Erikoislääkärikoulutukseen tarvitaan kansallista koordinaatiota

Lääkärikoulutuksen mitoitus on Suomessa pitkään ollut vilkkaan keskustelun kohteena. Työvoimatasapaino on lyhyelläkin aikavälillä muuttunut paljon, 1990-luvun alun nopeasti kehittyneestä mittavasta lääkärityöttömyydestä lääkärivajeeseen erityisesti perusterveydenhuollossa. Sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa vaje oli vuoden 2009 selvityksissä pienentynyt noin 7 %:n tasolle, ja tuloksia tämän vuoden lokakuun tilanteesta saadaan piakkoin. Nykyinen lääkärien peruskoulutuksen mitoitus vaikuttaa oikeansuuntaiselta.

Hannu Halila

Kunnallishallintoa vai elinkeinotoimintaa?

Kunnallisen palvelutuotannon mielekkyyttä on välttämätöntä tarkastella kriittisesti sekä toiminnallisuuden että kuntatalouden kannalta, kun terveydenhuoltoon vaaditaan rakenteellisia uudistuksia. Eräs tärkeimmistä rakenneuudistuksista koskee monikanavaista rahoitusta. Rahoituksen yksikanavaisuus luo edellytyksiä palvelujärjestelmän tarkoituksenmukaiselle kehittämiselle, kuten Mikko Nenonen totesi Näkökulma-kirjoituksessaan Lääkärilehdessä 42/2010 (s. 3396-7).

Veikko Mäkelä

Tasavertaisuutta ja tukea raiskauksen uhreille

- Raiskauksen uhrin vaativan kohtaamisen tueksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä rakennettu hoitoketju on saanut kiitosta niin poliiseilta kuin terveydenhuollon ammattilaisiltakin. Yhtenäiset ohjeet takaavat kaikille naisille ja miehille samat tutkimukset ja hoidon asuinkunnasta riippumatta.

Pirjo Immonen-Räihä, Rauni Klami, Katriina Bildjuschkin, Tiina Rantanen, Kirsi Koskinen, Tero Taiminen, Lea Kauhava, Turkka Tunturi

Pitkään työttömyyteen liittyy pitkä pahoinvointi

Pitkään jatkuva työttömyys on ollut kestoaiheena lehdistössä jo edellisen laman ajoilta, eli noin 20 vuotta. Erityisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen on mediassa myös toistuvasti esitetty huoli masennuksen ja muidenkin mielenterveyden häiriöiden aiheuttaman työkyvyttömyyden lisääntymisestä. Erikoista on, etteivät nämä teemat juurikaan ole kohdanneet julkisessa keskustelussa.

Matti Joukamaa

Nilkan vammojen konservatiivista hoitoa pitää opettaa

Arvostettu ortopedi Ilkka Tulikoura kirjoitti katsausartikkelissaan Lääkärilehdessä 35/ 2010 (s. 2765-70) nilkan nivelsidevammoista ja pohti, milloin tarvitaan leikkausta. Olemme täysin samaa mieltä kollega Tulikouran kanssa siitä, että Suomessa yleiseksi hoitokäytännöksi on muodostunut "puolihoito", sillä konservatiivista hoitoa ei viedä loppuun asti. Lääkäri huolehtii vain ensivaiheen immobilisaatiosta ja varsinainen funktionaalinen hoito, joka on paljon muutakin kuin pelkkä tuki, jää opastamatta. Tulikourakaan ei artikkelissaan kuvaa funktionaalista hoitoa muutoin kuin alkuvaiheen nilkkatuella tai liimasiteellä ja leikkauksen jälkihoitona.

Heikki-Jussi Laine, Heidi Haapasalo, Heikki Mäenpää

Enemmän huomiota tutkimusten laatuun

Kollegoiden Heikki-Jussi Laine ym. kommentoiman katsausartikkelini otsikko oli kysymyksen muodossa: "Milloin hoidan nilkan nyrjähdyksen leikkauksella?". Artikkelissa esitin ajatuksia kolmelta pohjalta, ensinnäkin kun olen leikannut nilkan nivelsidevammoja yli 30 vuotta ja seurannut miten potilaani ovat parantuneet. Toiseksi olen lukenut vuosien varrella hyvin lukuisia aihetta koskevia julkaisuja ja kolmanneksi olen pohtinut asiaa ottaen huomioon nilkan rakenteen, sen toiminnan ja nilkalle kohdistuvat vaatimukset eri potilailla.

Ilkka Tulikoura

Voiko omilla valinnoilla estää rintasyövän uusimista?

Yhä useampi rintasyövän sairastanut potilas pohtii, voiko sairauden uusimista estää muuttamalla elintapoja. Tutkimustyö on tähän asti keskittynyt pääasiassa diagnostiikan ja hoitomenetelmien tehostamiseen, vaikka on mahdollista, että terveyskäyttäytymisen muutoksilla ennusteeseen voi vaikuttaa yhtä paljon. Viime vuosina on saatu lisää tietoa, joka auttaa vastaamaan potilaan kysyessä, mitä hän voi itse tehdä.

Päivi Hietanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030