Théophraste Renaudot, sosiaalilääketieteen uranuurtaja

Théophraste Renaudot syntyi vuonna 1586 Ranskan Tourainessa. Hän oli aluksi kirurgin opissa Pariisissa ja luki sen jälkeen lääketiedettä Montpellier'n yliopistossa. Valmistuttuaan Renaudot matkusteli jonkin aikaa Ranskassa ja ulkomailla. Hän liittyi iatrokemian eli kemiallisen lääketieteen kannattajiin, jotka pitivät kemiallisia ilmiöitä perustana sairauksien synnylle ja niiden hoidolle.

Mengeleitä - onko heitä?

Kehitysmaan kuningas on kansan samaistumisen, ylpeyden, kohde. Identifioitumalla mielikuvatasolla "meidän" hoviin ei tarvitse tuntea oman köyhyytensä kipeyttä.

Pisara

Maa tarvitsee hoitotakuujärjestelmän

Suomen Lääkäriliitto on ryhtynyt ajamaan hoitotakuujärjestelmää maahamme. Vaatimus esitettiin ensimmäisen kerran viime Lääketiede-päivien avajaisissa, ja keskustelua jatkettiin liiton vuosipäiväseminaarissa. Tavoiteltavan hoitotakuun suomalaisen version yksityiskohdat ovat vielä määrittämättä. Joka tapauksessa sillä tarkoitetaan järjestelyjä, joilla pyritään estämään potilaan tarvitseman hoidon kohtuuton viivästyminen. Hoidon kohtuullisena pidettävän odotusajan määrittelevät asiantuntijat. Jos potilas ei tässä määräajassa saa hoitoa oman kunnan tai sairaanhoitopiirin laitoksesta, hänellä on oikeus hakeutua hoitoon muualle, joko julkisrahoitteiseen tai yksityiseen laitokseen. Pohjoismaissa hoitotakuujärjestelmää on kokeiltu ainakin Norjassa ja Ruotsissa. Tuloksena on ollut sairaanhoitotoimintojen selvä tehostuminen.

Lääkärintodistukset sairauksissa, joiden lääkehoito kuuluu erityiskorvauksen piiriin

Kansaneläkelaitos on hiljattain tarkistanut kriteerit, joiden perusteella tiettyjä vaikeita ja pitkäaikaisia sairauksia sairastaville potilaille voidaan myöntää oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Uudet kriteerit tulevat voimaan huhtikuun alussa 1994. Seuraavassa ne on esitetty taudeittain. Kunkin sairauden yhteydessä oleva numero tulee oikeudet saaneen potilaan Kela-korttiin.

Asiantuntijoista ja piilomainonnasta

Päätoimittaja Pekkarinen on varsin perusteellisesti vastannut Suomen Lääkärilehden numerossa 7/94 esittämääni poleemiseen puheenvuoroon koskien lehden käyttämää referee-järjestelmää. On aivan erinomaista, että järjestelmä kehittyy ja laadunvalvontaan vastaisuudessa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota myös psykiatrian alalla.

Ranan Rimónille

Tulkitsin alkuperäisen kirjeesi oleellisimmaksi asiaksi huolestumisesi Lääkärilehden artikkelien yleisestä laadusta. Siihen kysymykseen vastasin mielestäni tyhjentävästi. Sen sijaan en pidä tarkoituksenmukaisena jatkaa julkista keskustelua yksittäisen artikkelin hyväksymismenettelystä. Jos julkaistussa artikkelissa on puutteita, niitä lukija toki voi ja tuleekin kommentoida. Vastaajaksi on silloin ensisijaisesti haastettava artikkelin kirjoittaja, jolla on hallussaan kirjoituksensa substanssi.

Kohtuus kaikessa

Viime aikoina on Suomen Lääkärilehden Keskustelua-palstalla hyökätty lehden päätoimittajaa ja toimitusta vastaan. Allekirjoittaneen artikkelia moitittiin mm siitä, ettei lääkkeen valmistajafirmaa ole mainittu. Nyt vaaditaan toisesta artikkelista, että lääkkeen geneeristä nimeä ei olisi pitänyt mainita, koska se on mainostamista. Vastasimme artikkeliamme koskevaan kritiikkiin lyhyesti. Tyhjään kinasteluun lehden palstoilla meillä ei ole mielenkiintoa. Mielestämme Lääkärilehti vastaa tarkoitustaan, ja kuten kysely osoitti, yli 90 % vastaajista piti Lääkärilehden tarkoitusta ja tieteellistä tasoa hyvänä tai tyydyttävänä. Yhdymme tähän arvioon.

Homo mulieri lupus

Suonion ym. artikkelissa "Synnyttäjien yleiset ja synnytykseen liittyvät pelot" (SLL 32/93) kerrotaan tulevien äitien peloista, jotka koskevat joko yleisiä asioita tai synnytykseen liittyviä seikkoja. Tärkeimmäksi synnytykseen liittyvien pelkojen aiheuttajaksi esitetään (mulier mulieri lupus!) toiset naiset, jotka ovat pelotelleet kanssasisa- riaan. Kirjoittajat vetävät johtopäätöksen, että keskeistä ei ole, miten synnytys hoidetaan, vaan perussyy löytyy äitien elämää haittaavista epärealistisista peloista.

Vastine edelliseen

Kiitän varsin arvovaltaisen naistutkijakaartin osoittamasta huomiosta artikkeliamme kohtaan. Korjaan kuitenkin heti keskeisimmät väärinkäsitykset:

Miksi lääkärit ohjaavat potilaat vanhanaikaiseen fysioterapiaan?

