Mihin jäi tutkimuksen puolueettomuus vaihdevuosien hormonihoitotutkimuksessa?

Muutama viikko sitten tiedotusvälineissä kerrottiin Suomen Akatemian tutkimuksen osoittavan, että vaihdevuosien hormonihoito lisää sairastuvuutta syöpään ja sydän- ja verisuonitauteihin ja on tehoton vähentämään vaihdevuosien oireilua. Tutkimusta johtanut Stakesin tutkimusprofessori Elina Hemminki kertoi lääkärien tarjoavan - jopa tuputtavan - hormonihoitoa aivan liikaa ja väärin perustein. Televisiouutisten yhteydessä haastateltiin naista, joka oli saanut avun vaihdevuosivaivoihinsa kasvisdieetistä.

Matti Uhari

Nitrofurantoiini on yleensä vasta-aiheinen vanhuksille

Kollegat Rummukainen ja Karppi ohjaavat pitkäaikaisessa hoidossa olevien vanhusten mikrobilääkehoitoa ansiokkaasti artikkelissaan (SLL 42/2006, s. 4347-9). Virtsatieinfektioiden hoidon suosituksessa nitrofurantoiini sai kuitenkin hiukseni nousemaan pystyyn. Yli 20-vuotisella kliinikonurallani tuskin mikään muu antibiootti on aiheuttanut enemmän harmia vanhusten hoidossa kuin nitrofurantoiini. Kuinkahan monesti vanhus on todennut, että nitrofurantoiinikuuri aiheuttaa "huonon elämän", siis pahoinvointia, ehkä oksentelua, ja onpa matkan varrelle sattunut keuhkoreaktioita, lääkekuumeilua ja yksi polyneuropatiakin. Jakaako kollegakunta tämän havainnon?

Risto Laitila

Oikein käytettynä nitrofurantoiini on hyvä lääke

Kiitämme Risto Laitilaa kommenteista ja kiinnostuksesta pitkäaikaishoidon mikrobilääkityksiin. Laitila kiinnittää huomiota erittäin tärkeään asiaan: nitrofurantoiinin sivuvaikutuksiin. Kaikilla lääkeaineilla esiintyy joskus sivuvaikutuksia, vakaviakin. Nitrofurantoiinin sivuvaikutuksia ovat pahoinvointi ja oksentelu, keuhkoreaktiot, kuume, hepatiitti, hemolyyttinen anemia ja perifeerinen neuropatia. Vakavat ja harvinaiset sivuvaikutukset esiintyvät usein silloin, kun on käytetty suuria lääkeannoksia, pitkäaikaisesti ja ennen kaikkea munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Lääkitys lopetetaan heti, kun sivuvaikutuksia havaitaan.

Maija Rummukainen, Pertti Karppi

Mikko Vienonen haluaa, että meitä holhotaan

Kahdeksan vuotta WHO:n Venäjän toimintojen johdossa Moskovassa ja vuodet sitä ennen Kööpenhaminassa ovat jättäneet jälkensä Mikko Vienoseen (60). Nyt eläkeläisenä hän osaa katsoa Suomea kuin outoa ulkomaata. Ja aika outo Suomi onkin.

Pentti Väistö

Älykoti tukee ikäihmisten arkea

Tulevaisuuden ensiapuasemalla saattavatkin päivystää terveydenhuoltohenkilöstön rinnalla myös IT-alan ammattilaiset.

Eija Hukka

Vaaleissa nukkuvista Lääkäriliiton suurin ryhmä

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan juuri päättyneessä vaalissa tehtiin kyseenalainen ennätys: 20 837 äänioikeutetusta äänestyslipun jätti 9 922 eli 47,6 %. Paitsi että äänestysaktiivisuus painui ensimmäistä kertaa alle maagisen 50 %:n, se on heikoin yli 30 vuoteen. Tapahtunut ei kohenna Lääkäriliiton julkista kuvaa lääkärien etujärjestönä.

Taito Pekkarinen

Potilasasiamies tarvitsee työssään lääkärin tukea

Potilasasiamiehen tehtävänä on mm. neuvoa potilaita potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa potilasta muistutukseen tai potilasvahinkoon liittyvän asian vireillepanossa, tiedottaa potilaan oikeuksista sekä edistää niitä muutenkin. Potilaan itsemääräämisoikeuden loukkaus, epäonnistunut potilas-lääkärisuhde, tyytymättömyys hoidon laatuun, huono hoitoon pääseminen tai huono kohtelu, toiminnan puutteellinen organisointi sekä lääkkeiden määräämiseen, todistuksiin, lausuntoihin, salassapitoon, tiedonsaantiin tai asiakasmaksuihin liittyvät ongelmat ovat tilanteita, jolloin potilasasiamiestä tarvitaan.

