20.1.1993 Tappajasolut syövän hoidossa

Vuosittain Suomessa sairastuu syöpään noin 14 000 ihmistä, ja joka neljäs suomalainen sairastaa jossain elämänsä vaiheessa syöpää. Vakiintunut syövänhoito perustuu kirurgiaan, sädetykseen ja solusalpaajiin. Näillä voidaan nykyisin parantaa jo yli puolet potilaista, kun vielä parikymmentä vuotta sitten vain kolmannesta pystyttiin pysyvästi auttamaan. Suotuisan kehityksen ylläpitämiseksi on aiheellista hakea myös uusia hoitomuotoja. Syövän biologinen hoito, johon tappajasoluterapia osana kuuluu, on syövänhoidossa uutta ja lupaavaa.

Aikuisten aorttaläppäviat

Aorttaläpän ahtauma on nykyään yleinen sairaus. Tavallisimmin potilaana on vanhus, jonka aorttaläppä on kalkkiutunut. Jos ahtauma aiheuttaa oireita, potilaalle pyritään asentamaan tekoläppä. Myös vanhusten leikkaustulokset ovat olleet hyvät. Oireettomien potilaiden leikkausaiheet ovat epäselvät, mutta ainakin potilaita on seurattava tarkasti. Aorttaläpän vuoto vaatii myös yleensä leikkaushoidon, jos siitä on oireita, ja oireettomanakin, jos kammion systolinen toiminta heikkenee.

Juhani Partanen Markku S. Nieminen Kalervo Verkkala

Tieto vanhuksen sydäninfarktista saattaa jäädä epävarmaksi

Käsitykset tunnistamattomien sydäninfarktien yleisyydestä vanhuksilla perustuvat potilasaineistojen analyyseihin, mutta esiintyvyyttä ei juuri ole selvitetty valikoimattomassa vanhusväestössä. Tässä tutkimuksessa arvioitiin sydäninfarktien esiintyvyyttä 65-, 75-, 80- ja 85-vuotiailla satunnaisesti valituilla henkilöillä yhdistämällä anamnestiset tiedot, aikaisemmat dokumentoidut sairauskertomustiedot sekä EKG-löydökset. Tutkittavien ja heidän omaistensa haastattelun sekä aikaisempien sairauskertomustietojen perusteella joka kymmenes 65-vuotias ja joka viides 80-vuotias, mutta 85-vuotiaista vain joka seitsemäs, oli sairastanut sydäninfarktin. Patologisia EKG-löydöksiä havaittiin infarktin sairastaneistakin vain joka kolmannella.

Hannu Vanhanen Reijo Tilvis Jaakko Valvanne Timo Erkinjuntti Nan LI Sirpa Sairanen

Vajaakuntoisuuden arviointi ja mittaaminen Joensuu-luokituksella

Toimintakyvyn arviointia pidetään vanhusten ja vammaisten kliinisen ja hoidollisen arvioinnin keskeisenä osana. Varsinkin Suomessa toistaiseksi käytetyt standardoidut menetelmät soveltuvat lähinnä laitospotilaiden arviointiin. Joensuun terveyskeskuksessa on kehitetty lyhyt, standardoitu menetelmä erityisesti valvotun kotisairaanhoidon potilaiden toimintakyvyn arvioimista, kirjaamista ja luokittelua varten. Artikkelissa esitellään tämä nk. Joensuu-luokitus ja pohditaan sen soveltuvuutta ja hyötyjä kotisairaanhoidon ja laitoshoidon potilaita arvioitaessa.

Erkki Mäkinen

Alkoholin aiheuttamat kivesvauriot

Tuoreissa tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että alkoholi vaikuttaa suoraan toksisesti kivesten toimintaan. 129 miehen obduktioaineistosta, johon liitettiin läheisiltä haastattelussa saadut tiedot alkoholinkäytöstä, voitiin todeta spermatogeneesihäiriöiden lisääntyneen yli 40 g alkoholia vuorokaudessa käyttäneillä. Vakavia vaurioita alkoi esiintyä miehillä, joiden alkoholinkulutus oli ollut yli 80 g/vrk.

Jarkko Pajarinen Pekka J. Karhunen

Miksi allergisen nuhan hoito epäonnistuu?

Allergista nuhaa hoidettaessa on tärkeintä poistaa potilasta ärsyttävät allergeenit hänen elinympäristöstään niin tarkkaan kuin mahdollista. Jos nuhan oireet ovat vaikeat, lääkitys on syytä aloittaa useammalla kuin yhdellä lääkkeellä. Uutta lääkettä on käytettävä ainakin kuukausi, ennen kuin sen tehoa voidaan arvioida. Huonot hoitotulokset voivat johtua allergisen nuhan rinnalla ilmenevistä muista taudeista, kuten sinuiitista tai polyyppitaudista, nenän mekaanisista tukoksista, puutteellisesta allergiasaneerauksesta tai jopa väärästä diagnoosista.

Arja Keskinen-Ruoppila

Pulssihoito syklofosfamidilla lupusnefriitin valinnaishoidoksi

NIH:n tukemassa tutkimuksessa verrattiin kahden eri syklofosfamidiannostelun ja metyylipredniso-lonin vaikutuksia 65 potilaan lupusnefriittiin. On näet käymässä yhä ilmeisemmäksi, että juuri syklofosfamidi on erityisen tehokas LED:n renaalisten ja muiden komplikaatioiden hoidossa. Asiassa on paljon mutua, ja siksi vertailututkimukset perinteiseen steroidiin nähden ovat tervetulleita.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Nimityksiä

Wellcome Pharma Oy:n CRA-kliinisten tutkimusten monitoroijaksi LL Ari Ahola 1.1.93 lähtien (hakijoita 65).

