Oikaisu

Korjaus ylilääkäri Reijo Ojutkankaan tekstiin "Ilokaasuhoidosta" SLL:n numerossa 22-23/97 s. 2582-2583 olleisiin lehden toimituksen yhteydessä tulleisiin virheisiin.

Reijo Ojutkangas

Vain näön vuoksi

Silmänseudun iho-ongelmia potevista yhdelle pitäisi antaa pariksi kuukaudeksi tetrasykliinia, ja yhden potilaan kissa on hengenvaarassa. Välittömästi tärkeintä on kuitenkin ratkaista, kuka tarvitsee vielä tänään myös silmälääkäriä. Senkin näet sivulta 2856.

Raimo Suhonen

Paiseruttoalueella Perussa

Perun Cajamarcan vuoristoalueella oli puhjennut paiseruttoepidemia kymmenen vuoden tauon jälkeen. Saimme kuulla siitä ja Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry:n jäseninä lähdimme tutustumaan tilanteeseen. Meitä oli kolme, Sointu Suomenrinne, Marja-Liisa Eloranta ja minä lastenlääkäri. Saimme Ulkoministeriöltä tukea projektille vuosille 1995-97.

Kaarina Swanljung

OIKAISU

Lehtemme numerossa 22-23/97 julkaistiin katsaus makrolidien käytön yleistymisestä (Huovinen ym, SLL 1997;52:2538-2541). Sen kuviossa 1 oli virhe, joka sai nimenomaan makrolidien käytön lisäyksen näyttämään todellista pienemmältä. Tässä kuvio korjattuna.

Hampaiden puhkeaminen

Hampaisiin ja hampaiden puhkeamiseen on aina liittynyt myyttisiä uskomuksia kaikilla kansoilla. Muinaisten suomalaisten mukaan ihmisen voiman ja hampaiden välillä vallitsi yhteys. Lapsi sai sielun, jolla ymmärrettiin nimeä ja omaa haltijahenkeä, vasta ensimmäisen hampaan puhjettua. Jos lapsi syntyi hammas leuassaan, oli hänet ennalta määrätty tietäjäksi, jonka mahti säilyi niin kauan kuin hampaatkin.

Arno Forsius

Kotikäynti

"Nyt tapaamme tämän pienen ja viehättävän lähiökodin asukkaan Selma Hellevi Hillervo Hyrkkään, joka istuu tässä vieressäni hyvävoimaisen näköisenä ja elämäänsä tyytyväisenä. S. Hellevi H. Hyrkäs on jo 87-vuotias ikääntynyt leskirouva, joka kertomansa mukaan vihaa sanaa "vanhus", ja toivoisikin meidän käyttävän yleisimmin vain nimityksiä; ikääntynyt, ikäihminen tai seniorikansalainen, kun puhumme hänen ikäpolvestaan...

M. Piriformis

Luottamuslääkäriverkosto aloittaa toimintansa

Viime vuosina on yhä enemmän keskusteltu lääkärien terveydestä ja sairastamisesta. Artikkeleita on ollut korkeatasoisissa ammattilehdissä ja kirjoituksia myös päivälehtien yleisönosastoissa. Olennaiseksi viestiksi on kiteytynyt ihmettely, eivätkö kanssaihmisensä hoitamiseen kouluttautuneet lääkärit osaa hoitaa omaa terveyttään tai ammattitovereittensa sairauksia. Kaikki selvitykset ja raportit tuntuvat osoittavan, että asia on juuri näin. Kärjistetysti sanoen lääkärit ovat huonoja hakemaan terveydellisiin ongelmiinsa apua ja jos mahdollista vielä huonompia ottamaan kollegansa kunnolliseen hoitosuhteeseen. Tottakai tässäkin asiassa löytyy esimerkillisiä poikkeuksia.

Santero Kujala

Miten vaikuttaa mikrobilääkkeiden käyttöön?

Niin kauan kuin mikrobilääkkeitä käytetään, niin kauan mikrobit myös vastustavat näitä lääkkeitä. Vaikka bakteerien pahenevaan resistenssiongelmaan voidaan yrittää vaikuttaa myös monin muunlaisin keinoin, mikrobilääkkeiden aiheuttaman valintapaineen vähentäminen eli niiden huolella harkittu käyttö on tärkein torjuntakeino. Mikrobilääkkeiden käytön ohjaaminen on ollut jo pitkään tuloksellista sairaaloissa. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan sen on nyt osoitettu vähentävän resistenssiä myös avohoidossa.

