Psykopatia - suojeltu biotooppi vai -tyyppi?

Psykopatia - suojeltu biotooppi vai -tyyppi? Psykopatia-sana on hajautunut mielipide-, diagnostiikka- ja lakitekstitasoilla. Psykopaattiklubien sinkoralleissa vahingoittuvat sivullisetkin, huume-, huora- ja väkivaltaviihteensä tuhoaa välittömään tyydytykseen inklinoituneet. Kehä lainsäädäntö-oikeuslaitos-kriminaalipsykiatria-poliisi-vankeinhoito jännittyy. Turhauttavat tulokset altistavat projektiiviseen puheeseen, instituutiot syyttelevät toisiaan ja viilaavat pilkkua termistä. Ei ihme, että Belgia kiehuu surusta ja raivosta ja syyttää poliisia tehottomuudesta - aiheetta tai ei. Pimeyden ytimestä, pedofiliasta, on pitkä taival aggressiiviseen rajatilaan - ja yhä ollaan tappajien reviirillä.

Pisara

Mukavaa postia Kelalta

Lääkäreille on viime päivinä tullut Kelalta postia. Kullekin lääkärille kerrotaan, kuinka monelle potilaalle hänen kirjoittamiaan lääkkeitä on vuonna 1996 korvattu sairausvakuutuksesta, ja selvitetään näiden potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma. Seloste sisältää myös yhteenvedon lääkärin viime vuoden aikana kirjoittamien reseptien määrästä, niiden kokonaiskustannuksista ja sairausvakuutuskorvausten määrästä sekä vertailutiedot lääkärien keskimääräisiin lukuihin ja oman erikoisalan lääkärien keskimääriin. Mukana on lisäksi määrättyjen lääkkeitten ryhmittely. Tietoja on lisäksi vertailtu edellisvuoden vastaaviin lukuihin. Selvityksen ovat saaneet lääkärit, joiden määräämiä reseptejä on korvattu sairausvakuutuksesta vuoden aikana yli 200.

Taito Pekkarinen

Bra brev från FPA

De flesta läkare har den senaste tiden fått brev av Folkpensionsanstalten. I brevet informeras läkaren om hur många av hans eller hennes patienter som år 1996 fått ersättning för läkemedel av sjukförsäkringen. Patienternas ålders- och könsfördelning meddelas likaså. Dessutom finns ett sammandrag av antalet recept som vederbörande läkare utfärdat under fjolåret, av dem föranledda läkemedelskostnader och -ersättningar totalt samt jämförelser med motsvarande siffror för hela läkarkåren och medeltalen för läkare inom samma specialitet. De ordinerade läkemedlen är dessutom grupperade och uppgifterna har jämförts med motsvarande uppgifter för året innan. Informationen har dock endast sänts till läkare som i fjol utfärdat över 200 av försäkringen ersatta recept.

Astman lääkehoidossa tapahtuu

Vuonna 1996 lisääntyi astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä noin 8 000 potilaalla, ja vuoden lopussa oikeutettuja oli noin 159 000. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavien sairauksien joukossa astma on potilasmäärän perusteella kolmantena, ja ero toisena olevaan sepelvaltimotautiin kaventuu jatkuvasti. Verenpainetauti on edelleen selvästi ensimmäisenä. Astman ohella sairauskoodi 203 sisältää muita kroonisia, keuhkoputkia ahtauttavia sairauksia, joiden tarkkaa osuutta tapauksista ei tiedetä.

Timo Klaukka, Tari Haahtela

Valtakunnallisen astmaohjelman apteekkiohjelma

Valtakunnallinen astmaohjelma pyrkii tehostamaan astman hoitoa ja erityisesti keventämään sairauden vaikeusastetta. Lääkehoidolla on tässä olennainen merkitys. Ohjelmassa korostetaan potilaan omatoimisuutta sekä perusterveydenhuollon toimintaa.

Alkoholivieroitus ja ilokaasu

Keskustelu (SLL 9/97) herättää kysymyksiä. Odottaisi sisätautilääkäreiden olevan kiinnostuneita ilokaasun (N2O) vaikutuksista, koska se alentaa verenpainetta ja alkoholi nostaa sitä. Endogeenisena tuotteena l-argiinin oksitaatiossa syntyvä typen oksidi (nitric oxide, NO) alentaa verenpainetta ja verenkierron ääreisvastusta. Ilokaasu ei aiheuta ns alkudeliriumia, kuten on tunnusomaista muille anestesiakaasuille. Näillä tekijöillä saattaa olla merkitystä alkoholivieroituksessa, kun ristitoleranssia ei ole. Eihän nitroglyseriiniäkään tarvitse jatkuvasti imeskellä stenokardiassa. Noidankehän katkaiseminen saattaa riittää saamaan homeostaasin raiteilleen.

