Tampereen yliopiston lääkärikoulutus lopetettava?

Suomen Lääkärilehden päätoimittaja esittää oman lehtensä numerossa 33/93 Tampereen lääkärikoulutuksen lopettamista. Motiivina Pekkarisella on nykyinen lääkärityöttömyys ja siitä johtuva tarve laskea aloituspaikkoja 300-350 aloittavaan opiskelijaan vuodessa. Pekkarinen perustelee seuraavasti: 'Selkein ratkaisu on yhden tiedekunnan peruskoulutuksen lopettaminen'. 'Kuopiolla ja Oululla on oma vahva alueellinen pohjansa. Helsinki ja Turku ovat taasen vanhoja tiedekuntia, joiden tutkimusperinne on vahva.'' Yleistä kaikkien viiden tiedekunnan yhteistä sisäänottojen laskua Pekkarinen ei halua nähdä, koska '50-60 opiskelijan sisäänotto johtaa kaikkien koulutusyksiköiden hiljaiseen näivettymiseen.' Eikö pienemmät kurssit mahdollistaisi opetuksen laadun paranemisen?

Keskustelua 36/1993 Kommentteja

Edellisten johdosta

Kiitos erityisesti prof. Kai Krohnille perusteellisesta vastineesta taannoiseen pääkirjoitukseeni. Pääkirjoitukseni ensisijainen tarkoitus oli saada aikaan ammattikuntamme vakava keskustelu lääkärien ylikouluttamisesta maassamme. Asialla on hyssytelty, milloin mistäkin syystä. Tampereen puheenvuoron kannanotto on selkeä: kannatatte viiden tiedekunnan järjestelmää, sisäänotettavien määrään pieni lisäys Helsingissä ja Tampereella, muiden kohdalla vähennykset verrattuna esim. tämän vuoden sisäänottoihin ja vaadittujen koulutusmenojen säästöjen aikaansaaminen karsimalla menoja opinahjon tuotoksen perusteella. Tästä on hyvä jatkaa keskustelua.

Keskustelua 36/1993 Kommentteja

Seuranta ja harkittu mikrobilääkkeiden käyttö avaimet resistenttien bakteerien torjumiseen

Vanhat tartuntataudit ovat viime vuosina vallanneet uutisotsikoita uusien ohella, kun rokotusohjelmien ja hoitojärjestelmien pettämisen myötä polio ja tuberkuloosi ovat ilmaantuneet uudelleen uhkaamaan myös rikkaita länsimaita. Kehitysmaissa samat taudit tosin leviävät aivan eri mittasuhteissa. Tartuntatautitilannetta meillä ja muualla tarkasteltiin Helsingissä VI valtakunnallisilla tartuntatautipäivillä 16.-17.11.
Muu kirjoitus 35/1993 Kommentteja

Kunta-alan palkkaratkaisu hyväksyttiin

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi 26.11. äänestyksen jälkeen uuden lääkärisopimuksen. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan palkkakustannuksia alennetaan paikallisilla ratkaisuilla 2,7 % kahden seuraavan vuoden aikana. Keskitetysti ei palkkoja ensi vuonna nosteta eikä lasketa. Lääkärien omaan sopimukseen on liitetty sairaalalääkärien lisätyötä, väestövastuujärjestelmää ja päivystyskorvauksia koskevat kokeilusopimukset, joiden jatkuminen näin saatiin varmennetuksi.

Muu kirjoitus 35/1993 Kommentteja

Lääkäriliiton jäsenten polttoaine-etu

Liiton Master Card -korttiin on kuulunut Oy Shell Ab:n kanssa tehty bensa-alennusetu. Kilpailuviranomaisista johtuvista syistä on Shell joutunut riisumaan edun Master Card -korteista pois. Kysymys on ollut lähinnä siitä, että Shell ei ole voinut sitoa itsenäisiä dealereitään yleisellä luottokortilla toteutuvaan alennusetuun. Asia muistuttaa huomattavasti erästä suurta päivittäistavaroiden tukkuliikkeen saamaa kieltoa valtakunnallisten alennuskampanjoiden järjestämisestä.

Muu kirjoitus 35/1993 Kommentteja

Tutkimusta kehitysyhteistyönä: Lasten keuhkokuume Filippiineillä

Tutkimuksen sopivuus kehitysyhteistyöksi asetetaan usein kyseenalaiseksi. Epäilevien väitteistä tihkuu ennakkoluuloisuus: että tutkimus olisi tosielämälle vierasta elitismiä, joka synnyttäisi vain lisäkysymyksiä ja johon olisi varaa vasta kun infrastruktuuri on rakennettu ja kansantalous kunnossa. Kehitysyhteistyössähän pitäisi nopeasti päästä korjaamaan ilmiselviä ongelmia? Juuri siksi onkin tärkeää tehdä tutkimusta kehitysmaassa. Kun kansakunta kärsii resurssipulasta, on elintärkeää osata kohdistaa vähäiset resurssit mahdollisimman hyvin. Tutkimus auttaa kohdistamaan resurssit oikein. Tutkimus on arvokas väline arvioitaessa kohdistamisen onnistumista.
Muu kirjoitus 35/1993 Kommentteja

Euroistuva vai euroileva lääkäri?