Fysioterapia näyttää olevan jonkinlaisessa vastatuulessa: mm Kelan taholta on julkaistu kirjoituksia, joiden mukaan "fysioterapia ei auta mitään". Tällöin on puhe lähinnä niska- ja selkävaivoista. Asiassa lienee perää sikäli, että eräiden klassisten fysikaalisten hoitojen on tietyissä tilanteissa todettu auttavan vain hetkeksi, jonka jälkeen potilaan tila nopeasti palautuu ennalleen.

Viipurin lastensairaala suomalaisen osaamisen näyteikkunaksi

Suomen Lääkärilehden numerossa 20.2.1994 oli kriittinen kirjoitus muutamien suomalaisten lääkärien halusta vaatia Karjalaa takaisin. Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Mitä me sillä tekisimme. Mieleeni tulee varoittava esimerkki Saksojen yhdistymisestä. Samalla haluan kertoa viisaudesta, jonka kinnaskauppias opetti minulle Haapajärven markkinoilla noin 1960. Hän sanoi: "Poikani, muista aina tämä neuvo: rahattomien kanssa älä ole missään tekemisissä, sillä silloin ei ole, keneltä vipata."

Kuntoutuksen erityispätevyys vireille

Lääkäriliiton valtakunnallinen alaosasto kuntoutuslääkärit kutsui kuntoutuksen asiantuntijat ja kuntoutuksesta kiinnostuneet neuvotteluun kuntoutuksen erityispätevyydestä. Neuvottelu pidettiin 11.2.94 Lääkäritalolla, ja paikalle oli saapunut fysiatrien, neurologien, silmälääkäreiden, korvalääkäreiden, liikuntalääkäreiden ja kuntoutuslääkäreiden edustajat sekä muita kuntoutuksen asiantuntijoita.

Klassikkoja Internetistä

Internet on maailmanlaajuinen tietokoneverkko, josta voi saada vaikkapa kirjallisuuden klassikoita sähköisessä muodossa. Kirjaa voi lueskella esimerkiksi lentokentällä kannettavan koneen näytöltä.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Eurokoulutusta nuorille

Tuhannelle nuorelle on tarkoitus antaa ns. kärkijoukkokoulutusta Europilot-projektilla, jonka yhteistyötahoina ovat mm. työmarkkinajärjestöt.

Paksusuoli käymistilassa

Paksusuolen taudit eivät ole erityisen tyylikkäitä; on lemua, limaa, verta ja ripulia. Oireet eivät vedä vertoja vaikkapa rintakipuun tai sydämen lepatteluun, pään pakotteluun, tuntemuksiin, puutumisiin, struumaan, sielulliseen oireenmuodostukseen tai edes selkäsärkyyn. Paksusuoli on jollain lailla oman elimistömme persona non grata.

Ravitsemushoidon uudet tuulet

Enteraalisen ja parenteraalisen ravitsemushoidon tutkimuksessa mielenkiinto on viime vuosina kohdistunut erityisesti aineenvaihdunnan säätelyn manipulointimahdollisuuksiin ja suoliston osuuteen aineenvaihdunnassa. Tuotekehittelyssä tähdätään entistä parempiin rasvaliuoksiin ja yhdistelmävalmisteisiin.

Lauri Nuutinen

Ernst von Feuchtersleben - psykiatrian unohdettu uudistaja

Ernst von Feuchtersleben (1806-1849) nousi merkittävään kuuluisuuteen 1800-luvulla Wienin lääketieteellisen koulukunnan edustajana. Hän oli yksi tuolloin nopeasti kehittyvän psykiatrian uudistajista, jonka lääketieteelliset kirjoitukset liittyivät myös pääasiallisesti psykologiaan ja psykiatriaan. Itse asiassa juuri hän otti käyttöön mm. nimitykset psykoosi ja psykiatria.

Pro Helsingin seudun psykiatria

Voiko 14-päinen lohikäärme ohjata edes itseään? Missä on se pyhä Yrjänä, joka saisi Helsingin psykiatrisen hallinnon hallintaan?

Pisara

Sota ja lasten oikeudet

Sarajevon piiritys alkoi huhtikuussa 1992; tähän mennessä se on kestänyt vajaat kaksi vuotta. Tänä aikana kaupungissa on surmattu yli 1 500 lasta ja yli 15 000, neljäsosa kaupungin lapsista, on haavoittunut. Ruoan, puhtaan veden ja lämmön puute on lisännyt lasten kärsimyksiä. Haavoittuneiden hoitoa ovat haitanneet sairaaloihin kohdistuneet kranaatti-iskut sekä resurssien puute.

Toimittanut Leena Tuuteri

10.3.1994 Suomen asema huumausainemarkkinoilla muuttumassa

Maailman huumausainemarkkinoita hal-litsevat tällä hetkellä kannabistuotteet, oopiumi (morfiini, heroiini) ja kokaiini sekä niiden johdannaiset. Ne ovat kaikki luonnontuotteita, joita tuotetaan huumausainekauppaan maailman köyhimmillä alueilla: oopiumia pääosin Etelä-Aasiassa, kokaiinia Etelä-Amerikassa ja kannabista useissa maissa eri puolilla maailmaa. Am-fetamiini on tehdastuote, jonka päämarkkina-alue on Eurooppa. Suomessa on tavattu ainakin kotimaista sekä Ruotsissa, Italiassa, Hollannissa, Puolassa ja entisen Neuvostoliiton alueella valmistettua amfetamiinia.