Matti Viukari

Jäsenpalvelut tehokkaampaan käyttöön

Lääkäriliitto on hankkinut jäsenilleen erilaisia palveluja ja etuja, joita hyödyntämällä voi osan kalliista jäsenmaksustaan "saada takaisin". Tietoa näistä eduista tulee tipottain vuoden aikana, eikä erillisiä esitteitä tai kirjeitä tule aina säilytettyä.

Eino Luostarinen

Poistogeenitekniikka ja AGU-taudin hiirimalli

Poistogeenitekniikalla on kehitetty hiiressä toimiva malli AGU-taudille. Tämän mallin avulla voidaan tutkia yksityiskohtaisemmin taudin patofysiologiaa ja kokeilla erilaisia hoitotapoja.

Vesa Kaartinen, Ilkka Mononen

Oikaisu

Lääkärilehden numerossa 7/97 julkaistiin Mikael Ojalan artikkeli "Ajokyvyn arvioinnin ongelmatapaukset". Sivun 731 viimeisessä lauseessa esitetään, että E-kortin saamiseksi edellytetään v. 1997 alkaen ryhmän 2 terveysvaatimukset. Tieto on väärä. Ryhmän 1 vaatimukset (eli samat kuin henkilöautolla) riittävät edelleen.

Tuubi, tabletti vai suoraan suoneen?

Kuvissa on kolme potilasta, joiden taudin voi tunnistaa "kädestä katsomalla". Yhden potilaan diagnoosi tarvitsee myös muuta varmistusta, ja hänelle annettiin selvästi kovempi hoito kuin muille. Voit varmistaa sivulta 1852, kenellä on diagnostisesti ja hoidollisesti haastavin vaiva.

Raimo Suhonen

Uutiskirje Yhdysvalloista

Kolmisenkymmentä vuotta sitten vallinneen lääkäripulan korjaamiseksi tehtyjä toimenpiteitä on purettu sittemmin vain hitaasti. Vuosina 1965-85 lääketieteellisten tiedekuntien määrä Yhdysvalloissa kasvoi 40 % ja tämän seurauksena nykyään lääkäreitä valmistuu selvästi liikaa. Suorassa potilastyössä toimivien lääkärien määrä kasvoi vuodesta 1970 parissakymmenessä vuodessa 65 %. Nyt onkin sitten ryhdytty toimenpiteisiin alan opiskelijamäärän rajoittamiseksi, ja samalla on alkanut kuulua valituksia, että maassa on liian paljon muualta tulleita lääkäreitä.

Tuula Fabrizio

Turkki ‹ heräävä jättiläinen

Turkki on vastakohtien maa. Turkkilaisten vieraanvaraisuutta ja ystävällisyyttä ylistetään, mutta maan suhteet kahdeksaan rajanaapuriin ovat huonot. Toisaalta Turkilla on taloudellista potentiaalia nousta maailmantalouden "tiikeriksi", mutta sen asema maailmankaupan tilastoissa ei vastaa läheskään tätä potentiaalia. Vastakohdat näkyvät myös luonnossa, sillä maahan mahtuu viisi maantieteellisesti ja ilmastollisesti erilaista aluetta.

Hannu Vuori

Fysiologia oppiaineena Turun akatemiassa

Turun akatemian lääketieteellinen tiedekunta aloitti toimintansa vuonna 1641. Tiedekunnassa oli yksi professori, jonka opetusalaan kuuluivat käytännön lääketiede, anatomia ja materia medica eli lääkeaineoppi. Lääkekasvien tuntemus oli tärkeää ja sen vuoksi lääketieteen professorit luennoivat myös kasvitiedettä. Moni heistä olikin merkittävä kasvitieteilijä.

Arno Forsius

Virusepidemiologinen tilanne virologisten laboratorioiden löydösten perusteella 17.3. -20.4.1997

Influenssa-A-epidemia on käytännössä ohi, mutta B-tyyppiä löytyy vielä tuoreinakin tapauksina. Eräällä varusmiespotilaalla osoitettiin samasta nenänielun imulimasta sekä A- että B-virus.

