Lääketieteellistä tutkimusta koskevaa lainsäädäntöä kehitetään

Vaikka Suomessa onkin jonkin verran normistoa ihmisiin kohdistuvasta lääketieteellisestä tutkimuksesta, se on osin puutteellista ja hajallaan eri laeissa ja säädöksissä. Tämän korjaamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ehdottaa lakia, jolla säädeltäisiin ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta. Kokoavan säädöksen antaminen on perusteltua. Varsinaisia puutteita on erityisesti säädöksissä, jotka koskevat geenitekniikan sekä alkion ja sikiön käyttöä tutkimustoiminnassa.

Taito Pekkarinen

Ny lagstiftning om medicinsk forskning på väg

De olika föreskrifter om medicinsk forskning på människa som finns i vårt land är i dagens läge bristfälliga och dessutom spridda på olika författningar. En arbetsgrupp inom social- och hälsovårdsministeriet har därför utarbetat ett förslag till en ny lag som reglerar medicinsk forskning på männniska, mänskligt embryo eller foster. En sådan sammanfattande lag är motiverad med tanke på bristerna särskilt i de författningar som behandlar genteknik samt forskning på embryo eller foster.

Taito Pekkarinen

Kohonneen verenpaineen yhdistelmähoito

Vaikka käytössämme on useita tehokkaasti vaikuttavia verenpainelääkkeitä, verenpaineen hoitotilanne on maassamme huolestuttavan huono. Ainoastaan pieni osa verenpainepotilaista on riittävässä hoidossa. Lääkkeetöntä hoitoa tulisi tehostaa ja potilaiden hoitomyöntyvyyttä parantaa. Potilailla, joilla näidenkään toimien jälkeen verenpaine ei laske riittävästi, tulee käyttää yhdistelmähoitoa. Käytettävissämme on useita tehokkaita yhdistelmiä. Joillakin potilailla yhdistelmähoidossa päästään parempaan hoitomyöntyvyyteen käyttämällä kiinteitä yhdistelmiä. On kuitenkin muistettava, että diureetti-diureetti-yhdistelmää lukuunottamatta yhdistelmähoito (myös kiinteät yhdistelmät) ei kuulu potilaan aloitushoitoon, vaan verenpaineen hoito aloitetaan lääkkeettömällä hoidolla, johon tarvittaessa yhdistetään monoterapialääkehoito.

Ilkka Kantola

Kuntoutuksen toteuttamisessa tarvitaan yhteistoimintaa

Vastineena keskustelualoitteeseen "Mitä muuta kuin liikuntaa?" (SLL 1-2/95) haluamme todeta seuraavaa.

Pekka Järvinen, Arvi Parvinen, Juha Varjo

Luonnonkumiuute ihopistokokeiden perussarjaan

Suomen allergologi- ja immunologiyhdistyksen suositus ihopisto-kokeiden perussarjaksi käsittää kahdeksan allergeeniuutetta (Suom Lääkäril 1995;50:873-877). Tämä soveltuu hyvin perusdia-gnostiikkaan, kun otetaan huo- mioon esimerkiksi allergeenien ristireagointi samoissa kasviryhmissä. Yksi puute suosituksessa kuitenkin on. Luonnonkumiallergia (lateksiallergia) on yleistynyt niin, että rutiinitestauksissa jopa noin 1 % testatuista reagoi luonnonkumiuutteelle (dos. Kristiina Turjanmaa, suullinen tiedonanto), ja erityisissä riskiryhmissä on luonnonkumille herkistyneitä vielä enemmän. Tämä potentiaalisesti hengenvaarallinen allergia painottuu atoopikkoihin. Koska ihopistokokeita tehdään epäiltäessä atooppisia allergioita, olisi perussarjan suoma seulontamahdollisuus ehdottomasti käytettävä hyväksi, jotta luonnonkumiallergikkoja saataisiin neuvonnan piiriin ennen ensimmäistäkään vakavaa reaktiota.

Ken Malanin

Bentsodiatsepiinien vaarat

Lääkärilehden numerossa (9/95) käsiteltiin bentsodiatsepiinien määräämiseen liittyviä ongelmia ja pohdittiin lääkärin keinoja haittojen minimoiseksi. Aihe näyttää tulevan Suomessakin yhä ajankohtaisemmaksi ja suurikin kritiikki on aiheellista, toivottavasti ei kuitenkaan potilaan kustannuksella tai kaksinaismoralistisesti sävytettynä.

