Glykosyloitunut hemoglobiini diabeteksen diagnostiikassa

Kolme kansainvälistä diabetesyhteisöä on päättänyt suosittaa glykosyloituneen hemoglobiinin (HbA1c) käyttöä yhtenä mahdollisena tyypin 2 diabeteksen diagnostisena kriteerinä (1,2). Tällaisen suosituksen ovat antaneet ADA (The American Diabetes Association), IDF (International Diabetes Federation) ja EASD (European Association for the Study of Diabetes).

Saara Metso

Miksi HPV-rokotetta ei oteta rokotusohjelmaan?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotusryhmä on päättänyt viivyttää lausuntoaan papilloomavirusrokotteesta pitkälle ensi vuoteen. Näyttö rokotteen tehosta ja turvallisuudesta on vakuuttava ja muissa Pohjoismaissa rokote on jo rokotusohjelmassa. HPV-rokote on pikimmiten saatava rokotusohjelmaan myös Suomessa.

Jorma Paavonen

HPV-tautitaakan vähentämiseen tarvitaan huolellista suunnittelua

THL asetti v. 2008 työryhmän, jonka tehtävänä on antaa ehdotus parhaista mahdollisista toimenpiteistä kohdunkaulan syövän ja HPV-tautitaakan vähentämiseksi Suomessa. Työryhmän odotetaan käsittelevän ja sisällyttävän ehdotukseensa sekä kannanoton HPV-rokotteen liittämisestä kansalliseen rokotusohjelmaan että kohdunkaulan syövän tehokkaimmasta seulontamenetelmästä. Raportti valmistuu tämän vuoden keväällä.

Pekka Nieminen

Imetyksen toteutumiseen voidaan vaikuttaa

Heini Rousku ym. selvittivät artikkelissaan Lääkärilehdessä 42/2010 (s. 3420-7) turkulaisten ensisynnyttäjien näkemyksiä imeväisen ruokinnasta ja sen yhteydestä terveyteen. Tulokset vahvistavat aikaisempia suomalaisia havaintoja (1). Samanlainen yhteys äitien ennakkoasenteen ja imetyksen toteutumisen välillä on tunnettu monissa muissa länsimaissa (esim. 2,3).

Anneli Pouta, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Meri Rova, Leena Hannula, Anna-Liisa Järvenpää

Rääkkylä toimii Paras-puitelain vastaisesti

Pohjoiskarjalainen Rääkkylän kunta ulkoisti viime vuoden lopussa suurimman osan sosiaali- ja terveystoimestaan välttääkseen kuntaliitokset ja yhteistoiminnan muiden lähikuntien kanssa. Nyt kunta järjestää alle 3 000 asukkaan terveys- ja sosiaalipalvelut yksin, Attendo MedOnen tuottamina. Tämä on Paras-hankkeen vastaista, koska hanke edellyttää 20 000:n asukkaan väestöpohjaa.

Sirpa Asko-Seljavaara

Kuluttajille tarjottavat geenitestit juristin silmin

- Suoraan kuluttajille tarjottavien geenitestien ongelmana pidetään tulosten epämääräisyyttä ja luotettavuusongelmia, hyödyllisyyden arvioinnin vaikeutta sekä perinnöllisyysneuvonnan puutetta vakavampia sairastumisalttiuksia ja kantajuuksia analysoitaessa.

Sirpa Soini

Täydennyskoulutus vaikuttavammaksi

Täydennyskoulutus on perinteisesti keskittynyt lääketieteellisen tiedon jakamiseen, mutta suuntauksena on laajentaa sitä enemmän toiminnalliseen ja toimintaa kehittävään suuntaan. Association of Medical Education in Europe (AMEE) on laatinut lääkärien täydennyskoulutustilaisuuksien kehittämisestä suosituksen, joka on tämän artikkeli sähköisen version liitteenä.