Marjaana Kleemola

Tartuntatautitilanne

Kotimaisia Salmonella Typhimurium FT12 -tartuntoja on pääsiäisen jälkeen ilmoitettu etenkin Etelä-Pohjanmaalta. Korkeaan kuumeeseen sairastuneista runsaasta kahdestakymmenestä potilaasta puolet on alle kymmenenvuotiaita, suuri osa heistäkin on muutaman vuoden ikäisiä pikkulapsia. Hajatapauksina samaa faagityyppiä on löydetty niinikään pikkulapsilta Pohjois-Savossa. Matkailua sairastuneiden lähihistoriassa ei ole, tartunnat välittänyttä ruokatarviketta selvitetään parhaillaan. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen Eelan mukaan kyseistä faagityyppiä ei ole alkuvuonna todettu eläinpuolella.

Tuija Leino

Hyttyset levittävät virustauteja Suomessa

Kliinisesti tunnetuin hyttysvirus Suomessa on Sindbis (SIN), Pogostan taudin aiheuttaja. Tämän niveloireisen ihottumakuume-syndrooman keksivät toisistaan riippumatta ruotsalainen Marcus Skogh ja hänen ilomantsilainen kollegansa Pasi Kuusisto 1970-luvulla. Heidän lähetettyään seeruminäytteet Helsingin yliopiston virusopin laitokselle (HYVOL) taudin aiheuttajaksi paljastui ympäri maapallon levinnyt, mutta aikaisemmin lähes aina harmittomana pidetty SIN.

Markus Brummer-Korvenkontio

Eschericia coli O157 -epidemia Kanarian saarilla

Maaliskuun lopulla kahdella Fuerteventurassa Kanarian saarilla lomamatkalla olleella pikkulapsella todettiin vakava munuaisoireinen HUS-syndrooma, joka viittasi vahvasti O157-bakteerin aiheuttamaan infektioon. Kummaltakaan lapselta tai heidän perheenjäseniltään kyseistä bakteeria ei kuitenkaan voitu eristää. Molemmilla lapsilla oli tosin mikrobilääkitys korvatulehduksen vuoksi, mikä osaltaan saattaa selittää negatiiviset löydökset. Lapset sairastuivat samanaikaisesti 19.3., ja molemmat olivat asuneet samassa hotellissa Corralejon lomakylässä. Aiheesta lisää Kansanterveys-lehdestä 5/97.

Psyko

Eräässä tehokkaassa mainoksessa kaikki pienenee: Eiffelin torni, Empire State Building jne. Kohta kaikkien kalloissa asuu kutistuvia piirejä.

Pisara

Lääkkeet - hallitsematon kustannustekijä?

Lääkkeet ovat yksi lääketieteellisen hoidon hoitomuodoista, jonka asema erityisesti avohoidossa on keskeinen. Lääkehoito on lääketieteeseen perustuvaa lääkärin ohjaamaa hoitoa, jonka toteuttamisesta käytännössä suurin osa potilaista huolehtii itse. Tämän vuoksi lääkehoito kuluttaa moniin muihin hoitokeinoihin verrattuna vähän hoitohenkilökunnan työpanosta. Lääkehoidon kustannukset ovat suhteellisen pienet verrattuina sairaanhoidon kokonaiskustannuksiin. Ne edustavat eri tavoin laskettuna 13-15 % Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Lääkekulut ja korvaukset ovat viime vuosina kasvaneet selvästi nopeammin kuin muut terveydenhuollon kustannukset, jotka ovat olleet eräiltä osiltaan jopa laskusuunnassa. Erityisesti avohoidon lääkekustannukset ovat kasvattaneet osuuttaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista tällä vuosikymmenellä. Vaikka kyse on valtiontalouden näkökulmasta katsoen suhteellisen pienistä summista, pakottaa poikkeava kehityssuunta toistuvasti todistamaan lääkehoitoon tehdyt investoinnit hyödyllisiksi.

Santero Kujala

Sivupersoonahäiriö - totta näyttää olevan!

Peltola, Lauerma ja Korkeila avasivat mielenkiintoisella tavalla keskustelun vanhasta kunnon sivupersoonahäiriöstä (ICD-10: F44.81) äskettäin ilmestyneessä Suomen Lääkärilehdessä (1). On aivan totta, että valtaosalle alan asiantuntijoista, jopa psykiatreista, ilmiö on täysin tuntematon. Oma huippuasiantuntijamme, Reima Kampman, on kirjoittanut aiheesta joitakin vuosia sitten (2), mutta hänen poismenonsa jälkeen aihepiiri jäi unholaan.

Antti Tanskanen