Pentti Huovinen, Timo Klaukka

Hello, Dolly

Elävän lampaan kloonaaminen aikuisen lampaan solusta herätti suuren kohun. Onko ihmisenkin kloonaus mahdollista? Entä voidaanko se sallia? Useimmissa puheenvuoroissa kloonausta on pidetty jo lähtökohdiltaan tuomittavana. Toisten mielestä pitäisi ensin tutkia ja vasta sitten tehdä tarpeelliset johtopäätökset.

Terhi Hermanson

Unohtuiko C-peptidi insuliinipreparaateista?

Verisuonien ja hermoston vauriot diabetespotilailla saattavat osittain johtua C-peptidin puutteesta. Rottamallissa saadut tulokset viittaavat tähän.

Erkki Karjalainen

Telelääketiedettä CD-romilla

Lääketieteessä on nopeaan tahtiin alettu hyödyntää tiedonsiirtoverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia. Erilaisia telelääketieteen projekteja on Suomessa käynnissä lukuisia, ja monet sovellukset ovat jo vakiintuneet osaksi terveydenhoidon käytäntöä. Mitä telelääketiede on, miten tietoverkkoja käytetään lääketieteessä, millaista tekniikkaa telelääketieteessä tarvitaan? Näihin kysymyksiin vastaa kotimaista tuotantoa oleva Telelääketiede-multimedia.

Kuka oli Kuku-tohtori Selma Rainio? Suomalaisen lääkärilähetyksen taipaleelta Ambomaalla alkuvaiheista nykypäivään

Vastavalmistunut lääkäri Selma Rainio saapui Suomen Lähetysseuran ylläpitämälle lähetysasemalle Ambomaalle 1908. Hän työskenteli runsaat 30 vuotta nykyisen Pohjois-Namibian alueella hoitaen lukemattomia potilaita ja auttaen alueen asukkaita monissa muissakin asioissa. Selma Rainio perusti ensimmäisen sairaalan Onandjokween. Hän oli mukana muuraamassa sairaalan seiniä ja vastasi myös kaikista laitoksen hankinnoista viljan ja karjan ostamista myöten. Kunnioituksesta valkoista tohtoria kohtaan asukkaat antoivat hänelle arvonimen 'Kuku' ja kristinuskon leviämisen myötä monet tyttölapset kastettiin Selmaksi.

Seppo Salminen

Uutiskirje Yhdysvalloista

Vuoden 1996 tilastot osoittavat, että perushoidon merkityksen korostaminen näkyy nyt myös opetusalalla. Medical Group Management Associationin (MGMA) julkaiseman selvityksen mukaan yliopistojen opetusviroissa olleiden perushoidon lääkärien ansiot kasvoivat viime vuonna 5,5 %, kun muilla erikoisaloilla nousu oli vain 3,3 %. Neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana perushoidon alalla kokonaisansioiden nousu on ollut 19 %, muilla aloilla 15,5 %.

Tuula Fabrizio

Galeeniset lääkevalmisteet

Claudios Galenos (noin 129-200) oli kreikkalaissyntyinen lääkäri, joka toimi suuren osan elämästään antiikin ajan Roomassa. Galenos saavutti kuuluisuutta sekä käytännön lääkärinä että tutkijana. Hän kirjoitti suuren määrän lääketieteellisiä teoksia, kaikkiaan noin 500, joista 85 on säilynyt. Galenoksen dogmaattinen, opettavainen ja yksityiskohtainen tyyli vastasi aikakauden odotuksia. Hänen teoksistaan oli löydettävissä vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Galenoksesta tuli auktoriteetti, jota lääketieteen myöhemmät edustajat pitivät kauan ainoana oikeana. Suureksi osaksi siitä syystä lääketieteen kehitys pysähtyi pitkäksi aikaa. Galenos viitoittikin eurooppalaisen lääketieteellisen ajattelun ja käytännön lähes puoleksitoista vuosituhanneksi eteenpäin. Nykypäiviin saakka Galenoksen nimi on säilynyt galeenisten lääkkeiden nimikkeessä.

