Kannattaako kansantautien ehkäisy?

Kukaan ei varmaankaan ylläty, kun Kansanterveyslaitoksen asiantuntijatyöryhmä nimeää Talousneuvostolle kirjoittamassaan raportissa kansanterveytemme edistämisen keskeisimmiksi kysymyksiksi tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentämisen, liikunnan lisäämisen, laihduttamisen ja väestön ruokailutottumusten muuttamisen terveyden kannalta optimaalisiksi (1). Työryhmän mielestä näistä elämäntapa-asioista viime kädessä terveydenhuollolle aiheutuville välittömille kustannuksille voidaan laskea hinta-arvio, vaikka niiden aiheuttamien sairauksien etiologisten tekijöiden limittäisyys tekee hinnan tarkan arvioinnin vaikeaksi.

Taito Pekkarinen

Alkoholi ja sydämen vajaatoiminta

Keskiarvosuomalainen joi vuonna 2005 alkoholia määrän, joka vastaa 55 pulloa Koskenkorvan viinaa tai 718 pulloa keskiolutta. Todellisuudessa enin osa väestöstä käyttää alkoholia paljon tätä vähemmän, ja toisaalta suurkuluttajat, joita suomalaisista on 5-10 %, juovat huomattavasti enemmän. Suurkuluttajiin kohdistuvat myös alkoholin terveyshaitat. Kyse ei ole vähäisestä ongelmasta sillä alkoholisairaudet ja alkoholinkäyttöön liittyvät tapaturmat nousivat vuonna 2005 työikäisen väestön yleisimmäksi kuolemansyyksi. Taustalla on alkoholin hinnan alennuksen kiihdyttämä kulutuksen kasvu, jonka seuraamukset puhuttavat nyt niin veromuutoksesta päättäneitä poliitikkoja kuin terveydenhuollon toimijoita ja tavallisia kansalaisiakin.

Markku Kupari

Ovatko luontaistuotteet turvallisia?

Tässä numerossa on kirjoitus tähkäkimikkivalmisteiden käytön vaaroista, lähinnä mahdollisesta maksavauriosta (s. 5329-32). Tähkäkimikki ei ole ensimmäinen eikä varmasti myöskään viimeinen esimerkki rohdosvalmisteesta tai luontaistuotteesta, joka aiheuttaa haittoja. Jälleen kerran meidän täytyy todeta, että "luonnollinen" ei ole sama kuin "turvallinen". Sormustinkukan digoksiini on myrkky aivan yhtä lailla kuin lääkevalmisteen sisältämä digoksiini, huolimatta "luonnollisesta" olomuodostaan. Lääkevalmisteelle asetetaan kuitenkin aivan toisenlaisia tutkimus- ja näyttövelvoitteita kuin rohdosvalmisteille tai muille luontaistuotteille. Eikö olisi parempi, että myös luontaistuotteet tutkittaisiin ainakin turvallisuuden suhteen samoin kuin varsinaiset lääkeaineet?

Olavi Pelkonen

Onko luontaistuotteista apua vaihdevuosioireisiin?

Kaikki naiset kokevat vaihdevuodet, mutta kaikille ei tule haittaavia oireita. Vaihdevuosioireiden esiintymisen huippu on 6-12 kuukauden kuluessa menopaussista, mutta oireet voivat jatkua jopa 70 vuoden ikään saakka. Koska vaihdevuodet ovat normaali naisen elämään kuuluva jakso, moni nainen toivoo pärjäävänsä ilman lääkehoitoja. Osalla kuitenkin oireet haittaavat merkittävästi normaalia elämää, ja silloin naisen pitää tehdä valintoja hoidoista. Aloittaako lääkehoito, jonka hyödyistä sekä myös haitoista ja riskeistä tiedetään paljon? Vai käyttääkö ns. luontaistuotetta, jolta toivotaan tehoa ja jonka uskotaan olevan vaaraton?

