WHO:n Sarajevon toimiston päällikkö Risto Tervahauta: Suomalaisten tukea tarvitaan Bosniassa

Sarajevon WHO:n toimiston päällikkönä toimiva ylilääkäri Risto Tervahauta kävi Suomen Lääkäriliitossa maaliskuun lopulla kertomassa tilanteesta Bosnian sota-alueella. Tervahaudan aloitteesta Lääkäriliitto oli lahjoittanut 5 000 mk lääketieteellisen kirjallisuuden hankintaan sodan keskellä eristyneissä terveydenhuollon pisteissä toimiville lääkäreille

Theodor Fliedner ja diakonissojen koulutus

Theodor Fliedner (1800-1864) oli Kaiserswerthin luterilaisen seurakunnan pappi Saksassa lähellä Düsseldorfia. Hän tunsi kiinnostusta hyväntekeväisyystyöhön, johon hän kävi tutustumassa eri puolilla Eurooppaa. Englannissa hän perehtyi Elizabeth Fry'n (1780-1845) toimintaan vankien aseman parantamiseksi. Kotimaahan palattuaan Fliedner perusti vuonna 1823 Saksan ensimmäisen vankilayhdistyksen. Myöhemmin vuonna 1833 hän perusti myös turvakodin vankilasta vapautuville naisille.

Yönohjaus

Yönohjaukselle ei ole vuosituhantisista ponnisteluista huolimatta löydetty auttavaa määritelmää. Lääkäri, varsinkin päivystävä, joutuu kohtaamaan yön toisensa perään. Yötyö on rasittavaa, yölinnut haastavia ja aina yllätyksellisiä. Koska alan tieteellinen kirjallisuus lepää parin teoksen varassa, lienee paikallaan muutama käytännön nyrkkisääntö, jotka on opittu hissun kissun kantapään kautta latvasta tyveen silleesti eikä niin kuin monissa yömuodoissa jankosta kaaliin.

Pisara

Mikrobilääkkeet tänään - Penisilliinit ovat kapeakirjoisia lääkkeitä parhaimmillaan

Penisilliinin keksiminen lasketaan ihmiskunnan kymmenen tärkeimmän keksinnön joukkoon. Kapeakirjoiset penisilliinit ovat olleet viime vuosiin saakka käytetyimpiä mikrobilääkkeitä kautta maailman. Viime vuosien aikana niiden käyttö on Suomessa kuitenkin vähentynyt. Vähenemisen syyt ovat markkinapoliittisia; lääketieteellisiä syitä on vaikea löytää.

Pentti Huovinen

Huumetilanteen seurantaa kehitetään eurooppalaisena yhteistyönä

Huumausaineiden käytöstä on vaikeaa saada luotettavaa tietoa, ja vielä hankalampaa on tehdä vertailuja eri maissa eri tavoin kerättyjen tilastotietojen välillä. Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä pyrkii kehittämään huumetilanteen seurantaa ja etsimään yhteistä mallia huumeongelman luotettavaan mittaamiseen. Ryhmä aloitti vuonna 1983 tutkimushankkeen, jossa kerätään tietoja huumetilanteen kehityksestä Euroopan kaupungeissa. Ensimmäinen asiantuntijaraportti seitsemän kaupungin tilanteesta ilmestyi vuonna 1987. Suomi liittyi mukaan neljä vuotta sitten, ja tuoreessa raportissa, Multi-city study of drug misuse: Drug misuse trends in thirteen European cities, on myös tiedot Helsingistä. Asiantuntijaryhmään kuuluu Suomesta dosentti Osmo Kontula Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta.

Laillistuksen ihmeelliset seikkailut

Ammatinharjoittamista koskevia säännöksiä on yritetty uudistaa jo useamman vuoden ajan. Taustalla on ollut mitä erilaisimpia tavoitteita ja tarpeita. Lainsäädäntöä ja ammattihenkilöiden valvontaa on haluttu yhtenäistää. Euroopan säännöksiin on ollut tarvetta sovittautua. Rekisteröidyt ammattiryhmät ovat halunneet päästä laillistuksen piiriin. Ulkopuolella olevat ryhmät ovat halunneet edes jollakin tavalla päästä tunnustettuun kastiin. Toisaalta on haluttu päästä eroon toimenkuvista ja tehtävärajoitteista.