Tapio Tervo

Kantasoluistako ratkaisu neurologisten sairauksien hoitoon?

Tutkimus, joka osoitti, että nisäkkäiden keskushermostossa on erilaistumattomia, hermoston soluiksi erilaistumaan kykeneviä hermoston kantasoluja koko eliniän ajan, oli käänteentekevä neurobiologiassa (1). Löydös kumosi siihen asti vallalla olleen käsityksen, jonka mukaan uusien hermosolujen syntyminen rajoittui sikiöaikaan ja varhaiseen syntymän jälkeiseen vaiheeseen. Myös monessa muussa kudoksessa on todettu piilevän kantasoluja, ja näitä kudosperäisiä kantasoluja on opittu kasvattamaan viljelmissä. Kantasolujen kyky hakeutua vaurioalueelle ja erilaistua vaurioita korjaaviksi soluiksi herättivät toiveita siitä, että kantasoluhoidoista saataisiin pikaisesti apua moneen sairauteen. Lisää vauhtia kantasoluhoitoihin tähtäävään tutkimukseen saatiin, kun vuonna 1998 onnistuttiin ihmisalkiosta kasvattamaan kantasoluja, joilla on kyky tuottaa kaikkia ihmisen kudoksia, istukkaa lukuun ottamatta (2). Voitiin ajatella, että alkion kantasoluista saataisiin kontrolloidusti erilaistamalla suuria määriä soluja ja jopa kudoksia käytettäväksi siirteinä.

Maija Castrén

Tahallinen alibudjetointi on syntiä

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehdään jatkuvasti päätöksiä, joiden seurausten tiedetään olevan vahingollisia. Laaditaan talousarvioita, jotka tiedetään epärealistisiksi. Menot arvioidaan tietoisesti liian pieniksi, tarvittavat palkkasummat alitetaan, sijaismäärärahat vähennetään alle sietorajan.

Antti Linkola

Päivystyspoliklinikoiden ongelmista olisi korkea aika puhua suoraan

Kiitän Ilman ajanvarausta -palstan toimittajia päivystyslääketieteen kannalta tärkeän sairausryhmän diagnostiikan, hoidon ja erityisesti suomalaisessa päivystyskurimuksessa tavallisten laatuongelmien esiintuomisesta (Aortan aneurysman repeämä on edelleen diagnostinen haaste, SLL 41/2006, s. 4234-5). Merkillistä kirjoituksessa on aloituskappaleena toimiva suorastaan arkaaisesti kuvattu tapahtumasarja ensihoidosta ja päivystyspoliklinikalta ratkaisevine (?) viiveineen, ilman sen perusteellisempaa asian kommentointia. Kommentit jäävät yleisluontoisiksi ja ikään kuin rivien välistä luettaviksi. Turha kohteliaisuus on nykytilanteessa asiat tiedostavalle synti ja jarru asioiden korjaamiselle. Päivystyspotilaille se voi tarkoittaa edelleenkin turhaa hengenmenoa. Asiat olisi korkea aika sanoa mahdollisimman suoraan.

Tapio Kuha

Chagasin tauti on yhä yleinen Etelä-Amerikan maaseudulla

Chagasin tauti on yhä yleinen Etelä-Amerikassa esiintyvä parasiittitauti. Taudin esiintyvyys on pienentynyt huomattavasti viimeisten 20-vuoden aikana tehokkaiden ehkäisyohjelmien ja verituotteiden kohentuneen seulonnan ansiosta. Chagasin tautia on todettu myös Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Seppo Suomela

Yersinia pseudotuberculosis - aito suolistopatogeeni

Suolistobakteeri Yersinia pseudotuberculosis pärjää myös porkkanan pinnalla. Kasviskyydillä Y. pseudotuberculosis matkustaa eläimistä ihmisiin. Bakteeri on aiheuttanut Suomessa useita ruokamyrkytysepidemioita 2000-luvulla.

Petri Penttinen

Työkykyresepti avuksi, kun työntekijä uupuu

Mitä lääkärin pitäisi kirjoittaa alentuneeseen työkykyyn? Työkyvyllä on paljon ulottuvuuksia, joiden hoitamiseen tarvitaan monipuolista "reseptiä". Ihmisen voimavarojen ohella hoitoa tarvitsevat erityisesti työ, joskus myös muun elämän asiat. Hoitotoimenpiteet tulee kohdistaa alentuneen työkyvyn syihin.

