Kiveskohju - tavallinen löydös, joka voi olla merkki vakavasta sairaudesta

Kiveskohju on tavallinen löydös kasvuikäisillä pojilla ja aikuisilla miehillä. Kohju on pääsääntöisesti vaaraton laskimolaajentuma, mutta aikuisiällä sen aiheuttaja voi olla retroperitoneaalitilan kasvain.

Pekka Salminen

Erikoislääkärikoulutukseen tarvitaan kansallista koordinaatiota

Lääkärikoulutuksen mitoitus on Suomessa pitkään ollut vilkkaan keskustelun kohteena. Työvoimatasapaino on lyhyelläkin aikavälillä muuttunut paljon, 1990-luvun alun nopeasti kehittyneestä mittavasta lääkärityöttömyydestä lääkärivajeeseen erityisesti perusterveydenhuollossa. Sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa vaje oli vuoden 2009 selvityksissä pienentynyt noin 7 %:n tasolle, ja tuloksia tämän vuoden lokakuun tilanteesta saadaan piakkoin. Nykyinen lääkärien peruskoulutuksen mitoitus vaikuttaa oikeansuuntaiselta.

Hannu Halila

Terveys on ilmastonmuutos-sopimuksen keskeinen osa

Maailman eri maiden edustajat kokoontuvat marraskuussa 2010 YK:n ilmastonmuutoskonferenssiin Cancúniin Meksikoon (1). Heidän tavoitteenaan on saada aikaan sopimus, jonka avulla voidaan estää ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksien suurenemisesta aiheutuva tuhoisa ilmastonmuutos.

Ian Roberts, Robin Stott

Rokotetutkimus kuuluu kansanterveyslaitoksille

Tampereen Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Timo Vesikari kritisoi Keskustelua-palstalla (SLL 44/ 2010, s. 3588-9) THL:n rokotetutkimusta. Lukija saa tästä keskustelupuheenvuorosta vinoutuneen kuvan laitoksen ja sen tutkijoiden motiiveista.

Juhani Eskola, Terhi Kilpi

Kunnallishallintoa vai elinkeinotoimintaa?

Kunnallisen palvelutuotannon mielekkyyttä on välttämätöntä tarkastella kriittisesti sekä toiminnallisuuden että kuntatalouden kannalta, kun terveydenhuoltoon vaaditaan rakenteellisia uudistuksia. Eräs tärkeimmistä rakenneuudistuksista koskee monikanavaista rahoitusta. Rahoituksen yksikanavaisuus luo edellytyksiä palvelujärjestelmän tarkoituksenmukaiselle kehittämiselle, kuten Mikko Nenonen totesi Näkökulma-kirjoituksessaan Lääkärilehdessä 42/2010 (s. 3396-7).

Veikko Mäkelä

Kuka murhasi apteekkisopimuksen?

Lääkkeet aiheuttavat Suomessa enemmän myrkytyskuolemia kuin alkoholi tai huumeet (1). Lääkkeiden käytön hallinnan parantamiseksi on odotettu sähköistä reseptiä ja kansallista terveysarkistoa. Nämä kuitenkin viivästyvät, ymmärtääkseni tietosuojakysymysten vuoksi.

Pekka Laine

FDG-PET syövän levinneisyyden arvioinnissa kuratiivisen hoidon potilailla

Vaikuttavuus: FDG-PET-TT:n diagnostinen herkkyys on hyvä mutta spesifisyys huono. Tutkimusnäyttöä lisähyödystä on vain kolorektaalisyövässä ja ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä.

Tasavertaisuutta ja tukea raiskauksen uhreille

- Raiskauksen uhrin vaativan kohtaamisen tueksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä rakennettu hoitoketju on saanut kiitosta niin poliiseilta kuin terveydenhuollon ammattilaisiltakin. Yhtenäiset ohjeet takaavat kaikille naisille ja miehille samat tutkimukset ja hoidon asuinkunnasta riippumatta.

Pirjo Immonen-Räihä, Rauni Klami, Katriina Bildjuschkin, Tiina Rantanen, Kirsi Koskinen, Tero Taiminen, Lea Kauhava, Turkka Tunturi

Mekaaninen yskityslaite yskimisen avustamisessa

Vaikuttavuus: Tutkimusnäyttö on vähäistä, laadultaan heikkoa ja pohjautuu vain noninvasiiviseen käyttöön. Suurta osaa kliinisesti tärkeistä lopputulosmuuttujista ei tutkimuksissa ole arvioitu. Keuhkoahtaumataudin hoidossa voi olla haitallista.

Fotodynaaminen menetelmä virtsarakkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa

Vaikuttavuus: Suuren riskin kasvaimissa oli 2-15 viikon kuluttua tehdyissä kontrollitähystyksissä vähemmän jäännöskasvaimia ja kahden vuoden seurannassa fotodynaaminen menetelmä vähensi uusiutumisia. Tuloksiin voi liittyä harhaa tutkimusten vaihtelevan laadun vuoksi.

