Lääkärien koulutus Helsingin Aleksanterin yliopistossa 1828-1918

Turun akatemia siirrettiin kaupungin vuonna 1827 tapahtuneen suurpalon jälkeen vuonna 1828 Helsinkiin, jossa sen nimenä oli Aleksanterin yliopisto. Lääkärien kliinisen opetuksen edellytykset paranivat, kun Helsingissä avattiin nyk. Snellmaninkadun varrella vuonna 1833 Kliininen instituutti eli "Vanha klinikka". Siihen liitettiin myös Turusta siirretty synnytys- ja kätilöoppilaitos.

Sata vuotta röntgensäteitä

Wilhelm Conrad Röntgen keksi 8.11.1895 kuuluisat X-säteensä, joita myöhemmin alettiin kutsua röntgensäteiksi. Tieto säteestä levisi ällistyttävän nopeasti ympäri maailman, ja varsin pian röntgenkuvauksia alettiin myös käyttää kliinisessä työssä. Hiljaisemman kehityskauden jälkeen röntgentoiminta on jälleen viime vuosikymmeninä kehittynyt aivan uusille urille. Tämän lehden artikkeleissa kerrotaan röntgensäteiden satavuotisesta historiasta ja radiologian nykypäivästä.

Seppo Soimakallio

Hundra år med röntgenstrålning

Wilhelm Conrad Röntgen upptäckte 8.11.1895 de berömda X-strålarna, som sedermera fick namnet röntgenstrålar. Vetskapen om dessa strålar spreds förbluffande snabbt världen över och ganska snart blev röntgenfotografering vanlig även i kliniskt arbete. Efter en period av lugnare utveckling har detta verksam-hetsområde under de senaste decennierna börjat utvecklats i helt nya banor. I artiklar i denna tidning beskrivs röntgenstrålarnas hundraåriga historia och den moderna radiologin.

G-listan lääkkeiden hinnat

G-listalla tarkoitetaan Lääkelaitoksen laatimaa luetteloa lääkkeistä, joita apteekki voi vaihtaa lääkärin ja potilaan suostumuksella halvempaan rinnakkaisvalmisteeseen. Luettelossa mainittujen valmisteiden hintoja vertailtiin Lääkärilehdessä edellisen kerran noin vuosi sitten (SLL 32/94). Sen jälkeen vain muutaman valmisteen hinta on alentunut. Lisäksi joitakin kilpailevia valmisteita on poistunut markkinoilta ja myyntiin on tullut uusia valmisteita.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Lääkäriliiton hallitukselle ja valtuuskunnalle palkka-asiasta

Sairaalamme ja alueen terveyskeskuksen yhteisessä sähköpostissa käydystä keskustelusta lähtien pyydettynä kysyn kohteliaimmin liiton luottamuselimiltä, onko totta että liittomme uhkaa jopa työtaistelulla, jotta vastapuoli suostuisi noudattamaan viime neuvottelukierroksella saatuja päivystyksiin liittyviä parannuksia? Mitään muuta epäkohtaa ei siis katsottu aiheelliseksi yrittää korjata? Onko neuvottelijoiden mielestä kohtuullista, että sairaalan erikoislääkärin kaikkien ikälisien jälkeen perustyöstä käteen jäävä palkka on lk 9 000 mk/kk, samalla kun väestövastuu-VES:n piirissä oleva erikoistumaton tk-kollega saa suurin piirtein puolitoista kertaista palkkaa suurin piirtein samalla työajalla?

Markus Karlsson

Hyvä kollega,

Puutut edellä olevassa kirjeessäsi epäkohtaan, joka on täysin tiedostettu liiton hallituksessa ja muissakin liiton toimielimissä. Sairaalalääkäreiden ansiotaso ajatellen nimenomaan perustyöajan palkkausta on jäänyt jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Lääkäreiden päivystysvelvollisuuteen ja päivystyskorvauksiin liittyvät ongelmat ovat kuitenkin viime vuosien aikana olleet korostetusti esillä liiton valtuuskunnan asettamien suuntaviivojen mukaisesti.

Björn Eklund

Kandidaatin väärä todistus Törnävän sairaalasta

Lääketieteen kandidaatti Eeva Forsell esitti artikkelissaan kansallissosialistisen Saksan mielisairaiden eutanasiaohjelmista (SLL 27/95) muka tutkittuna totuutena, että osa Törnävän sairaalan potilaista nääntyi ruoan ja juoman puutteeseen II maailmansodan aikana.

Tapani Sipilä

Edellisen johdosta

Suomen Lääkärilehti on julkaissut psykiatrian hoitomuotoja vuosisatamme alkupuolella käsittelevää kirjoitussarjaa. Idea sarjaan lähti Kellokosken sairaalassa pidetystä seminaarista. Sarjan keskeisenä toimittajana on toiminut ylilääkäri Ilkka Taipale.

Taito Pekkarinen

Oli vaarallisempaa olla mielisairaalapotilas kuin sotilas

Tapani Sipilä on oikeassa. Suomessa ei näännytetty mielisairaalapotilaita tahallisesti nälkään. Törnävän sairaalaa kohtaan tässä suhteessa esitetyt epäilyt Helsingin Sanomissa on osoitettu virheellisiksi.

Ilkka Taipale

Kynsisilsan kustannukset kuriin

Kynsisilsan hoito on viime vuosina kokenut suuren mullistuksen. Aiemmin vaikeasti hoidettavaan ongelmaan on tullut uusia, tehokkaita lääkkeitä, joiden markkinointi on vilkasta.

Rabbe Slätis, Mikko Sinisalo

Millä portaalla reumalapsi?

