diagnostiikka on parantunut, ja syöpä löytyykin yhä useammin sattumalöydöksenä. Siitä huolimatta 25-30 %:lla potilaista tauti on diagnoosihetkellä lähettänyt etäpesäkkeitä. Munuaissyövän tärkein ennustetekijä on kasvaimen levinneisyys: paikallisessa taudissa viiden vuoden elossaoloennuste on 85-95 %, etäpesäkkeisessä taudissa alle 10 %. Koska myös osalle kuratiivisesti leikatuista potilaista kehittyy etäpesäkkeitä, 50-60 % potilaista kuolee tautiinsa viidessä vuodessa (1).

Petri Bono

Resurssit eivät riitä jokaisen dementikon ajokyvyn arviointiin

Mikael Ojala ja Taina Nybo käsittelevät katsausartikkelissaan dementiapotilaiden ajokyvyn arviointia (SLL 47/2006, s. 4929-33). He päätyvät toteamaan, että ikääntyvien ajokykyarviot tulee pääsääntöisesti kyetä tekemään perusterveydenhuollossa, ja että erikoistutkimuksiin lähetetään vain perustellut dementiaepäilyt ja muut vaativat tapaukset. Samalla he suosittelevat ajokyvyn arviointiin moniammatillista tiimiä, johon kuuluisi lääkäri, neuropsykologi ja ajokokeen arvioija. Realismi on jäänyt kirjoittajilta pohtimatta, koska he itsekin toteavat, että dementiapotilaita on jo 84 500 ja määrä lisääntyy nopeasti.

Olli Tenovuo

Lääkärilehti vaatii kirjoittajia ilmoittamaan sidonnaisuutensa

Vakiintuneen käytännön mukaisesti Suomen Lääkärilehti pyytää kirjoittajia ilmoittamaan kaikki sellaiset taloudelliset sidonnaisuutensa, joilla voi olla merkitystä käsikirjoituksen sisällön muotoutumiseen. Mikäli ilmoitettu sidonnaisuus arvioidaan toimituksessa kirjoituksen sisällön puolueettomuuden kannalta merkittäväksi, toimitus julkaisee tästä maininnan artikkelin lopussa. Sidonnaisuuksien ilmoittamista käsitellään lehden kirjoitusohjeiden kohdassa 3.

Toimitus

Oraalimotoristen häiriöiden hoitoja tutkittava enemmän

Haavio ym. toivat katsausartikkelissaan ansiokkaasti esille oraalimotoristen ongelmien, erityisesti vaikea-asteisten nonverbaalisten häiriöiden, kansainvälisiä hoitokäytäntöjä ja arvioivat hoitojen vaikuttavuutta kirjallisuuden valossa (SLL 48/2006, s. 5043-9). Oraalimotoriset ongelmat muodostavat yleisyytensä ja liitännäisongelmiensa laajuuden vuoksi haasteen terveydenhuollossa. Hyvä kirjoitus herätti kuitenkin joitakin kysymyksiä.

Marja-Leena Haapanen

Aineksia yleiskuvaan, pohjaa kehittämistoimille

Olemme iloisia siitä, että dosentti Marja-Leena Haapanen suunsisäisten laitteiden kokeneena soveltajana on halunnut kommentoida oraalimotoriikkaa käsittelevää artikkeliamme (SLL 48/2006) ja kiinnittää osaltaan huomiota tarkastelemaamme ongelmakokonaisuuteen. Olemme täysin samaa mieltä siitä, että käytettävissä olevat tutkimustulokset perustuvat usein liian pieniin tutkimusjoukkoihin. Tämän totesimme myös artikkelissamme. Päätarkoituksena oli esitellä käytettävissä olevia kuntoutusmenetelmiä. Tähänastisia tuloksia käsittelimme varauksellisesti, korostaen pienistä otoksista aiheutuvaa virhepäätelmien riskiä. Toivomme artikkelin tarjoavan aineksia yleiskuvaan oraalimotorisen kuntoutuksen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista - ja samalla pohjaa kehittämistoimille.

Marja-Liisa Haavio, Ilona Autti-Rämö, Heikki Murtomaa, Matti Sillanpää

Ovatko pienet pyörövarjot yleisiä suomalaisten keuhkoissa?

Luin mielenkiinnolla kollegoiden Koskela ja Malinen tarpeeseen tulleen ja ansiokkaan kirjoituksen keuhkojen pienistä pyörövarjoista sattumalöydöksenä (SLL 48/2006, s. 5037-41). Olen kirjoittajien kanssa pitkälti samaa mieltä löydösten tutkimusstrategiasta, mutta paria seikkaa on syytä kommentoida.

Tapio Vehmas

TT-kuvauksen leikepaksuus syynä esiintyvyyslukujen eroihin

Kiitämme dosentti Vehmasta artikkeliamme koskevasta mielenkiinnosta. Hän vaikuttaa olevan kanssamme pääosin samaa mieltä artikkelimme sisällöstä ja johtopäätöksistä.

Heikki Koskela, Auli Malinen

Voiko lääkärin takissa taikoa?

Lääketieteen kandidaatti Martti Vannas on astunut esiintymislavalle yli satana iltana jokaisena opiskeluvuotenaan. Hän on mainetta kerännyt taikuuden ammattilainen, tilannekoomikko, ihmistuntija ja kohta valmis lääketieteen lisensiaatti. Ei ihme, että hän on miettinyt identiteettiään läpi opiskeluvuosien.

Heli Mikkola

Antibioottien käyttö raskauden aikana

Raskauden aikana on syytä välttää kaikkea tarpeetonta lääkitystä. Ei tiedetä, miten äidin kohdussa kehittyvä sikiö sietää äidin ottamaa lääkettä, eikä tätä sietokykyä voida määrittää.

Toimitus

Kolme vuotta on lyhyt aika

Kolme vuotta on lyhyt aika. Jakso tuntuu päättyvän ennen kuin se oikein on alkanutkaan. Kääntäen ajan nopea kuluminen tietysti tarkoittaa sitä, että olen ollut etuoikeutetussa asemassa saadessani palvella 20 000 jäsenen arvostettua ammattikuntaa, käyttää tähän tehtävään lähes kaiken liikenevän ajan ja elää samalla rikasta ja yllätyksellistä elämää. Tehtävä on vaatinut paljon, mutta samalla se on antanut paljon.

Pekka Anttila