Valoa kuistilla

Yksi kuva vain, kaksi tyttöä, miksi toiselta on raaputettu kasvot? Kuva on pölyisellä lattialla, kosteuden käpertämä. Tiesitkö, että ennen vanhaan uskottiin, että valokuvasta voi päätellä mielisairauden laadun? Pitkä valotus ja luilla tuetut kaulukset tekivät ihmisistä jäykän näköisiä. Tytöt hievahtamatta, toisella totiset kasvot. Sepianruskea kuva, kuin vaaleille lattialaudoille kaatunut tee. Laudat hangataan merihiekalla, valkoiset kumitossut ja selässä palmikot, joiden rusetit ovat purkautuneet kun me juoksemme polkua ruohotuppaiden välissä kohti merta. Jokin paikka, jonka hädin tuskin muisti, mutta nyt kun olen vanha muistan kaiken paitsi sen mitä eilen söin. Muistot tulevat lähemmäs, kurkkuani kuristaa. Aivan kuin olisin menettänyt kaiken ihan äsken. Kuin pommi olisi pudonnut keskelle kaupunkia, talot särkyneet hajalle. Sulana kupliva lasi asvaltilla, olen varma että näin sen itse vaikka Kalle sanoi, ettei lasi voi sulaa tulipalossa. Minä näin, laastipölyn ja kouluvihkoja, joku oli harjoitellut saksaa kirjoittamalla Bismarckista sinikantiseen vihkoon, mutta mitä merkitystä millään oli kun uni hajosi sirpaleiksi ja ujellukseen ja me heräsimme painajaiseen? Tulen loimotus seinällä, liivien soljet läpsyivät reisiä vasten kun äiti kiskoi kädestä ja käski juosta, yhtäkkiä sai näyttäytyä ihmisten ilmoilla ilman sukkia. Miten erilainen rappukäytävän lattia oli paljaisiin jalkoihin, kylmä ja ihmeellisen sileä, kun me juoksimme. Äidin tukasta putoili hiusneuloja, arvokkaita metallinkappaleita, mutta äiti ei pysähtynyt. Äiti suojelee aina.

Laura Honkasalo

Aivoverenvuodon viivästynyt hoito

46-vuotiaalle naiselle oli kehittynyt maksakirroosi alkoholin käytön seurauksena. Hänen oli onnistunut lopettaa alkoholin käyttö 8 kk aiemmin, hän oli aktiivisesti työelämässä ja kirroosin hoidoksi oli suunniteltu maksansiirtoa. Maksavaurion seurauksena perna oli suurentunut, ja laboratoriolöydöksinä olivat trombosytopenia 60 x 109/l, anemia Hb 85 g/dl ja spontaani P-TT oli 35 %, myös prealbumiini oli matala, 90 g/l tasoa.

Riitta Lassila

Vanhuksen kivun hoitoon ei ole hyviä vaihtoehtoja

Vanhuksen kivun hoito on haasteellista. Kivun arviointi on vaikeampaa kuin nuorilla esimerkiksi muistisairauksien takia (1). Vanhukset suhtautuvat kipuun usein stoalaisella tyyneydellä, ajattelevat sen kuuluvan ikään ja sopeutuvat siihen välttämällä liikkumista, mikä voi johtaa toiminnanvajeisiin (2). Vaikka kipusairaudet lisääntyvät vanhetessa, näyttää kivun esiintyvyys esimerkiksi RAI-tietokannan mukaan silti vähenevän kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä (3), mikä johtunee juuri kivun arvioinnin vaikeudesta (1). Vanhusten kipu onkin edelleen selvästi alihoidettua (3,4); asiantuntijat ovat pitkään puhuneet lääkäreiden opioidifobiasta (5). Suomessa on perinteisesti käytetty kivun hoidossa vielä vähemmän opioideja kuin muissa Pohjoismaissa (6), mutta tilanne on muuttumassa.

Kaisu Pitkälä, Helena Nikkanen-Ilvesmäki

Enemmän yhteistyötä lääkärijärjestöjen välille

Lähes kaikki Suomen lääkärit ovat sekä Lääkäriliiton että Duodecim-seuran jäseniä. Lääkäriliiton fokus on jäsenkunnan edunvalvonnassa, kun taas Duodecim-seuran yksi tärkeimmistä tehtävistä on jäsenten työn lääketieteellinen tuki. Osa liiton ja seuran toiminnoista on päällekkäisiä, mutta yhteistyötä on yllättävän vähän. Pikemminkin esiintyy pientä keskinäistä kilpailua, jopa leikkimielistä naljailua. Tuhlaammeko näin yhteistä voimavaraa?