Laillistetut lääkärit

Jari-Pekka Klemettilä, Jaakko Arto Sakari Lappalainen, Timo Juhani Miettinen, Maarit Helena Peltamo, Ulla Katariina Piippo, Minna Helena Rasi-Hakala, Sisko Elina Ronni, Martin Gustaf Weckman

Erikoislääkärin oikeudet

Stig Björn Hägglund, psykiatria; Kirsi Merja Helinä Korpela, syöpätaudit ja sädehoito; Ari Simo Juhani Laitinen, yleislääketiede; Kyösti Pentti Nuorva, patologia; Liisa Irmeli Raatemaa, yleislääketiede

Suppeat erikoisalat

Kaisa Sisko Tellervo Juntunen, gynekologinen endokrinologia (naistentaudit ja synnytykset); Tatu Sakari Juvonen, thorax- ja verisuonikirurgia (kirurgia); Sini Hannele Tompuri-Myllynen, lastenkirurgia (kirurgia); Toini Inkeri Uutela, reumatologia (sisätaudit)

Väitelleitä

LL Reetta Johanna Hästbacka, In Search of the Diastrophic Dysplasia Gene - Genetic Mapping of a Disease Locus (lääketieteellinen genetiikka), Helsingin yliopisto.

Järjestelmistä kansalaisyhteiskuntaan vai yksilökulttuuriin

Olen pitkin syksyä saanut ihastella kollegojen Harisalo ja Korhonen ennakkoluulotonta toisinajattelijoiden tekstiä tässä lehdessä. Saatan hyvin olla samaa mieltä myös heidän viimeisimmän kirjoituksensa kanssa (1). En malta olla pohtimatta niitä syitä, jotka terveydenhuoltomme pysähtyneisyyteen ja bresneviläiseen muutosvastarintaan ovat johtaneet.

Miksi vaihtaa huonompaan ja kalliimpaan?

Suomen Lääkärilehden numerossa 26/92 hallintojohtaja Pekka Karras kirjoittaa julkisen sektorin terveydenhuollon lopettamisesta nykymuodossaan. Kun asiaan liittyy monia ongelmia, on asiaa syytä pohtia vielä kerran, vaikka olenkin vastannut Karraksen Lakimiesuutisissa 9/92 julkaisemaan samansisältöiseen artikkeliin Lakimiesuutisissa 11/92. Koetan olla toistamatta itseäni.

Vanhat kolesteroliset

Kuusitoista maamme parasta lipidi- ja sydänasiantuntijaa on eri lääkäriyhdistysten toimesta julkaissut uuden pitkänimisen kolesterolioppaan, jonka tarkoituksena on ajankohtaistaa v. 1988 julkaistun edellisen oppaan tietoja.

Hidastuvien tietokoneiden maailma

Yön aikana tietokoneestani on ilmeisesti hävinnyt palanen. Prosessori on hidastunut ja levymuisti kutistunut. Vaikutelma on subjektiivinen, mutta tosi.

Kattava lastentautien oppikirja

Aberdeenin yliopiston professori A.G.M. Campbell ja Edinburgin yliopiston professori Neil McIntosh ovat toimittaneet uuden painoksen Forfarin ja Arneilin aikaisemmin julkaisemasta lastentautiopin laajasta oppikirjasta. Edellinen painos ilmestyi vuonna 1984. Tähän painokseen toimittajat ilmoittavat tehneensä tarvittavia laaja-alaisiakin muutoksia.

Mainio lisä keskusteluun bentsodiatsepiineista

Social Audit on pieni riippumaton lontoolainen kustantamo. Sen tarkoituksena on herättää ja ylläpitää kriittistä keskustelua hallituksen ja muiden vastuullisten organisaatioiden toiminnasta kysymyksissä, joiden voidaan olettaa herättävän yleistä mielenkiintoa.

Sairausvakuutuksen lääkekorvaukset vuonna 1993

Sairausvakuutuksen lääkekorvaukset säilyvät vuonna 1993 pääosin edellisen vuoden tasolla. Lääkkeiden ostokertakohtainen omavastuu on edelleen 45 mk ja peruskorvaus tämän ylittävältä osalta on 40 %. Myös erityiskorvausluokat (80 % ja 100 %) säilyvät ennallaan.

Tarve ja hyöty priorisoinnin lähtökohdat

Terveydenhuollon rahoitusongelmat ovat kaikkialla saaneet niin lääkärit, poliitikot, taloustieteilijät kuin filosofitkin pohtimaan, ketä on varaa hoitaa. Ongelma on eettisesti kiperä, mutta kun mietitään, onko ajatus priorisoinnista tai hoidon rajoittamisesta moraaliton, on asiaa tarkasteltava suhteessa vaihtoehtoihin: ne ovat vieläkin huonompia. Näin totesi Lundin yliopiston lääketieteen etiikan professori Göran Hermerén kertoessaan joulukuussa Helsingissä priorisointikeskustelusta naapurimaassamme. Hän toimii Ruotsin priorisointiprojektissa eettisenä asiantuntijana.