Aila Tiitinen

ICTUS-tutkimus selkiyttää sepelvaltimotautikohtauksen hoitolinjoja

nRaine Virtanen ja Juhani Airaksinen esittivät artikkelissaan Sepelvaltimotautikohtaus päivystäjän haasteena (SLL 46/2006, s. 4835-8) kohonneen troponiinipitoisuuden merkitsevän ST-nousuttomassa sepelvaltimotautikohtauksessa suurta vaaraa ja katsoivat ensi tilassa tehtävän varjoainetutkimuksen ja sitä seuraavan kajoavan hoidon välttämättömiksi.

Taisto Talvensaari

ST-nousuttoman sepelvaltimotautikohtauksen hoitolinjaukset ovat olleetkin selkeät

nKiitämme kollega Taisto Talvensaarta tärkeän ICTUS-tutkimuksen esille ottamisesta. Kansainväliset hoitosuositukset ja Käypä hoito -suositus ovat viitoittaneet selkeät hoitolinjat ST-nousuttomalle sepelvaltimotautikohtaukselle (1,2,3). ICTUS-tutkimus (4) antaa hoitoon uusia nyansseja muuttamatta vanhoja nuotteja. Vaikka varhaiseen invasiiviseen hoitoon ohjautuneiden ryhmässä todettiinkin merkitsevästi enemmän sydäninfarkteja, selittyi ero sepelvaltimotoimenpiteeseen liittyvillä pienillä merkkiainepäästöillä. Sen sijaan kliinisiä päätetapahtumia uusina sairaalahoitojaksoina esiintyi varhaiseen invasiiviseen hoitoon ohjautuneilla potilailla merkitsevästi vähemmän.

Raine Virtanen, Juhani Airaksinen

Silmä- ja korvasairaalan opetusrakennusta ei saa purkaa

nValtakunnalliseksi merkittäväksi suojelukohteeksi valittu Meilahden sairaala-alue kokee uudisrakentamisen takia suuren muodonmuutoksen. Uudisrakennusten syntymiseen liittyy yhden rakennuksen kuolema: Silmä- ja korvasairaalan opetusrakennus on saanut purkutuomion. Onneton rakennus, jota on kiitelty sisältä kauniiksi, mutta ulkoa rumaksi, ei ole muiden Meilahden alueen rakennusten tapaan suojeltu.

Paula Summanen

Lauri A. Laitinen jättää toimitusjohtajan tehtävät tyytyväisenä: Husin perustaminen oli viisas ratkaisu

Toimitusjohtaja Lauri Laitisen lähes 8 vuotta kestänyt toimikausi Husissa loppuu vuodenvaihteessa. Hän jää historiaan maan suurimman sairaanhoitopiirin perustamisen jälkeisen hallinnon ja käytännön toiminnan järjestelyjen johtajana. Laitinen lopettaa tilanteessa, jossa maan terveydenhuolto on jälleen kunta- ja palvelurakennehankkeen myötä lähihistoriansa suurimpien uudelleenjärjestelyjen kynnyksellä. Usko Helsingin ja Uudenmaan Hus-vetoiseen sairaanhoitoon ei ole matkan varrella järkkynyt: Husin perustaminen oli viisas ratkaisu. Parashankkeen myötä mahdollisesti perustettavat sairaanhoitoalueet eivät saa merkitä Husin hajoamista, painottaa Laitinen.

Pitkittynyt yskä

Pitkittyneeseen yskään liittyy lähes aina jokin sairaus, ja siksi pitkittyneen yskän takia on mentävä lääkäriin. Yskää pidetään pitkittyneenä, kun se kestää pidempään kuin 4-8 viikkoa. Aikuisen pitkittynyt yskä

Toimitus

Terveyskeskus 2015

Kansallisen terveyshankkeen viimeinen vuosi on käynnistymässä. Hoitotakuu ja yhtenäiset hoitoon pääsyn kriteerit lienevät eniten julkisuutta saaneet uudistukset. Lääkärivajaukseen on vastattu koulutusmäärien lisäyksellä ja osaamista parannetaan kehittämällä täydennyskoulutusta. Johtamiskoulutuksen uudistusta vielä odotellaan, samoin kuin kattavaa sähköistä potilaskertomusta ja sähköistä arkistoa.

