Syy on aina eläkevakuutuksessa?

Kollega Eero Tapio moitti (SLL 40/2010, s. 3200-1) eläkevakuutusratkaisuja mielenterveyspotilaiden "pompottamisesta summittaisilla kuntoutuksilla, lyhytjänteisillä työkokeiluilla ja kielteisillä päätöksillä, joiden perustelut ovat ylimalkaisia ja vähätteleviä".

Katinka Tuisku

Perusteettomia väitteitä muutoksenhausta

Kommentoidessaan professori Juhani Juntusen artikkelia (SLL 35/2010) psykiatrian erikoislääkäri Eero Tapio toteaa (SLL 40/2010 s. 3200-1), että "sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus näyttävät olevan käytännössä lähinnä vain eläkevakuutusyhtiöiden päätösten tahdottomia jatkeita".

Timo Havu

Ryhmäanalyysin olemus

Mikko von Bruun peräänkuuluttaa ryhmäanalyysin teoriaa Yksilöksi ryhmässä -kirjan arvostelussa Kirjallisuus-palstalla Lääkärilehdessä 37/2010 (s. 2989). Sellaista teoriaa ei puhtaaksiviljeltynä ole olemassakaan. Näin ajatellaan myös kansainvälisesti. Teoria kehittyy koko ajan sen mukaan, mitä ryhmien kanssa työskennellessämme ryhmistä ja niiden prosesseista opimme. Teorian muodostus seuraa näin myös yhteiskunnan muutosta ja kehitystä. Kirjan tarkoitus on tuoda esille ryhmäanalyysin monitieteellinen elävä viitekehys.

Ulrika Segercrantz

Neurofysiologi haluaa siirtää rajoja

Tarkoituksenmukaisuutta tehtäviin tulee, kun pitää tavoitteet korkealla, uskoo HUS:n lasten neurofysiologian osastonylilääkäri Sampsa Vanhatalo. Vanhatalon tavoitteena on luoda Suomeen kansainväliset mitat täyttävä varhaisen aivotoiminnan tutkimus- ja osaamiskeskus. Keskukselle olisi tilausta.

Outi Toivanen-Visti

Liiton strategiatyö etenee

Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui 1.10. ainoana aiheenaan liiton strategiatyön nykytilanne ja ohjeisti hallitusta jatkoa varten. Liiton toimintaa on perinteisesti johdettu toimintasuunnitelmaan perustuen. Nyt tavoitteena on siirtyä strategiseen johtamiseen, joka edellyttää päämäärien ja painopisteiden asettamista, muiden toimijoiden huomioimista ja näkemystä toimintakentän muutoksista.

Timo Kaukonen, Mikko Pietilä

Monta sairautta - yksi potilas

On enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että perusterveydenhuollon potilaalla on yhtä aikaa useampi kuin yksi krooninen sairaus (1,2). Sairauksien lisääntyessä potilaalle kasaantuu paljon lääkkeitä, joihin liittyy kliinisesti merkittävien yhteisvaikutusten riski (3). Kroonisten sairauksien lisääntyminen iän myötä ei näytä edistävän henkilön pääsyä hoitoon ja hoidon jatkuvuutta (2). Ikärakenne muuttuu: 75 vuotta täyttäneitä oli vuonna 2000 väestössämme noin 350 000, tänä vuonna heitä on noin 400 000 ja vuonna 2025 ennusteen mukaan noin 700 000.

Pekka Mäntyselkä

En uskalla enää käyttää Z73-dianoosia

Lääkärilehdessä 39/2010 käsiteltiin työuupumusta ja haastateltiin puolustusvoimien työterveyshuollon ylilääkäriä Tiina Kaarnetta (s. 3105). Kaarne neuvoo kirjaamaan varsinaisen sairausdiagnoosin rinnalle työuupumus Z73 -diagnoosin, kehotuksena työnantajalle työn kuormittavuuden kartoittamiseksi. Näin ajattelin minäkin erään muutama vuosi sitten hoitamani potilaan kohdalla ja lisäsin ensi kertaa varsinaisen diagnoosin rinnalle 2. kohtaan diagnoosin Z73. Potilas menetti sairauspäivärahansa Kelan virkailijan arvion mukaan ilmeisesti Z73-diagnoosin takia.

Sirkka-Liisa Karhi

Eläkevakuutuksiin liittyvää päätöksentekoa pitää muuttaa

Professori Juhani Juntunen kirjoitti artikkelissaan (SLL 35/2010, s. 2788-9) potilasta hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin roolien erilaisuudesta.

Eero Tapio

Väärää tietoa vakuutusoikeuden lääkäristä

Psykiatrian professori Raimo K. R. Salokangas kommentoi Lääkärilehdessä 38/2010 (s. 3010-11) ylilääkäri, professori Juhani Juntusen kirjoitusta Lääkärilehdessä 35/2010. Professori Salokangas kertoo tapauksesta, jonka "käsittelyyn ainakin kahdessa valitusasteessa osallistui yksi ja sama, vakuutusyhtiön palkkalistoilla oleva asiantuntijalääkäri".

Timo Havu

Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys

Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella on muistioire: lievä tiedonkäsittelyn heikentymä noin 120 000:lla ja dementia 120 000:lla. Vuosittain uusia muistipotilaita diagnosoidaan 13 000.