Jussi Turtonen

Kala ja amalgaamipaikat elohopealähteinä

Helmikuun alussa uutisoitiin päivälehdissä Jukka T. Salosen työryhmän epäilyksiä järvikalojen elohopean ja sydänsairauksien yhteydestä. HS:n artikkelissa todettiin mm: "Salonen pitää yhtenä mahdollisuutena, että hampaiden amalgaamipaikoista liukenee elohopeaa".

Hubblen kaukoputken haastajat

Kaukoputkien kuvia voidaan terävöittää tietokoneella niin paljon, että tulos on tarkempi kuin Hubblen teleskoopin tuottamat kuvat.

Erkki Karjalainen

Työterveyslaitoksen tietokannat FiMnetissä

Työterveyslaitoksen tietopalveluosasto tekee monipuolista työtä työsuojelutiedon levittämiseksi. Se tuottaa TURVA-CD:tä, mihin on kerätty toistakymmentä työturvallisuuteen liittyvää tietokantaa. Työterveyslaitoksella on myös laaja kokoelma työsuojelualan kirjallisuutta. Lisäksi laitos toimittaa tietokantaa, johon pyritään kokoamaan viitteet kaikesta Suomessa julkaistusta työsuojeluaiheisesta kirjallisuudesta.

Ralf Simonsson

Osa-aikalisän tuella työtä vastavalmistuneelle

Osa-aikalisän tuella työnsä työttömän kanssa jakavan lääkärin työaika vähenee jopa puolella, mutta käteen jäävät tulot runsaat pari tuhatta markkaa kuukaudessa. Työttömälle vastavalmistuneelle lyhytaikaisetkin sijaisuudet antavat kallisarvoista

Pentetratsolisokki psykoosien hoidossa

Pentetratsolisokkien käytön perustana oli ajatus siitä, että epileptiset kohtaukset ja psykoosi ovat toisensa poissulkevia.

Paholaisen taudit ja rohdot

Primitiivisissä kulttuureissa ihmisen ajatusmaailmalle ominainen vastakkainasettelu oli jakanut voimat hyviin ja pahoihin. Hyvät henget kuviteltiin suojeleviksi jumalolennoiksi ja pahat henget näitä vastaan taisteleviksi paholaisiksi. Niissä kulttuureissa, joissa jumalia oli runsaasti, oli tavallisesti myös paljon pahoja henkiä.

Arno Forsius

Skitsofrenioiden katuhallinta (Pisara)

Katuskitsofreenikko on misnomeeri, jolla oikeamielisin motiivein stigmatisoidaan avohoidossa olemisen sietämätön leveys. Emmehän puhu myöskään katudiabeetikoista, katuhypertoonikoista tms. Toisaalta ei ole olemassa skitsofreniaa, on vain suuri joukko skitsofrenioita, uniikisti sairaita ihmisiä, joilla on henkilökohtaisena ongelmanaan multi-etiologinen ja -faasinen biopsykososiaalinen häiriö. Häiriölle on mm. luonteenomaista, että limbisen aivoston dopamiinijärjestelmä D-ykkösestä viitoseen on villiintynyt kun taas vastaava frontaalinen, limbistä hillitsevä ja ohjaava isoveli, on hiljentynyt. Myös on häiriölle luonteenomaista subjektiivinen kokemisentavan unenomaisuus, aistiharhat ja todellisuudentajun lipsuminen. Sosiaalisesti nähdään milloin epänormaalia ylivilkkautta milloin passivoitumista ja vetäytymistä, hotkimista, äreyttä ja intentionaalisen kaaren katkeilua niin pienissä kuin suurissakin elämän kuvioissa.

Terveyttä teeseistä?

Suomen Lääkäriliiton hallitus on hyväksynyt liitolle 12 terveydenhuoltoa koskevaa teesiä, jotka se esittää edelleen valtuuskunnan kevätkokouksen käsiteltäväksi. Teeseillä pyritään kiteyttämään liiton terveyspoliittisen toiminnan periaatelinjaukset, mutta varsinaiseksi ohjelmajulistukseksi niitä ei pidä ymmärtää. Teesien laatimisen tausta on joulukuussa 1992 muistionsa luovuttaneen Lääkäriliiton hallituksen asettaman työryhmän työ. Valinnanvapautta ja perusturvaa terveydenhuollossa pohtinut työryhmä esitti tuolloin terveydenhuollon kehittämisen keskeisiksi tavoitteeksi kahta asiaa: jokaiselle tulee taata hyvä terveyden- ja sairaanhoidon perusturva maksukyvystä riippumatta ja potilaalla tulee olla oikeus valita lääkärinsä. Työryhmä nosti keskusteluun terveydenhuollon vakuutuspohjaisen rahoitusjärjestelmän, jota ideaa on kehitelty sittemmin edelleen. Viimeisen rahoitusjärjestelmän kehittämistä koskevan toimeksiannon hallitus antoi vuoden 1994 alussa uudelle työryhmälle, joka on valmistellut nyt käsittelyyn tulleet terveydenhuollon teesit.

