Onko potilaallani krooninen munuaissairaus?

Munuaissairaus pysyy pitkään oireettomana ja kehittyy salakavalasti vakavaksi taudiksi. Glomerulusten suodatusnopeuden arvoa 60 ml/min pidetään vajaatoiminnan rajana. Perusterveydenhuollossa voidaan vajaatoiminnan aste arvioida laskukaavan avulla ja pyrkiä jarruttamaan munuaisfunktion heikkenemistä valtimotautien riskitekijöiden tehokkaalla hoidolla.

Päivi Korhonen, Kaisa Laine

Sidonnaisuuksien ilmoittaminen uudistuu

Tieteen julkaisemisen tärkein tavoite on totuudellisen tiedon lisääminen. Tutkimuksen tulee olla lähtökohdiltaan ennakkoluulotonta ja objektiivista. Näistä yleisesti hyväksytyistä periaatteista huolimatta totuus on harvoin yksiselitteistä. Tutkijatkin valitsevat näkökulmansa, hypoteesinsa ja metodinsa. Avoimuutensa ja kriittisyytensä ansiosta tiedettä voidaan kuitenkin pitää erinomaisena menetelmänä tutkia ja ymmärtää ympäröivää todellisuutta. Tiede myös korjaa jatkuvasti itseään, kun teoriaan sopimattomia havaintoja saadaan riittävästi.

Päivi Hietanen, Pekka Lahdenne, Marjukka Mäkelä

Selkäydinvammaisten hoito tulisi keskittää

Suomeen on vakiintunut käytäntö, jossa selkäydinvammaisten hoito on hajautettu. Tämä käytäntö on tehoton eikä se pysty vastaamaan potilaiden tarpeisiin. Kun hoidon antajat eivät toimi kokopäivätoimisesti selkäydinvammaisten parissa, kokemusta ei kerry riittävästi eikä ongelmien kokonaisvaltainen luonne tule esiin.

Antti Dahlberg, Kirsi Valtonen

Lääkärien on tiedostettava kustannukset

Lääkärilehdessä 35/2010 käsiteltiin uusien, kalliiden hoitomuotojen käyttöönottoa julkisessa terveydenhuollossa (s. 2744-6) ja toisaalla asetettiin vastakkain kollegoiden Martti Kekomäen ja Pentti Klefströmin näkemyksiä yksittäisen lääkärin vastuusta kustannusten hallinnassa pitämisestä (s. 2752-5).

Maarit Tarkiainen

Lääkäri Suomen huipulta

Heidi Eriksen on Utsjoen kunnan terveyskeskuslääkäri, ja ainoa laatuaan. Siinä ei ole mitään surkuteltavaa. Tämä lääkäri kun nauttii työstään.

Mia Sivula

Terveydenhuoltokin harmaantuu

Suomi ajaa täyttä vauhtia tilanteeseen, jossa - Winston Churchilliä sovittaen - niin harvat eivät ole koskaan elättäneet niin monia. Kaikenlaisen yhteisen hyvän kustantaminen jää tulevaisuudessa entistä pienemmän aktiivisen väestönosan työnteon varaan.

Hannu Ollikainen

Lyhyesti

"WHO julisti juuri H1N1-influenssapandemian olevan ohi. Siis pandemian, ei influenssan. Heikki Arvilommi verkkokommentissaan laakarilehti.fi:ssä

Laskimotukoksen toteaminen raskauden aikana on haasteellista

Vanha Virchowin triadi - vuodelta 1856 - on edelleenkin pätevä: hyytymistapahtuman käynnistyminen perustuu veren hyytymisominaisuuksiin, suonen seinämästä paljastuviin rakenteisiin ja virtausolosuhteisiin. Kaikki nämä tukostaipumusta lisäävät tekijät vaikuttavat erityisesti raskausaikana. Vaaraa lisäävät entisestään perinnöllinen tukostaipumus (n. 10 %:lla), immobilisaatio ja varsinkin keisarileikkaus (1).

Risto Kaaja

Antibiootin valinta ratkaisee koiranpureman hoidossa

Juhani Kaivola ja Lasse Lehtonen käsittelivät koiranpureman hoitoa mielenkiintoisessa artikkelissaan Potilasvahinkolautakunnan ratkaisuja -palstalla (SLL 33/2010 s. 2598- 601). Aihe on tärkeä, koska hoidon toteutuksessa ilmenee toistuvasti ongelmia.

Jaakko Pitkäjärvi

Amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmä on hyvä valinta

Kiitämme Jaakko Pitkäjärveä koiranpureman antibioottihoitoa koskevasta tärkeästä kommentista. Olemme samaa mieltä siitä, että kokemusperäisesti valittaessa puremahaavan hoitoon antibioottia avohoidossa on ensisijainen valinta amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmä. Tätä antibioottia suositellaan mm. Yleislääkärin käsikirjassa.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Nykyistä parempaa loppua!

Gerontologian professori Marja Jylhä käsitteli kolumnissaan Lääkärilehdessä 34/2010 (s. 2734) saattohoidosta Helsingin Sanomissa käytyä keskustelua. Jylhä kirjoitti, että "vastuuhenkilöitten kiihkeät, sekavat ja vähän koomillisetkin kommentit kertovat kuinka hankala asia kuoleminen on suomalaiselle palvelujärjestelmälle." Koen itseni vastuuhenkilöksi.