Perusterveydenhuollossa tarvitaan yleislääketieteen erikoislääkäreitä

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama erikoislääkärien määräennusteita ja koulutustarvetta vuoteen 2010 saakka pohtinut lääkärityövoiman laskentatyöryhmä III on saanut valmiiksi II:n osamietintönsä (1). Mietinnön kannanottoja julkistettaessa, jopa Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa (2), on vahvasti tuotu esiin työryhmän kanta, jonka mukaan "ei ole perusteltua edellyttää sitä, että kaikilla perusterveydenhuollossa vakituisesti toimivilla lääkäreillä tarvitsisi olla yleislääketieteen erikoislääkärin tutkinto."

Paula Vainiomäki

A widespread but hidden scourge

They're hermaphrodites, not more than an inch long. They're flat. They wiggle. They live for years in the livers, lungs or even brains of at least 40 million people in the world. Some of them produce a deadly form of liver cancer that kills thousands of people every year. And they cost the world billions of dollars a year. As one expert puts it, we're talking about "one of humanity's most widespread but hidden scourges".

John Maurice

Leikkauspotilaan sydänriskit

Leikkauskelpoisuuden arviointi on varmaankin kliinikon vaikeimpia tehtäviä. Arvioinnissa on otettava huomioon niin leikkauksen tarpeellisuus ja kiireellisyys kuin potilaan riskitkin. Vaikka usein ei ole ongelmaa - potilaalla ei ole mitään riskejä tai sitten hän on niin sairas ettei voida ajatellakaan leikkausta - on lukuisia tapauksia, joissa arviointi on todella vaikeaa. Leikkauskelpoisuuden arviointi on kuin taidetta, jossa tarvitaan monenlaista kokemusta, ymmärtämystä, viisautta - ja myös medisiinisen tekniikan apua.

Vuosien 1749-1773 kuolinsyyluettelo

Kuolinsyiden tilastointi perustui Ruotsi-Suomessa 1700-luvun puolivälistä alkaen seurakunnittain laadittuihin väestötauluihin. Vuonna 1748 perustettu valtakunnallinen taulustolaitos aloitti nimittäin jo seuraavana vuonna suunnitelmallisen väestötietojen keräämisen ensimmäisenä maailmassa. Väestötauluissa oli kuolinsyiden erittelytaulukko, joka muodosti samalla maamme varhaisimman kuolinsyyluokituksen. Se oli varsin suppea, ja vuodesta 1774 voimaan tulleessa taulukossa nimikkeiden määrä kaksinkertaistui.

Hoitoa vai terveysterroria?

Tällä otsikolla käsitteli Helsingin Sanomat 11.3. pääkirjoituspalstallaan Kansaneläkelaitoksen julkaisemia, valtioneuvoston vahvistamia uusia ohjeita lääkehoidon erityiskorvattavuudesta. Todistus verenpainetaudin lääkehoidon erityiskorvattavuudesta edellyttää lääkkeettömän, elämäntapojen saneeraukseen kohdistuvan hoidon kokeilemista ja lääkehoidon puolivuotista seurantaa. Nämä edellytykset tuntuvat lehden mukaan epäoikeudenmukaisilta. Ne panevat epäilemään, että vääristä elintavoista juontavaa sairautta ei hoideta ihan samoin perustein kuin muita sairauksia. Ohjeet kokonaisuudessaan on julkaistu Suomen Lääkärilehden numerossa 9/94(s. 930-937).

Vård eller hälsoterrorism?

Så löd rubriken till en ledare om de nya förutsättningarna för specialersättning av läkemedel i Helsingin Sanomat den 11 mars. Anvisningarna för ansökan om specialersättning som publicerades av Folkpensionsanstalten har godkänts av statsrådet. De nya anvisningarna förutsätter att patienten först behandlats utan läkemedel, dvs. genom korrigering av sådant levnadssätt som är ägnat att höja blodtrycket och att effekten av läkemedelsbehandlingen följts upp i ett halvt år innan specialersättning för blodtrycksmediciner beviljas. Ledarskribenten anser att dessa förutsättningar är orättvisa och att de väcker en misstanke om att sjukdomar som beror på ohälsosamma levnadsvanor inte behandlas på samma grunder som andra sjukdomar. Anvisningarna har publicerats på finska också i Finlands Läkartidning nr 9/94.

Käsikauppalääkkeiden valikoima laajenee - pysyykö kuluttaja vauhdissa mukana?

Suomessa on viime vuosina siirretty reseptilääkkeitä käsikauppaan selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Kilpailu on kiristynyt ja voimakas markkinointi on kasvattanut käsikauppalääkkeiden myyntiä. Lääkärit ja apteekkihenkilöstö suhtautuvat kehitykseen periaatteessa myönteisesti, mutta asiakkaiden opastusta pitäisi entisestään tehostaa.

Sirpa Peura, Sari Eerikäinen, Timo Klaukka

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030