Ulla Eloniemi-Sulkava, Terhi Rahkonen, Timo Erkinjuntti, Kaisa Karhu, Kaisu Pitkälä, Tuula Pirttilä ‡, Ulla Vuori, Jaana Suhonen

Junalippuja ja haittavaikutuksia

Kollega kertoi olleensa kesällä perheineen Italiassa. Milanon rautatieaseman olosuhteet tuntien hän oli hankkinut koko joukolle junaliput etukäteen verkon kautta. Kuusi lippua välille Milano-Venetsia-Milano olivat maksaneet noin 400 euroa. Ostaminen oli ollut yksinkertaista ja onnistunut hyvin. Noin puoli tuntia myöhemmin hän kertoi saaneensa Luottokunnalta puhelinsoiton, jonka viesti oli: "Visa-kortillasi on tehty noin 400 euron osto Italian rautateiltä. Haluaisimme varmistaa, onko osto sinun tekemäsi."

Mikko Nenonen

Lyhyesti

"Suomen kansan terveyspalvelut ovat EU:ssa huonommat ja käyttäjilleen kalliimmat kuin vertaismaissa. Piste." Esko Seppänen Ajankohtaisen Ykkösen kolumnissa yle.fi:ssä 28.9.2010

40-vuotiaan naisen lisääntymisterveys

Lisääntymisterveyden oikeuksia ovat mahdollisuus turvalliseen ja hyvään sukupuolielämään sekä mahdollisuus hankkia toivottu määrä lapsia haluttuun aikaan. Suomessa tilanne on varsin hyvä verrattuna moniin maihin. Hyviä ehkäisymenetelmiä on saatavissa, raskaudenkeskeytysten määrä on maailman pienimpiä, synnyttäminen on turvallista ja lapsettomuuteen saa hoitoa varsin tasa-arvoisesti. Aina voidaan silti parantaa. Ensisynnyttäjien keski-ikä nousee, ja myöhäiseen raskaustoiveeseen liittyy riskejä raskaaksi tulemisen ja raskauden onnistumisen suhteen.

Aila Tiitinen

Statussuosituksista olisi hyötyä

Käypä hoito -suosituksissa annetaan hoito- ja tutkimussuosituksia mm. laboratoriotutkimuksista. Voisimmeko soveltaa samaa logiikkaa kliinisiin tutkimuksiin? Voisimme luoda statussuosituksia, jotka voisimme liittää Käypä hoito -suosituksiin. Nämäkin suositukset voitaisiin luoda konsensushengessä asiantuntijoiden yhteistyönä.

Kalle Kinnari

Askeesi kiinnostaa luostarilääkäriä

LT Erkki Vesterinen viettää puolet vuodesta Valamon luostarissa. Luostarissa Vesterinen on lääkäri Mattias. Hän täyttää kuuliaisuustehtäväänsä, hoitaa potilaita ja kirjastoa sekä opastaa pyhiinvaeltajia.

Riitta Eskola

Päihde-ensikotien asema on vaakalaudalla

Suomi on maailman paras maa, totesi aikakauslehti Newsweek elokuussa. Kierrettyämme 10 vuotta kansainvälisiä konferensseja, joissa käsitellään lasten kaltoinkohtelua, olemme huomanneet Suomea ihailtavan mm. toimivasta neuvolajärjestelmästä, terveydenhuollon oikeudenmukaisuudesta ja kattavasta sosiaaliturvasta. Positiivista huomiota ovat saaneet myös omat toiminta-alueemme sosiaalipediatrian vastaanotolla lastensuojelulasten parissa (mm. päihteille altistuneiden lasten seurantapoliklinikka) ja suomalaisen lastensuojelun tukitoimet, kuten avohoito, tuetut asumismuodot ja ensikodit.

Satu Kivitie-Kallio, Sarimari Tupola

Lapselle on turvattava hyvä saattohoito

Palliatiivinen hoito, saattohoito ja terminaalihoito ovat osittain päällekkäisiä käsitteitä, joilla tarkoitetaan elämän loppuvaiheen oireenmukaista hoitoa. Näitä kuvataan tämän lehden artikkelissa (s. 3027-31), joka käsittelee erityisesti syöpää sairastavien lasten saattohoitoa. Merkittävä osa palliatiivisessa hoidossa olevista lapsista potee muita kuin syöpätauteja, joiden osuus tosin on noin 40% (1).

Päivi Lähteenmäki

Objektiivinen vakuutuslääkäri?

Ylilääkäri, professori Juhani Juntunen kirjoitti Lääkärilehdessä 35/2010 (s. 2788-9) hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin erilaisesta roolista. Kollega Juntunen tekee jyrkän eron hoitavien ja vakuutuslääkärien objektiivisuuden suhteen. Edelliset ovat toiminnassaan subjektiivisia ja jälkimmäiset laboratorio- ja radiologilääkäreiden tasoisesti objektiivisia.

Raimo K. R. Salokangas

Hoitava lääkäri on objektiivinen asiantuntija

Professori Juhani Juntunen kirjoittaa Lääkärilehdessä 35/2010 (s. 2788-9), että potilas-lääkärisuhteesta huolehtiminen edellyttää hoitavalta lääkäriltä subjektiivista suhtautumista potilaaseen sekä hänen etujensa ajamista. Juntunen katsoo, että vain vakuutuslääkäri on objektiivinen ulkopuolinen asiantuntija. Kirjoituksesta saa käsityksen, että hoitava lääkäri nojautuu otaksumiin tai vaikutelmiin. Tämä ei suinkaan pidä paikkaansa.

Karl-August Lindgren

Kyseessä on kaksi näkökulmaa samaan asiaan

Kiitän kollegoja Salokangasta ja Lindgreniä kommenteista. Työkyvyn arviointi on vaikeasti hahmoteltavissa oleva asia, ja käyty keskustelu osoittaa, että aihe vaatii edelleenkin selkiinnyttämistä.

Juhani Juntunen