Topi Litmanen, Kristiina Patja

Arvonmukaisessa hengessä

"Jotta lääkäri voisi kelvollisesti täyttää tehtävänsä ihmiskunnan palveluksessa, on tieteellisen lääketaitoon perehtymisen lisäksi välttämättömän tarpeellista, että hänen tositeollisen toimintansa pohjana on ihmisrakkaus." Näillä aatoksilla sata vuotta sitten Suomen Lääkäriliiton ensimmäinen puheenjohtaja, professori Max Oker-Blom kutsui lääkärit etsimään totuutta tieteen avulla, parantamaan sairaita taiteeksi kutsutun lääkintätaidon avulla ja palvelemaan ihmiskuntaa rakkaudesta lähimmäisiin - arvonmukaisessa hengessä ja keskinäisessä toveruudessa.

Risto Pelkonen

Lääkäriliitto ottaa monta askelta lähemmäs jäsentä

Suomen Lääkäriliiton toiminnan kulmakivi on jäsenten etujen ajaminen. Tämän päämää-rän saavuttamiseksi liiton valtuuskunnan hyväksymä uusi strategia siirtää liiton työskentelyä lähemmäksi jäsentä. Paikallistoiminta kasvaa merkittävästi laajemmaksi kuin paikallisosastojen ja aluepäälliköiden perinteinen toiminta.

Timo Kaukonen

Mikä on geenitutkimusten hyöty lääkärille ja potilaalle?

Lääketieteellisen genetiikan tutkimus on viime vuosikymmenten aikana selvittänyt useimpien - joskaan ei kaikkien - monogeenisten (ns. mendelöivien), periytyvien sairauksien molekyyligeneettisen perustan eli mutaation. Tämä on tarjonnut mahdollisuuden taudin täsmälliseen diagnostiikkaan ja sairastumisriskin arviointiin. Viime aikoina tutkimus on kohdistunut erityisesti tavallisten, monitekijäisten sairauksien geenitaustan selvittämiseen, mm. syövän, diabeteksen, astman, sepelvaltimotaudin ja skitsofrenian (1). Lähes jokaisessa monitekijäisessä taudissa pieni osuus, 1-5 %, johtuu yhden geenin mutaatiosta. Samalla monitekijäisyys ilmenee assosiaatioina usein kymmeniin, jopa satoihin geenimerkkeihin, jotka eivät ole varsinaisia mutaatioita vaan väestön geeniperimän rakennevaihtelua. Assosiaatiot eivät merkitse kantajansa varmaa sairastumista, vaan kertovat ainoastaan vaihtelevan suuruisesta, yleensä hyvin vähäisestä sairastumisriskistä (Laakso s. 37-42 ja Perola s. 31-35). Oletettavasti sairastumisen aiheuttavat pääosin elintapa- ja ympäristötekijät.

Ilkka Kaitila

Käytettävyysarviot edellyttävät mittareita

Kehittämispäällikkö Jukka Vänskä ym. esittivät tutkimustuloksiaan terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyydestä Lääkärilehdessä 50-52/2010 (s. 4177-83). Artikkelin päätelmät poikkeavat Lääkäri 2003 -tutkimuksen päätelmistä ja kansainvälisistä kokemuksista (1,2). Enemmistö suomalaisista lääkäreistä piti tietoteknologian muutosta vuonna 2003 vielä myönteisenä ja samansuuntainen tulos saatiin amerikkalaisten lääkäreiden näkemyksiä käsitelleessä kansallisessa tutkimuksessa.

Kari Harno

Käyttäjäkokemukset tuottavat validia näyttöä

Käyttäjätyytyväisyys ei ole sama asia kuin käytettävyys, kuten dosentti Kari Harno toteaa. Tämän otimme myös lähtökohdaksi tutkimuksemme suunnittelussa. Käytettävyyden määritelmissä käyttäjätyytyväisyys on kuitenkin käytettävyyden yksi osa-alue (1,2), jonka painoarvo korostuu, kun tutkimus toteutetaan kyselymenetelmällä. Käyttäjäkokemusten kartoittaminen tuottaa erilaista, mutta yhtä validia näyttöä tietojärjestelmien onnistumisesta kuin objektiivisemmat mittarit (3).