Kaukoviisaimmat kollegat hankkivat kansainvälisiä pätevyyksiä. Vaikka Eurooppa ei olekaan maailman napa, kannattaa siihen tuijottaa. Kaukana ei liene aika, jolloin kaksoispätevyys, sekä koti- että euromainen, vaaditaan direktiivein. Yhtä lähellä on mahdollisuus, että globaalipätevyydet ovat multispesialiteetteja mikäli aikoo toimintaympäristökseen Euroopan tuonpuoleisen. Tällainen kansainvälistyminen on hyvä välttämättömyys. Sen kehitystä vauhdittaa sentrifugaalina voimana Suomessa lääkärityöttömyys ja sentripetaalina tuonpuoleisen inhimillinen verotus ja kohtuulliset fiskaaliresurssit. Työttömien olisi hiottava kielitaitojaan ja pidettävä iskunsa ja pätevyytensä terässä.

pakina 35/1993 Kommentteja

Uusi yhdistys - Palo- ja pelastusalan asiantuntijalääkärit

28.5.93 perustettiin Palo- ja pelastusalan asiantuntijalääkärit -niminen yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää palo- ja pelastusalan työterveyshuoltoa ja toimia asiantuntijana erityisesti työ- ja toimintakyvyn sekä terveydentilan arvioimisessa. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää lääketieteellisten asiantuntijoitten rekisteriä, järjestää alaan liittyvää koulutusta ja neuvontaa sekä seuraa alaan liittyvää tutkimustoimintaa.

pakina 35/1993 Kommentteja

10.12.1993 HYKS Helsingille - tai sitten ei

Viime keväänä terveydenhuollon palvelurakenteita selvittivät sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta useat ns. selvitysmiehet. Uudenmaan ja Helsingin selvitysmiehet totesivat alueella olevan merkittävää erikoissairaanhoidon toimintojen päällekkäisyyttä ja ylikapasiteettia. Tilanteen korjaamiseksi selvitysmiehet ehdottivat mm., että HYKS tulisi liittää Helsingin sairaanhoitopiiriin. Ministeriö ei jahkaillut asian kanssa pitkään. Se asetti nyttemmin Uuras-nimen itselleen ottaneen työryhmän, jonka tehtäväksi määrättiin laatia HYKS:n ja Helsingin liitosta koskevat käytännön ehdotukset ensi huhtikuun loppuun mennessä. On huomattava, että työryhmä ei toimeksiantonsa perusteella mieti, mikä olisi järkevin ratkaisu, vaan tekee konkreettista liittämissuunnitelmaa.

Pääkirjoitukset 35/1993 Kommentteja

Paljon puhetta - mutta myös villoja

Päätoimittaja Taito Pekkarinen omisti kokonaisen pääkirjoituksen (SLL 31/93) Suomen Akatemian, Lääkäriseura Duodecimin ja STAKESin järjestämälle seminaarille, jossa pohdittiin terveydenhuollon valintojen lääketieteellisiä perusteita. Lukuun ottamatta ulkoisia järjestelyjä ja keskustelun vilkkautta, kokous kaikkinensa sai varsin murskaavan kritiikin. Pekkarinen piti loppukannanottoa julistuksellisena, yleisesti tiedossa olevia ja hyväksyttyjä asioita uudelleen lämmittelevänä ja kovin vähän konkreettisia ehdotuksia sisältävänä. Järjestäviltä tahoilta vaadittiin selitystä, miksi kait tyhjänpäiväiseksi katsottavasta keskustelusta julkistettiin vielä harhaanjohtava raportti.

Keskustelua 35/1993 Kommentteja

Priorisointi vaatii keskustelua

Lääkärilehden pääkirjoitus (SLL 31/93) todisteli Hanasaaren kokouksen tarpeettomuutta kolmella argumentilla: 1) lääketieteellisistä perusteista ei puhuttu, 2) konkreettisia ehdotuksia tehtiin vähän ja 3) suositukset ovat kaikille jo ennestään tuttuja. Kantansa todistaakseen päätoimittaja keskittyi vain paneelin loppukannanottoon ja 'unohti' kokouksessa kannanoton taustaksi esitetyt faktat. Tarkemmin katsottuna jokainen kolmesta väitteestä osoittautuu perusteettomaksi.

Keskustelua 35/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030