Arvottomat

Vaalit lähestyvät ja tarjoavat taas erinomaisen tilaisuuden arvokeskusteluun. Sellainen olisi tarpeen, mutta ennuste ei ole toiveikas. Sitten 90-luvun alun laman julkinen keskustelu arvoista on typistynyt kaiken sellaisen luettelemiseen, johon ei ole varaa. Euro on jäänyt yhteiskunnallisena arvojohtajana yksinvaltiaaksi, jota yksikään poliitikko ei uskottavasti haasta.

Hannu Ollikainen

Pitkään työttömyyteen liittyy pitkä pahoinvointi

Pitkään jatkuva työttömyys on ollut kestoaiheena lehdistössä jo edellisen laman ajoilta, eli noin 20 vuotta. Erityisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen on mediassa myös toistuvasti esitetty huoli masennuksen ja muidenkin mielenterveyden häiriöiden aiheuttaman työkyvyttömyyden lisääntymisestä. Erikoista on, etteivät nämä teemat juurikaan ole kohdanneet julkisessa keskustelussa.

Matti Joukamaa

Oikeuslääketieteellisten lääkärinlausuntojen laatu on varmistettava

Oikeusturvan takaamiseksi oikeuslääketieteellisten lääkärinlausuntojen kansallinen laaduntarkkailu tulisi aloittaa myös Suomessa.

Minna Joki-Erkkilä

Nilkan vammojen konservatiivista hoitoa pitää opettaa

Arvostettu ortopedi Ilkka Tulikoura kirjoitti katsausartikkelissaan Lääkärilehdessä 35/ 2010 (s. 2765-70) nilkan nivelsidevammoista ja pohti, milloin tarvitaan leikkausta. Olemme täysin samaa mieltä kollega Tulikouran kanssa siitä, että Suomessa yleiseksi hoitokäytännöksi on muodostunut "puolihoito", sillä konservatiivista hoitoa ei viedä loppuun asti. Lääkäri huolehtii vain ensivaiheen immobilisaatiosta ja varsinainen funktionaalinen hoito, joka on paljon muutakin kuin pelkkä tuki, jää opastamatta. Tulikourakaan ei artikkelissaan kuvaa funktionaalista hoitoa muutoin kuin alkuvaiheen nilkkatuella tai liimasiteellä ja leikkauksen jälkihoitona.

Heikki-Jussi Laine, Heidi Haapasalo, Heikki Mäenpää

Enemmän huomiota tutkimusten laatuun

Kollegoiden Heikki-Jussi Laine ym. kommentoiman katsausartikkelini otsikko oli kysymyksen muodossa: "Milloin hoidan nilkan nyrjähdyksen leikkauksella?". Artikkelissa esitin ajatuksia kolmelta pohjalta, ensinnäkin kun olen leikannut nilkan nivelsidevammoja yli 30 vuotta ja seurannut miten potilaani ovat parantuneet. Toiseksi olen lukenut vuosien varrella hyvin lukuisia aihetta koskevia julkaisuja ja kolmanneksi olen pohtinut asiaa ottaen huomioon nilkan rakenteen, sen toiminnan ja nilkalle kohdistuvat vaatimukset eri potilailla.

Ilkka Tulikoura

Ravintolisät, kasvirohdosvalmisteet - miten turvallisuus varmistetaan?

- Vaikka Suomessa myytävät ravintolisät ja kasvirohdosvalmisteet ovat pääosin turvallisia, ongelmia on edelleen. Merkittävin epäkohta on se, että mikään taho ei järjestelmällisesti kerää eikä arvioi käytön aikana mahdollisesti ilmeneviä haittoja tai yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.

Anna-Liisa Enkovaara

Oikeuslääketieteen palava pensas

Professori Erkki Vuori suhtautuu työhönsä yhä suurella intohimolla, kolmenkymmenen oikeuskemiavuoden jälkeen. Kriittisenä ristiriitana hän pitää sitä, että alan yhteiskunnallinen merkitys on suuri, mutta tekijöitä ei ole likimainkaan tarpeeksi.

Jaana Ahlblad

Minimitavoitteet pysäyttävät kehityksen

Suomen julkisen terveydenhuollon kilpailu- ja uudistumiskyky on koetuksella: väestö ikääntyy, ammattilaiset kaikkoavat ja teknologian hyödyntäminen takkuaa.

Kristiina Patja

Voiko omilla valinnoilla estää rintasyövän uusimista?

Yhä useampi rintasyövän sairastanut potilas pohtii, voiko sairauden uusimista estää muuttamalla elintapoja. Tutkimustyö on tähän asti keskittynyt pääasiassa diagnostiikan ja hoitomenetelmien tehostamiseen, vaikka on mahdollista, että terveyskäyttäytymisen muutoksilla ennusteeseen voi vaikuttaa yhtä paljon. Viime vuosina on saatu lisää tietoa, joka auttaa vastaamaan potilaan kysyessä, mitä hän voi itse tehdä.

Päivi Hietanen

Antikolinergista vaikutusta voi mitata

LL Pasi Lampela ym. totesivat Näkökulma-kirjoituksessaan Lääkärilehdessä 40/2010 (s. 3202-3), että ei ole olemassa työkalua jolla kliinikko voisi arvioida tietyn lääkeaineen antikolinergista vaikutusta.

Jani Penttilä, Harry Scheinin