Suomessa on onnistuttu luomaan jo ennen syntymää alkava lasten terveyden- ja sairaanhoito, jota monessa kulttuurimaassakin - esim. Ranskassa - ihmetellen ihastellaan. On neuvolat ja terveyskeskukset, alue-, keskus- ja yliopistosairaalat. Eli hoito on, kuten kulunut termi kuuluu, porrastettu. Tulokset ovat miltei taudin kuin taudin hoidossa hyvät, ja mieluusti annamme kuulua vaikka matalasta imeväiskuolleisuudesta ja kansainvälisen vertailun kestävistä lasten leukemioiden parantumisprosenteista. Kuoroon olemme yhtyneet mekin, harvalukuiset lastenreumaa hoitavat lääkärit (1).

Anneli Savolainen

Onko kallosi läpinäkyvä?

Kudokset läpäisevät hyvin valoa NIR-alueella, 700-1 300 nanometriä. Hemoglobiinin ja sytokromien tilaa voidaan seurata kalloa avaamatta mittaamalla valon kulkua ohimosta toiseen.

Erkki Karjalainen

Uutiskirje Yhdysvalloista

Kalifornialainen sisätautilääkäri Lonnie Bristow astui virkaansa AMA:n puheenjohtajaksi kesäkuussa pidetyssä vuosikokouksessa. Avajaispuheessaan hän korosti ammattikunnan yhtenäisyyden merkitystä näinä vaikeina aikoina sekä eettisten standardien ylläpitämistä. Näitä asioita pitäisi opettaa jo peruskoulutuksessa ja aiheeseen liittyviä kysymyksiä liittää laillistamistutkintoihin. Tämä saisi todennäköisesti tiedekunnat kiinnittämään enemmän huomiota lääketieteen etiikan opetukseen - nykyään nimittäin neljäsosa oppilaitoksista ei tarjoa mitään opetusta aiheesta. Tri Bristow kertoi myös aikovansa tehostaa tiedonvälitystä AMA:n ja suuren yleisön välillä. Tähän mennessä sanomat ovat yleensä välittyneet muiden järjestöjen välityksellä.

Tuula Fabrizio

Vapaus vai kahleet? Psykiatristen potilaiden eristämisen historiaa

Psykiatrisissa sairaaloissa potilaan siirtäminen eristyshuoneeseen ja erilaisten siteiden käyttö potilaan kiinnipitämiseksi ovat vanhoja, joskin edelleen käytössä olevia hoitomuotoja. Kohtelu on toki historian kuluessa muuttunut humaanimmaksi sitten aikojen, jolloin pelottavan eristyssellin uskottiin parantavan hulluutta.

Eila Sailas

Bernard de Mandeville - lääkäri ja yhteiskuntafilosofi

Bernard de Mandeville syntyi vuonna 1670 Alankomaiden Dordrechtissa, jossa hänen isänsä oli lääkärinä. Mandeville opiskeli ensin Rotterdamin Erasmus-koulussa filosofiaa. Hän kiinnostui kuitenkin lääketieteestä, opiskeli sitä Leidenin yliopistossa ja suoritti lääketieteen tohtorin tutkinnon vuonna 1691.

Salmonellaa runsaasti

Salmonellatartunnan on elokuussa saanut talvikuukausiin verrattuna kaksin-kolminkertainen määrä ihmisiä. Taustalla on kotimainen ja ulkomainen epidemia. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä, jonka alueella yhdessä kanalassa todettiin Salmonella enteritidistä, on tartuntatautirekisteriin kertynyt yli sata tapausta. Vuoden aikana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laboratorioista on raportoitu kuukausittain keskimäärin parikymmentä salmonellatapausta.

Matti Ristola

Kananmuna-salmonelloosia Suomessakin

Salmonella Enteritidis faagityyppi FT1 löytyi syyskuun loppupuolella ensimmäisen kerran suomalaisesta munintakanalasta. Tätä faagityyppiä on pelätty siksi, että se voi infektoida kanan munasarjat ja joutua kananmunan sisälle; samanlaisia tyyppejä ovat FT4 ja FT8. FT1 on vallitseva salmonellan kananmunatyyppi Venäjällä ja Baltian maissa, FT4 Englannissa ja Keski- ja Etelä-Euroopassa, FT8 USA:ssa.

Anja Siitonen

Kurkkumätätapaus Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on todettu syyskuun puolessa välissä kurkkumätätapaus. Kyseessä on ensimmäinen Venäjällä riehuvan epidemian aikana Pohjois-Karjalassa varmistettu tapaus. Tänä vuonna on aiemmin sairastunut yksi, 2-vuotias rokotettu lapsi (Kansanterveys 2/95).

Hannu Sarkkinen, Markku Terävä

Virologinen epidemiatilanne, viikot 35-38

Tätä jaksoa hallitsi ylivoimaisesti Pogostan tauti, jota ilmeni ympäri maata. Muiden virusten osalta oli suhteellisen rauhallista. Myyräkuumetta kuitenkin esiintyi runsaahkosti vuodenaikaan (alkusyksy) nähden, oireina mm. kuumetta, ripulia ja trombosytopeniaa.

Marjaana Kleemola

Pogostan taudin epidemia koko maassa

Tämän vuoden syyskesällä 22.9. mennessä on todettu 787 laboratoriodiagnoosein varmistettua Pogostan tautia (Helsingin ja Turun virusopin laitosten tiedot). Parin viime viikon ajan diagnooseja on kertynyt yli 200 viikossa. Hyttyset ovat hävinneet hallojen myötä suuresta osasta maata ja uusia tartuntoja tuskin enää tulee.

Olli Vapalahti