Jukka Vänskä, Johanna Viitanen, Hannele Hyppönen, Marko Elovainio, Ilkka Winblad, Jarmo Reponen, Tinja Lääveri

Terveysneuvonta huomioitiin Haitissa

Kollega Jari Vainio kritisoi Näkökulma-palstalla Lääkärilehdessä 50-52/2010 (s. 4170- 1) Haitissa tehtävää avustustyötä. Joistakin yksityiskohdista olen Vainion kanssa eri mieltä.

Päivi Laurila

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin

Tietotekniikka, tietojärjestelmät, tietokone. Murhetta ja hammasten kiristystä, mutta myös työn nopeutumista, helpottumista ja rationalisoitumista.

Jaana Ahlblad

Lähete erikoissairaanhoitoon - siirtyykö oleellinen tieto?

Kroonisten sairauksien hoidossa korostuu jatkuvuus (1), joka edellyttää riittävän tiedon siirtymistä. Potilaskäyntien merkintöihin, hoitosuunnitelmiin ja lähete-palautejärjestelmään tallentuu paljon tietoa, mutta auttavatko tiedot potilaan jatkotutkimuksia ja hoitoa?

Leena Tuomisto

Tappaako kalkkipilleri?

BMJ-lehti julkaisi kesällä meta-analyysin (15 tutkimusta) kalsiumtablettien käyttäjien sydän- ja verisuonitautiriskistä (1). Meta-analyysin mukaan sydäninfarktin riski oli kalsiumlisää käyttävillä 27 % suurempi kuin ei-käyttäjillä (95 %:n LV 1,01-1,59). Kalsiumlisä ei ollut yhteydessä suurentuneeseen aivohalvauksen, yhdistelmäpäätepisteen (sydäninfarkti, aivohalvaus tai äkkikuolema) tai kuoleman riskiin. Kalsiumlisä (keskimäärin 1 000 mg) oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin vain niillä, jotka saivat kalsiumia ravinnosta yli 805 mg/päivä (HR 1,85, 95 %:n LV 1,28-2,67). Tulos on hämmentänyt lääkäreitä ja potilaita.

Tuula Pekkarinen

Seerumin sappihappomääritystä tarvitaan

FT, sairaalakemisti Leena Lindstedt ym. käsittelivät Lääkeinfo-palstalla ursodeoksikoolihapon (UDCA) vaikutusta seerumin sappihappomääritykseen (SLL 45/2010, s. 3714-5). Kirjoittajat osoittivat että seerumiin lisätystä UDCA:sta noin 60 % tulee määritettyä seerumin sappihappotutkimuksessa (fS-Sappih) ja katsovat, että seerumin haitallisten sappihappojen pitoisuutta UDCA-lääkitystä saavilla potilailla ei siis voi edes laskennallisesti arvioida. Kirjoittajat peräänkuuluttivatkin muita menetelmiä.

Kalevi Laitinen

Sappihappomäärityksen ongelmista

Artikkelissamme lähtökohtana oli havainto, että kliinikot eivät juurikaan tunne ursodeoksikoolihapon (UDCA) vaikutusta entsymaattiseen sappihappomenetelmään. Häiriön selvittämiseen kannusti myös se, että reagenssivalmistaja korostaa menetelmän soveltumattomuutta UDCA:lla lääkityille potilaille.

Leena Lindstedt, Kaija-Leena Kolho, Ulla-Maj Björses, Esa Hämäläinen

Sijaishuollossa oleville nuorille oma psykiatrinen poliklinikka

Sijaishuollossa olevista nuorista suurella osalla esiintyy psyykkisiä häiriöitä, tavallisimmin käytöshäiriö. Porissa perustettiin erillinen nuorisopsykiatrinen työryhmä muualta Suomesta Satakuntaan sijaishuoltoon tulleille nuorille.

Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Äkillinen rintakipu ja pareesioireet

Rintakipuun liittyvät raajojen voimattomuus- ja halvausoireet tai tajunnan häiriöt ovat sepelvaltimotautikohtauksessa harvinaisia. Jollei EKG:ssa näy selvää ST-tason nousua, tulisi muistaa rintakivun muutkin mahdolliset etiologiat.

Jussi Mikkelsson