Paula Kokkonen

Hoitava lääkäri, vakuutuslääkärija työkyvyn arviointi

Työkyvyn arviointi vaatii yleensä monipuolista kokonaisharkintaa. Siinä otetaan huomioon eläkkeenhakijan koko elämänhistoria eli koulutus, työkokemus, ikä ja sosiaaliset seikat sekä vian, vamman tai sairauden aiheuttamat rajoitteet ja rajoitteista huolimatta mahdollisesti jäljellä oleva työkyky. Tässä kokonaisuudessa potilasta hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin roolien erilaisuuden ymmärtäminen on tärkeää.

Juhani Juntunen

- Yhteisö muodostuu yksilöistä

Yhteiskunnan varojen käytöstä tuli ristiriidan aihe, kun sairaanhoito laajentui lääkärin potilaalle antamasta avusta terveyspolitiikaksi. Alkujaan lääkäri on ollut itsenäinen ammatinharjoittaja. Asenteen saneli ja edelleen tulisi sanella Hippokrateen vala, johon kuuluvat kollegiaalisuus, lääketieteellisen tietämyksen kunnioitus ja ykkösprioriteettina potilaan auttaminen.

Pentti Klefström

Lääkärin ja tutkijan etiikka korostaa potilaan etua

Lääkäriä velvoittavat Maailman Lääkäriliiton Geneven julistuksen sanat "Tärkeintä minulle olkoon potilaani terveys" sekä Helsingin julistuksen eettiset ohjeet kliinisen tutkimuksen tekemisestä: "Lääkärin on toimittava potilaansa parhaaksi häntä hoitaessaan". Suomesta ei varmasti löydy lääkäriä, joka tietoisesti toimisi vastoin näitä periaatteita.

Heikki Pälve

Uusia työkaluja virtsarakkosyövän diagnostiikkaan ja hoitoon

Virtsarakkosyöpä on Suomen neljänneksi yleisin miesten syöpä. Vuonna 2008 todettiin 999 uutta tapausta, joista naisilla neljännes (1). Virtsarakkosyövän tyypillisin ensioire on kivuton verivirtsaisuus. Joka viides makrohematurialöydös liittyy virtsarakkosyöpään, ja sen vuoksi kliinikon kannattaa pitää ilman samanaikaista virtsatietulehdusta esiintyvää makrohematuriaa virtsarakkosyövästä johtuvana, kunnes toisin osoitettu. Virtsarakkokasvain ei kuitenkaan vuoda jatkuvasti, ja sen vuoksi virtsanäyte voi olla välillä täysin puhdas. Normaali tulos virtsan irtosolututkimuksessa ei sekään poista jatkotutkimusten tarvetta, koska sillä tunnistetaan uusista rakkosyövistä vain noin kolmasosa (2). Mikrohematurialöydöksistä vain muutamassa prosentissa taustalta löytyy virtsarakkosyöpä. Riski on erityisen pieni oireettomilla ja alle 50-vuotiailla, ja heidän jatkotutkimuksensa ovat useimmiten turhia. Mikrohematurian tutkimuskäytännöt vaihtelevat melkoisesti, ja löydöksen yleisyyden vuoksi hoitosuositus olisi tervetullut.

Mika Raitanen

Narkolepsiakysymyksen ratkaisu vie aikaa

Sikainfluenssa, paremmin ilmaistuna sikasyntyinen influenssa A (SSIVA), tuli ja meni suuren kohun saattamana. Hajatapauksia saattaa vielä ilmaantua, mutta suuri "toinen aalto" on vielä epätodennäköisempi kuin olivat vääriä oletukset ensimmäisen aallon massiivisista tuhovaikutuksista ensimmäisistä tautitapauksista tiedotettaessa keväällä 2009. Yksi monista ylilyönneistä oli arvio, jonka mukaan "Suomi voi pian olla ... 'sotatilassa' " (1).

Heikki Peltola

Unenseurantalomake on hyvä apu narkolepsiaepäilyissä

Viime viikkojen kohu lasten lisääntyneestä narkolepsiasta on aiheuttanut huolta vanhemmissa ja lisännyt yhteydenottoja terveydenhuoltoon. Väsymys on oireena peräti tavallinen, eikä suuri osa sitä potevista lapsista kuitenkaan sairasta narkolepsiaa. Millä kriteereillä väsyneitä on syytä lähettää erikoissairaanhoitoon? Viikko sitten Lääkärilehdessä (SLL 34/2010, s. 2654) kuvattiin narkolepsian tyyppioireet ja diagnoosikriteerit. Myös oheiset vinkit auttavat perusterveydenhuollon lääkäriä seulomaan jatkotutkimusta tarvitsevat potilaat.

Outi Saarenpää-Heikkilä, Ismo Ilveskoski, Turkka Kirjavainen

Terveiden elämäntapojen sinnikäs puolestapuhuja

- Mielessäni on kaksi tärkeää asiaa, professori Aila Rissanen aloittaa iloisesti.

Outi Toivanen-Visti

Usko tai älä
Äiti elävänä läpi raskauden kuudella eurolla

Raskaus on naisen elämän vaarallisin vaihe. Erityisen vaarallista on olla raskaana Angolassa, jossa WHO:n vuoden 2005 tilastojen mukaan 100 >000 elävänä syntynyttä lasta kohti kuolee 1 400 naista raskauden ja synnytyksen aikana. Suomessa vastaava luku on seitsemän.

Kirsti Paajanen

Mitä Newsweek-lehden vertailu opettaa?

Syyskoleita odoteltaessa lämmittää Suomen toteaminen Newsweek-lehden vertailussa parhaaksi maaksi elää ja asua. Terveydenhuollon ammattilaisen mieltä jää kalvamaan heikko menestyksemme terveydenhuollossa, yhdessä viidestä arviointiulottuvuudesta. Sijoituksemme siinä oli vasta seitsemästoista.

Mikko Nenonen, Mika Gissler