Uusi psykiatria

Aikaisemmassa numerossa (SLL 34/97) kerroin kokemuksistani koulutuspäivillä ja yrityksestäni selittää kollegoille mistä ns. "sosiaalisten tilanteiden pelossa" varsinaisesti on kysymys. Totesin kirjoitukseni lopussa, että nykypsykiatriaa hallitseva paradigma on kulkenut tiensä loppuun. Sitä ei vain huomata, koska sen lähtökohta on kaukana, kliinisessä oppirakennelmassa. Tähän on myös myötävaikuttanut se, että psykofarmakologian menestys on ollut niin huimaava. Terapeutit ovat yhä lisääntyvässä määrin langenneet sen houkutukseen ja ovat samalla luopuneet psykiatrian varsinaisesta haastesta eli ihmisen todellisesta auttamisesta. Ja juuri se vaatii uutta paradigmaa.

Martti Paloheimo

Miten antibioottien teho voitaisiin säilyttää? Konsensuskokous resistenssiongelmasta

Antibioottien lisääntyneen käytön myötä on yleistynyt myös bakteerien vastustuskyky niitä kohtaan. Uhkakuvia infektioista, joihin ei pure enää mikään, on esitetty jo vuosien ajan. Suomessa ei vielä lähiaikoina tarvitse puhua katastrofista, mutta mikrobilääkkeiden käyttöä on meilläkin syytä tarkastella vakavasti resistenssiuhan kannalta. Keinoja mikrobilääkkeiden tehon säilyttämiseksi pohdittiin Duodecim-seuran ja Suomen Akatemian järjestämässä konsensuskokouksessa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 17.-19. marraskuuta.

Marianne Jansson

Tulisen ruoan salaisuus

"Aji" tarkoittaa Etelä-Amerikassa tulisesta pippurista valmistettua maustekastiketta, joka saa vaatimattomaankin liharuokaan veren nostattavaa ytyä. Sama sana tarkoittaa myös itse pippurikasvia, joka on niin tulista, että sen pelkkä kosketus suun limakalvolle aiheuttaa ikimuistoisen elämyksen. Nämä pippurikasvit muistuttavat ulkonäöltään tavallista paprikaa, mutta suomalaisissa kaupoissa myytävät paprikat ovat vain tulisten serkkujensa kalpeita kajastuksia. Aito aji-pippuri, joka paremmin tunnetaan nimellä Capsicum-pippuri, on pieni, kurttuinen, punainen kasvis, jota käytetään esim. meksikolaisessa ja intialaisessa keittiössä ruokien mausteena. Ruokalajit näissä ravintoloissa luokitellaankin voimakkuutensa mukaisesti kuumuusasteikolla "hot" tai "very hot", sillä tulinen pippurimauste aiheuttaa suussa poltteen, joka saa silmät kostumaan ja hien kohoamaan kasvojen iholle. Kysymyksessä on epäilemättä voimakkaasti tuntopäätteitä ärsyttävä aine, jonka vaikutukset muistuttavat kipuärsykkeiden aiheuttamia seurauksia.

Hengitystieinfektioiden diagnostiikka ja hoito Konsensuskokouksen antia avohoidon lääkäreille

Ylähengitystieinfektiot olivat erityistarkastelussa Hanasaaren antibioottiresistenssiä käsitelleessä konsensuskokouksessa. Kokous paneutui erityisesti välikorvassa, nenän sivuonteloissa sekä keuhkoputkissa tavattujen infektioiden diagnostiikan ja hoidon periaatteisiin. Nämä infektiot hoidetaan valtaosin avohoidossa, ja ne ovat siellä yleisimpiä infektioita epämääräisten, yleensä virusperäisten tulehdusten ohella.

Timo Klaukka

Poskiontelotulehduksen vaikea diagnostiikka

Tri Matti Revonta on perustellusti huolissaan tärkeän tavallisen taudin, poskiontelotulehduksen, diagnostiikan heikosta tasosta ja ylihoidosta (SLL 32/97). Samassa lehdessä julkaistiin aiheesta kirjoitus (1), joka perustui Lääkäripäivillä 1997 pidettyihin esityksiin sekä viimeistelyvaiheessa olevaan systemoituun katsaukseen sinuiitin diagnostiikasta (2). Avohoidon sinuiitin diagnostisen strategian perustaksi sopisi hyvin Varosen ja Savolaisen ehdottama kliinisen tutkimuksen ja kaikututkimuksen yhdistelmä, jota ongelmatapauksissa vielä tuettaisiin punktiolla tai röntgenillä. Kliininen tutkimus on herkkä tunnistamaan mahdolliset tulehdukset, jolloin vääriä negatiivisia löydöksiä tulee vähän. Ultraääni taas on etenkin kokeneissa käsissä spesifinen ja sillä voidaan karsia suuri osa perusteettomista tulehdusepäilyistä, mutta terveyskeskuksissa sen osuvuus monista syistä ei ole yhtä hyvä kuin kokeneen korvalääkärin käsissä (3). Ongelmana todella on Revonnan esittämä kaikututkimuksen tekniikan taitaminen siellä, missä potilaat ovat eli perusterveydenhuollossa.

