Kahvi ja kolesteroli

Norjassa, Suomessa ja Hollannissa tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että suodattamattomassa pannukahvissa on rasvaliukoista ainetta, joka suurentaa seerumin kolesterolipitoisuutta. Vaikutus johtuu kafestolista, joka on rakenteeltaan diterpenoidialkoholi. Kafestolin vaikutusmekanismia ei vielä tunneta. On kuitenkin arveltu aineen vaikutusten kohdistuvan maksaan, koska se vaikuttaa myös maksaperäisten entsyymien aktiivisuuteen.

Antti Aro
ravinto ja lääketiede 14/1994 Kommentteja

Är vår sociala trygghet på drift?

Socialutgifternas andel av vår BNP har under detta årtionde stigit med över tio procentenheter. År 1990 var andelen 27 procent, i dag är den cirka 38 procent. På grund av recessionen har utgifterna för arbetslöshetsskyddet stigit mest, men också pensionssytemens kostnader har fortsatt att öka. Vår folkhushållning går balansgång mellan skuldsättning och skattegrader, sparåtgärder och tillväxtförutsättningar.

Taito Pekkarinen
Muut 14/1994 Kommentteja

Ripulilääkkeitä vieläkin Suomen lapsille?

Sekä WHO:n että suomalaisten asiantuntijoiden käsitys on, että oraalinen nestehoito on lasten akuutin ripulin asianmukainen hoito ja joitain erityistapauksia lukuunottamatta ripulin hoidossa ei tulisi käyttää ripulilääkkeitä tai antimikrobilääkkeitä (1). Useissa kehitysmaissa lasten ripulilääkkeiden käyttö on edelleen ongelma mm. siksi, että lääkärit saavat suoraa tuloa määräämistään lääkkeistä (2). Useat maat ovatkin vuosina 1990-92 rajoittaneet tai kieltäneet loperamidia tai difenoksylaattia sisältävien ripulilääkkeiden myynnin lapsille tai peruneet ripulilääkkeiden myyntilupia (3).

Keskustelua 14/1994 Kommentteja

Psyykkinen hätä ja pelastuspalvelu

Olemme seuranneet lehdistön kirjoittelua psykiatristen potilaiden tilanteesta. Heidän on entistä vaikeampi päästä ajoissa hoitoon. He joutuvat paikkapulan vuoksi kesken hoidon pois sairaalasta, eivät selviä riittämättömässä avohoidossa tai yömajoissa ja joutuvat pian uudelleen sairaalaan kierteen jatkuessa. Helsingin mielisairaaloissa vuosina 1987-91 yli kolme kuukautta hoidetuista ja pois päässeistä oli vuoden 1993 loppuun mennessä kuollut 21 % (HS 1.4.94). Itsemurhat ovat Suomessa lisääntyneet lamavuosiin asti, joiden myötä on tullut paljon psykososi-aalista hätää ja ahdinkoa.

Keskustelua 14/1994 Kommentteja

Sata vuotta lasten sairaalahoitoa Erikoisnäyttely Lääketieteen historian museossa

Helsingin Lastenklinikan vietettyä viime vuonna toimintansa 100-vuotisjuhlaa julkaistiin erittäin ansiokas historiikki, jonka kirjoittajaksi oli saatu Lastenklinikan sydäntautien osaston erikoislääkäri ja ylilääkäri, professori Leena Tuuteri. Hänen ja Titta Viljasen artikkelit ovat olleet hyviä lähde-aineistoja lasten sairaalahoitoa esittävälle erikoisnäyttelylle.

Terveydenhuollon historia 13/1994 Kommentteja

Kuolemanpilleri ei ole ratkaisu

Emeritusprofessori Urpo Harva esitti tämän lehden kuluvan vuoden ensimmäisessä numerossa, että ihmiselämään voi sisältyä niin paljon sietämättömiä ruumiillisia kipuja ja sielullisia kärsimyksiä, että ihmisellä on moraalinen oikeus kuolemaan ja itsensä surmaamiseen. Tämä tulee voida suorittaa arvokkaasti. Harvan mielestä vakavasti sairaan potilaan tulisi voida asianmukaisten lääketieteellisten ja lainopillisten selvitysten jälkeen anoa ja saada sosiaali- ja terveysministeriltä lupa kuollettavan tabletin ottamiseen. Kannanotosta seurasi koko kevään jatkunut laaja julkinen puolesta ja vastaan -keskustelu.

Pääkirjoitukset 13/1994 Kommentteja

Tarvitaanko politrukkeja sairaalalaitoksemme johtotehtävissä?

Neuvostoliiton marsalkka, Stalingradin taistelun sankari Marsalkka Shukov on vastannut edellä mainittuun kysymykseen Neuvostoliiton armeijan kohdalta kategorisesti ei. Tämä perustui asianomaisen karmeisiin kokemuksiin Suomen talvisodassa. Meillä sodanjälkeisellä sukupolvella on hieman romanttisempi käsitys tästä asiasta Armas J. Pullan Ryhmy ja Romppainen kirjasta, jossa tällainen naispuolinen sota-asiain komissaari rakastuu vääpeli Ryhmyyn.

Keskustelua 13/1994 Kommentteja

Onko lääketieteen lisensiaatti lainsuojaton?

Päivälehdissä on keskusteltu viime viikkoina länsimaisten yhteiskuntien polarisoitumisesta hyvä-osaisiin syyttäjiin, joilla on myös mediavalta hallussaan, ja huono-osaisiin syyllisiin, joiden osuus on nopeasti kasvanut yli 1 %:iin väestöstä. Esimerkkeinä voidaan mainita anglosaksisen maailman vankien määrä ilman, että rikollisuus olisi noussut ja Stalinin ajan Neuvostoliitto vankileirien saaristoineen, missä tuo 1 %:n osuus jopa ylitettiin ja missä tuomio yli 90 %:ssa tapauksista tuli syytteen mukaiseksi.

Keskustelua 13/1994 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030