Kati Myllymäki

Lääkekorvausjärjestelmämme tarvitsee perusremontin

Suomessa siirryttiin kovan poliittisen keskustelun saattelemana geneeriseen substituutioon vuonna 2003. Lääkkeitten uudet sairasvakuutuksen korvausperusteet astuivat voimaan kuluvan vuoden alussa, samalla kun tukkuhinnoista karsittiin suoraviivaisella hallinnollisella päätöksellä viisi prosenttia. Hallitus rajasi keväällä 2006 valtion kulukehyspäätöksessään 5 %:n kasvuvaran lääkekulujen korvausten nousulle vuosiksi 2008-2011. Melkein samaan hengenvetoon sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän, jonka yksiselitteinen tehtävä on selvittää viitehintajärjestelmän käyttöönoton mahdollisuudet helmikuuhun 2007 mennessä. Kaikilla näillä toimenpiteillä oli sama tavoite, eli lääkekorvausten sairausvakuutukselle aiheuttamien menojen kasvun lopettaminen tai ainakin merkittävä vähentäminen. Syksyn alkuun päästäessä STM asetti virkamiestyöryhmän miettimään apteekkilupien perustuslain suojaa, apteekkimaksua ja lääkkeitten saatavuutta syrjäseuduilla.

Taito Pekkarinen

Riittääkö pelkkä tyroksiini hypotyreoosin hoidoksi?

Kilpirauhanen tuottaa päivässä 100 µg tyroksiinia (T4) ja 6 µg trijodityroniinia (T3). Jälkimmäinen on biologisesti aktiivinen kilpirauhashormoni, joksi tyroksiini muuttuu kilpirauhasen ulkopuolisissa kudoksissa. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon on Suomessa saatavana ilman erityisjärjestelyjä vain tyroksiini. Pitäisikö kuitenkin myös kilpirauhasen tuottama T3 ottaa huomioon hypotyreoosipotilaan korvaushoidossa? Kysymys oli Suomessa erityisen ajankohtainen 1990-luvun alkupuolella, kun myös T3:a sisältänyt eläinperäinen kilpirauhashormonivalmiste vedettiin markkinoilta. Tyroksiiniin siirtyminen ei ollut kaikille potilaille helppoa. Potilaiden keskuudessa eläinperäiset kilpirauhashormonivalmisteet eivät ole unohtuneet, ja yleisin kysymys kilpirauhaspotilasyhdistysten tilaisuuksissa koskee juuri niitä. Britanniassa potilasjärjestöt ovat tehneet asiasta parlamenttikyselyn.

Matti J. Välimäki

Tupakasta vieroittamisen kaikki keinot käyttöön

Tupakka tuli Suomeen ylellisyystuotteena, piippuihin ja nenänuuskaksi 1600-luvulla. Savuke keksittiin Krimin sodan aikana, ja teollisena tuotteena se johti tupakoinnin yleistymiseen. Suomessa miesten tupakointi huipentui toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina, mutta lähti sitten nopeaan laskuun (1). Keuhkosyöpäkuolleisuuden väheneminen seurasi vuosikymmenen jäljessä. Naisten tupakoinnin yleistyminen ajoittui 1980-luvulle, ja naisten keuhkosyövän ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut sen jälkeen.

Kristiina Patja

Tieteellinen näyttö hormonihoidon hyödyistä ja haitoista on ristiriitaista

Suomen Lääkärilehdessä ja muissa ammattilehdissä on puollettu hormonihoidon käytäntöjä ja kritisoitu Elina Hemminkiä. Ilman perusteluja on vaadittu, että vain potilasta hoitava henkilö voi tehdä kliinistä tutkimusta ja esitetty, että kirjoituspöytätutkijan tulokset ovat epäilyttäviä. Tieteellisesti moitteettomissa kliinisissä kokeissa subjektiivista elementtiä, mm. hoitosuhdevaikutusta, päinvastoin poistetaan.