Pekka Kirstilä

Yhteistyötä on lisätty

Kollega Pekka Kirstilä puuttuu tärkeään asiaan. Lääkäriliitolla ja Duodecim-seuralla on pitkälti yhteinen jäsenpohja. Jo se velvoittaa yhteistoimintaan jäsenten eduksi päällekkäistä työtä välttäen. Pääsääntöisesti järjestöjemme toiminnat kuitenkin täydentävät toisiaan eivätkä kilpaile keskenään. Lääkäriliitto täytti tänä vuonna 100 vuotta ja Duodecim-seura ensi vuonna 130 vuotta. Yhteinen historia on vakiinnuttanut yhteistyön ja profiloinut kummankin ylläpitämän lehden suunnan ja keskeisen sisällön. Kokonaisuutta tulee kuitenkin aika ajoin arvioida, kuten Kirstiläkin tekee.

Timo Kaukonen, Seppo Yt Junnila

Lakaistaanko lihavuusongelma maton alle?

Lihavuuskirurgiaa tehdään Suomessa selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Viime vuonna Suomessa leikattiin alle 700 potilasta, muissa Pohjoismaissa yhteensä lähes 10 000. Ero johtunee pääosin erikoissairaanhoidon resurssien riittämättömyydestä; pullonkaula voi olla joko preoperatiivisessa selvittelyssä tai leikkauksen saatavuudessa. Myös lihavuuden hoitoketjut avoterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon voivat olla vielä hiomatta.

Anne Juuti, Mikael Victorzon, Paulina Salminen, Jussi Pihlajamäki, Vesa Koivukangas, Pipsa Peromaa, Markku Luostarinen

Ja sitten vielä isoäidit

Suvaitsevaisuus ja laajasydämisyys on helppoa silloin, kun toisen kulttuurin edustajat eivät vaikuta omaan arkeen. Tänä keväänä kreikkalaiset ovat käyneet kukkarollemme. Tästä noussut kiukku sammuu vain rantaloman ouzolla. Syytämme ystävällisen kansan onnetonta johtoa, mutta sopii kysyä, onko tapahtuneella yhteyksiä myös etelän lämpöön. Helppo ravinnon saanti tekee ihmisen suurpiirteisemmäksi, sosiaalisemmaksi ja iloisemmaksi. Me ankaran talven koulimat totiset puurtajat ihailemme välittömyyttä, rentoa elämäniloa ja yhteisöllisyyttä. Välimerellisen kulttuurin kääntöpuolena on, ettei jokainen tilasto ole ihan just. Lupaukset ja sopimukset eivät edusta yhtä pyhiä arvoja kuin meillä.

Päivi Hietanen

Vertaileva hoitotutkimus - lume vai lumeetta?

Monet kansainväliset julistukset elävät aikansa ja vaipuvat sitten unholaan. Maailman lääkäriliiton WMA:n yleiskokouksen vuonna 1964 hyväksymä Helsingin julistus on poikkeus. Se määrittelee eettiset periaatteet lääkärille, joka potilaita hoitaessaan tekee tutkimustyötä. Linjaukset lumeen käytöstä vertailevissa hoitotutkimuksissa ovat kuitenkin herättäneet keskustelua ja käytännöissä on melkoista vaihtelua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Koska näperteleminen päivystysilmoitusten kanssa lopetetaan?

Olen jo vuosia ihmetellyt kivikautista tapaamme kirjata päivystysten aktiivitunteja. Aikuiset ihmiset täyttävät erilaisia lappuja tai sähköisiä kaavakkeita tuntien ja jopa minuuttien tarkkuudella. Viime aikojen uusin villitys on omassa työpaikassani HUS:ssa puhelujen uusi kirjaamiskäytäntö. Reviisoria kiinnostaa mm. yöllisten puhelujen alkamis- ja loppumisaika sekä kesto. Nöyryyttävää puuhastelua.

Harri Saxén

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030