Marjukka Mäkelä, Helena Varonen

Migreenin hoito raskauden ja imetyksen aikana

Lääkärilehdessä (SLL 29/97) julkaistiin Tuija Heikkisen artikkeli "Migreenin hoito raskauden ja imetyksen aikana". Seikkaperäisessä ja vallitsevia käytäntöjä selvittävässä artikkelissa oli kaksi lausetta, joista kuitenkin toivoisin hiukan laajempaa keskustelua. Sivulla 3365 sanotaan: "Synnytyksen jälkeen esiintyvän migreenin estoon voidaan tämän perusteella käyttää myös estrogeenia, mutta tällöin potilas ei saa imettää. Estrogeeni vähentää maidon tuotantoa ja se voi lapsivuodeaikana lisätä muutenkin suurentunutta tromboosialttiutta." Olisi mielenkiintoista tietää, mihin tämä näkemys perustuu.

Marjatta Aito

Terveyden tutkimuksen yleistaso hyvä, rahoitukseen kaivataan pitkäjänteisyyttä

Terveyden tutkimuksen taso on Suomessa yleensä hyvä ja joillakin aloilla lähellä kansainvälistä huippua. Biokeskusten perustaminen on ollut hyvä ratkaisu, sillä niihin on kehittynyt luovia tutkimusympäristöjä. Ongelmina terveyden tutkimuksessa ovat edelleen yliopistojen jäykkä virkarakenne, tutkijatohtori-paikkojen puuttuminen sekä rahoituksen lyhytkestoisuus. Näin arvioi Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta tuoreessa raportissaan tieteenalojensa tilasta ja tasosta.

Marianne Jansson

Äänestysvilkkaus nousi - nuoret voittivat

Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalitulos on ratkennut. Äänestysoikeuttaan käytti 11 290 liiton jäsentä. Valitut 60 valtuutettua aloittavat toimikautensa ensi vuoden alussa. Äänestysaktiivisuus nousi ilahduttavasti kolmen vuoden takaisista vaaleista (59,7 %). Se oli tällä kierroksella 64,3 %. Ennätys on vuodelta 1982, jolloin äänestysprosentti oli 66,2 %. Tuolloin äänestysaktiivisuutta selittävänä tekijänä pidettiin palkankorotuspaineita. Ammattiyhdistysvaaleiksi äänestysprosenttimme on poikkeuksellisen korkea ja tämä seikka yhdessä korkean järjestäytymisasteen kanssa kuvannee lääkärikunnan yhtenäisyyttä ja sitoutumista omaan järjestöönsä sekä motivaatiota edunvalvontaan.

Kati Myllymäki

Säästötoimenpiteet Mikkelin keskussairaalassa

Lääkärilehden numerossa 31/97 haastateltiin Mikkelin keskussairaalassa silmälääkärinä toiminutta ja virastaan äskettäin irtisanoutunutta Kimmo Kiviluotoa. Haastattelussa Kiviluoto perustelee laajalti irtisanoutumistaan, eikä hänen näkemyksiään niistä syistä, jotka johtivat hänen irtisanoutumiseensa, ole mitään syytä väheksyä. Muutaman kommentin ne kuitenkin kaipaavat sen vuoksi, että hänen näkemyksensä ovat ehkä hieman poikkeavat omista näkemyksistäni.

Jorma Lahti

Psykiatria remonttiin

Oli jälleen psykiatrien koulutuspäivät. Tällä kertaa lääketehtaan kutsumana ns. Satelliittisymposiumi. Olin tullut kuuntelemaan mitä siellä tultaisiin sanomaan sosiaalisten tilanteiden pelosta. Hotelli Hesperian kongressisali oli lähes täynnä yleisöä. Puheenjohtaja selitti ensin jotain, jossa ei mielestäni ollut mitään varsinaisesti uutta. Sitten eräs nuori kollega kertoi pitkään työstään, jonka aiheena piti olla "miksi noita häiriöitä piti hoitaa". Hän totesi, että se on tarpeellista "Co-morbiditeetin" vuoksi. Lopuksi Englannista tullut professori selitti jotain niiden hoidosta ja kertoi tarkoin mitkä lääkkeet sopivat parhaiten. Keskustelun yhteydessä hän huomautti, että hänen mielestään puheena olevat pelkoneuroosit lienevät parantumattomia. Lopuksi tamperelainen kirurgi kertoi myönteisistä kokemuksistaan sosiaalisten fobioiden hoidosta sympatectomialla.

Martti Paloheimo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030