Matti Hakama

Hormonitutkimuksen pelottelemat naiset tarvitsevat oikeaa tietoa

Stakesin tutkimusprofessorin Elina Hemmingin johtamasta virolaisnaisten hormonikorvaushoitotutkimuksesta on noussut julkinen keskustelu, jota on käyty myös Suomen Lääkärilehdessä (Matti Uhari, SLL 46/2006 s. 4805; Elina Hemminki 48/2006 s. 5021; Tomi Mikkola SLL 48/2006 s. 5021). Hemmingin tutkimukseen liittyvä kritiikki kohdistuu ennen kaikkea väärään tiedottamiseen: tiedotusvälineiden harhauttamiseen ja vaihdevuosi-ikäisten naisten pelotteluun niiden välityksellä. Kyseessä onkin ehkä tämän vuosikymmenen suurin lääketieteellisen tutkimuksen tiedottamisskandaali.

Anssi R. A. Sovijärvi

Valtimonkovettumistauti, magnesium ja pii

Leskinen ja Saha käsittelivät arikkelissaan valtimonkovettumistautia kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa (SLL 44/2006, s. 4579-84). Artikkelissa ei käsitelty lainkaan magnesiumia. Kuitenkin hakusana "magnesium arteriosclerosis" antoi 5.11.2006 PubMedissa 269 viitettä (mm. 1), ja "magnesium atherosclerosis" 178 viitettä. PubMedissa on kuvattu useita mekanismeja, miksi magnesium voisi olla hyödyllinen. Myös kroonisessa munuaistaudissa hypermagnesemian on havaittu ilmeisesti hidastavan ateroskleroosin kehitystä (2).

Timo Töysä

GBS-infektioiden torjuntamallista apua myös ennenaikaisten synnytysten vähentämisessä

Outi Lyytikäisen ym. artikkeli (SLL 45/2006, s. 4821-4) vastasyntyneen GBS-infektioiden ehkäisystä on enemmän kuin tervetullut. Oppi siitä, että emätineritteen viljely on sama kuin ottaisi näytteen katuojasta, on auttamattomasti vanhentunut ja sovinistinen. Sukupuolitautien, hiivan, vähentyneen trikomonaksen ja NSV:n ohella tunnetaan aerobivaginiitin (AV) taudinkuva (1).

Eila Knuuti

Toksoplasma - piiloutuva patogeeni

Alkueläin Toxoplasma gondii tarttuu huomaamatta ja piiloutuu hermo- ja lihaskudokseen. Pahimmillaan piileskelevä patogeeni vaurioittaa aivoja ja silmiä.

Petri Penttinen

Äkillinen vatsakipu eli akuutti vatsa

Joskus vatsakivun syynä on vakava sairaus, ja joskus sen ainoa hoito on nopeasti tehtävä leikkaus. Jopa puolet sairaaloiden ensiapuun tulevista vatsakipuisista potilaista tarvitsee välitöntä sairaalahoitoa. Vakavasta vatsavaivasta voi olla kysymys, jos:

Toimitus

Johtaminen on muutoksen aikaansaamista

Kansallinen terveyshanke kiinnittää huomiota terveydenhuollon johtamisen kehittämistarpeisiin, ja syytä onkin. Terveydenhuolto on nimittäin harvinaisen monipolvista ja -ammatillista toimintaa, sen laatu ei ole kuvattavissa yhden ulottuvuuden avulla eikä yhden asiakkuuden kautta, alan työvoimakustannukset ovat suuret ja henkilötyöpanosten keskinäinen korvattavuus heikko. Kun tähän vielä lisätään perinteisen paikallispoliittisen ohjauskuvion pulmat, rahoitus-, ohjaus-, mittaamis- ja palkitsemisjärjestelmien ongelmat, jokapäiväiseen työhön liittyvä koulutus- ja tutkimustoiminta, palvelukysynnän ennakoimattomuus, avainhenkilöiden kilpailevat kaksoisintressit, etiikan ja oikeudenmukaisuuden asettamia velvoitteitakaan unohtamatta, pääosa johtamisen vaikeuden taustoista alkaakin olla johtajan pöydällä. Terveydenhuollossa onkin paljon helpompaa olla johtaja kuin johtaa toimintaa.

Martti Kekomäki