Arno Forsius

Hyväksi- vai käyttö?

Aktio, ismi, synnyttää reaktion, vastaismin, kuten sovinismi feminismin, kapitalismi sosialismin, konservatismi liberalismin - tai pakkohoito heitteillejätön. Jos ei käyttöä (= use), sitten hyväksikäyttöä tai luukutusta (= use), usetusta koolla tai ilman.

Pisara

Ehdokkaat valtuuskunnan vaaleihin asetettava nyt

Kun saat tämän Lääkärilehden numeron käteesi, sinulla on vielä muutama päivä eli 25.8. saakka aikaa tehdä huomautuksia valtuuskunnan vaalin vaaliluetteloon. Luettelossa ovat ne liiton jäsenet, jotka voivat asettua ehdolle ja äänestää 10.10.-17.11.97 pidettävässä vaalissa. Seuraava tärkeä rajakohta on 15.9. klo 16.00, johon mennessä ehdokaslistojen sekä vaaliliittoja ja -renkaita koskevien asiakirjojen on oltava perillä Lääkäriliiton toimistossa. Vanhastaan tiedetään, että huolellakin täytetyistä papereista löytyy aina pieniä puutteellisuuksia, joiden takia listojen asiamiehet laukkaavat viimeisenä päivänä ympäri kaupunkia kilpaa kellon kanssa. Tästä syystä on sekä järkevää että toivottavaa, että vaaliasiakirjat toimitetaan perille hyvissä ajoin ennen määräpäivää, niin että virheet ehditään korjata ennen vaalilautakunnan lopullista tarkastusta ja hyväksyntää. Ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan Lääkärilehden 10.10. ilmestyvässä numerossa, jonka jälkeen postitse tapahtuva äänestys alkaa.

Taito Pekkarinen

Depressiolääkkeiden uudet indikaatiot

Lääketehtaiden intressisssä on laajentaa uudempien depressiolääkkeiden käyttö lieviinkin ei-depressiivisiin häiriöihin käyttäen suuria annoksia. Toisaalta psykoterapeuttisessa yhteisössä esiintyy vieläkin potilaan kannalta haitallista kaavamaista lääkehoidon vastaisuutta, jolle ei löydy tukea kontrolloiduista tutkimuksista. Päinvastoin, yleisesti ottaen tutkimukset viittaavat siihen, että psykoterapia ja lääkehoito tukevat toisiaan. Tämän katsauksen tarkoituksena on selvittää, missä ei-depressiivisissä häiriöissä on uudempien depressiolääkkeiden käytölle tutkimuksellinen perusta.

Johan Spoov

Kati Myllymäelle

Älähdit Lääkärilehden numerossa 20-21/97 otsikolla "Mätäkuun juttu" Euroopan parlamentin päätökselle koskien "muun kuin perinteisen lääketieteen" asemaa.

Heikki Hemmilä

Edellisen johdosta

En tosiaankaan vastusta minkäänlaista tieteellistä tutkimusta, olipa aihe sitten poronhoitoa, homeopatiaa tai lääkityksen tehoa. Reaktioni EU-parlamentin paperiin koski lähinnä tutkimuksen rahoitusta. Eli jos mikään yliopisto tai tutkimuslaitos ei ole onnistunut osoittamaan kiistatonta hyötyä/tehoa jostakin hoitomuodosta, niin tuleeko veronmaksajien rahoilla sitten käynnistää projekteja, joissa jopa tingitään ja vääristellään tutkimusmetodit ja kriteerit "oikeiden" tutkimustulosten saavuttamiseksi.

Kati Myllymäki

Lääkärit ja tupakointikyselyihin vastaaminen

Vesa Jormanainen ym. kirjoittivat Lääkärilehdessä (20-21/97) suomalaisten lääkäreiden tupakointitavoista vuosina 1990 ja 1995. Minunlaiselleni tupakoinnin vastustajalle ilmoitetut luvut ja trendit olivat varsin mieluisaa luettavaa, ainoa huolestuttava yksityiskohta oli runsaan tupakoinnin (> 20 savuketta/pv) lisääntyminen päivittäin tupakoivilla naisilla. Koska päivittäin tupakoivien naisten lukumäärä oli varsin pieni, ei havaintoon tarvinne suhtautua kovin vakavasti.

Rainer Fogelholm