Juhani Ilmarinen

Nimityksiä

Turun yliopiston ma. kokeellisen lastentautiopin professorin virkaan LKT, dosentti Pekka Kääpä. Tehtäväpiirinä erityisesti lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehitystyö (kutsusta), ajalle 1.7.2006-31.6.2011.

Kahvikuppineuroosi eli sosiaalisten tilanteiden pelko

Sosiaalisten tilanteiden pelko kuuluu ehdottomasti tavallisimpiin mielenterveyshäiriöihin. Tästä häiriöstä käytetään myös muita nimityksiä, kuten ihmispelko tai ihmiskammo. Tavallisin nimi kansan suussa on kuitenkin kahvikuppineuroosi.

Toimitus

Yötyö alentaa hoidon tasoa

Terveydenhuolto pyrkii tuottamaan vaikuttavaa hoitoa mahdollisimman tehokkaasti. Tehokkuuteen sisältyy korkeatasoinen potilashoito, jonka taustalla on henkilökunnan jatkuva ammatillinen kehittyminen ja työhyvinvointi. Ammatin harjoittamisen perusteet turvataan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa, mutta itse työpaikalla tapahtuva oppiminen on oleellinen osa kliinisten taitojen omaksumista.

Olli Meretoja

Sakkomaksu on yhä käypä kannuste

Sairaanhoitojärjestelmämme perustuu porrasteisuuteen, jossa potilaalle haetaan lähetekäytännöllä ja tarvittaessa hoitopaikkaa vaihtamalla sairauden edellyttämä oikea hoitotaso. Järjestelyllä tähdätään vaativimman ja kalleimman hoidon keskittämiseen ja sen edellyttämien resurssien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön sekä parhaan mahdollisen osaamisen tarjoamiseen potilaalle. Viimeksi mainittu ei suinkaan aina tarkoita korkeinta mahdollista hoitoteknologiaa mahdollisimman pitkälle koneellistettuine tutkimuksineen ja hoitoineen. Keskimääräisten hoitoaikojen lyheneminen erikoissairaanhoidossa on selkein tällä toiminnalla saavutettu myönteinen tulos.

Taito Pekkarinen

Renaalinen osteodystrofia - verisuonitauti?

Krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyy lähes aina kalsiumin ja fosfaatin aineenvaihdunnan, lisäkilpirauhashormonin erityksen ja myös luun histologian muutoksia, joiden muodostamaa kokonaisuutta on kutsuttu nimellä renaalinen osteodystrofia. Aihe on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan, mutta ongelmana ei ole luiden murtuminen, vaan potilaiden kuoleminen ennen aikojaan.

Heikki Saha

Lääkevalvonnan menestystarina

Munuaispotilaiden renaalisen anemian hoito erytropoietiinilla on epäilemättä nefrologian menestystarinoita. Börje Kuhlbäck -palkintoluennossaan vuonna 1997 professori Amos Pasternack piti erytropoietiinihoitoa yhtenä nefrologian alan täysosumana: hyvin siedettynä täsmähoitona, joka parantaa potilaiden elämän laatua ja vähentää vasemman kammion hypertrofiaa.

Kaj Metsärinne

Opetusministeriö uhkaa lääkärien pohjoismaista koulutusyhteistyötä!

Viime vuodenvaihteessa opetusministeriö saattoi voimaan EU-direktiivin, joka toi muutoksia lääkärien perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen (PTL). Nyt lääkärit, jotka ovat saaneet peruskoulutuksensa jossakin muussa EU-maassa kuin Suomessa tai Belgiassa, joutuvat kouluttautumaan yhden vuoden kauemmin (3 vuotta) kuin aiemmin (2 vuotta), ennen kuin heille myönnetään oikeus toimia laillistettuna yleislääkärinä Suomessa.

Axel Hansson, Lääkäri, Maarianhamina, Markus Wiksten, Valtteri Häyry, Helsinki, Erica Bonns, Mustasaari, Aleksi Lähdesmäki, Lääket Tri, Porvoo, Johanna Melin, Maria Melin, Veera Männikkö, Sofia Höglund, Suvi Turkka, Espoo, Laura Kyllönen, Jenni Vasama, Tammisaari, Jenni Vahtera, Turku, Kari Manninen, Sipoo, Anu Östman, Lääket. Opiskelija, Uppsala, Harriet Stenvall, Riina Rikalainen-Salmi, André Heikius, Tukholma, Miia Härkönen, Malmö, Anne Keinonen, Eija Roine