Taito Pekkarinen

Teser om bättre vård

Finlands Läkarförbunds styrelse har godkänt ett förslag till tolv teser om hälso- och sjukvården. Förbundets fullmäktige skall i sin tur ta ställning till teserna vid sitt vårmöte i april. Teserna skall precisera förbundets hälsopolitiska riktlinjer men inte uppfattas som någon programförklaring. Bakgrunden är det betänkande om valfrihet och grundtrygghet i hälso- och sjukvården som en hälsopolitisk arbetsgrupp inom förbundet skrev för tre år sedan. Gruppen uppställde två viktiga mål: att varje medborgare oberoende av betalningsförmåga skall tillförsäkras grundläggande hälso- och sjukvårdstjänster samt att patienten skall ha rätt att välja sin läkare. Arbets-gruppen tog också upp diskussionen om försäkringsbaserad finansiering av hälso- och sjukvården. Finansieringsfrågan vidareutvecklades av en ny arbetsgrupp som Läkarförbundets styrelse tillsatte i fjol. Denna grupp har formulerat teserna, som publiceras på finska i detta nummer och på svenska i nästa nummer i anslutning till referatet från styrelsemötet den 11 april.

Litalginin käyttö urologiassa

Munuaiskoliikki on kovimpia kipuja, joiden kohteeksi ihminen voi joutua. Se on yleensä seurausta kiven aiheuttamasta virtsatietukoksesta. Hoidon tavoite on nopea kivun poisto riittävän pitkäksi ajaksi ilman haitallisia sivuvaikutuksia. Ihanteellinen hätätila-analgeetti poistaa kivun alle 15 minuutin kuluessa lääkkeen antamisesta ja vaikuttaa tehokkaasti vähintään kaksi tuntia. Lisäksi sillä on hyvä kardiovaskulaarinen siedettävyys eikä se lamaa hengitystä.

Ossi Lindell

Ajokorttivaatimukset ja ajokyvyn arviointi

Kollega Veikko Viitasalo patisteli Lääkärilehdessä 32/94 lääkärikuntaa keskustelemaan uusista lääkärintodistuksista ajokorttia varten. Haluamme tuoda osaltamme esille seuraavia näkökohtia määräyksistä, jotka koskevat ajokorttia varten vaadittavaa terveydentilaa ja tätä koskevaa lausuntoa.

Klas Winell, Sirkka-Liisa Rudanko

Kommentti artikkeliin "Masennuslääkkeet seksuaalitoimintojen häiriöiden aiheuttajina"

U. Lepolan, H. Koposen ja E. Leinosen artikkeli (SLL 7/95) käsitteli masennuslääkkeiden sivuvaikutuksia seksuaalisuuteen. Kirjoitta- jat mainitsivat artikkelin alussa, että miesten potenssivaikeuksia on tutkittu melko paljon, naisten orgasmin neurokemia ja -fysiologia sen sijaan tunnetaan huonommin. Sama koskee myös depressiolääkkeiden seksuaalisiin toimintoihin kohdistuvia sivuvaikutuksia. Miesten depressiolääkkeiden aiheuttamia seksuaalihäiriöitä on tutkittu ja raportoitu, sen sijaan naisten seksuaalihäiriöistä on hyvin vähän tietoa. Yleensä mainitaan miesten erektio- ja ejakulaatiohäiriöt tai libidon väheneminen.

Maria Socada

Tiedon kulku lähettäneen ja hoitaneen lääkärin kesken

Epikriisikäytäntöä käsittelevä Lääkärilehden pääkirjoitus (SLL 10/95) ilahdutti ja jopa naurattikin minua. Olen aina pitänyt asiaa tärkeänä ja itsekin laatinut siitä pääkirjoituksen Lääkärilehteen (SLL 28/63). Otsakkeena oli silloin "Lääkärien välisestä potilaita koskevien tietojen vaihdosta". Sanaa epikriisi ei siinä esiintynyt, mutta puhuttiin lähetteistä ja poistoilmoituksista. Silloista poistoilmoituskäytäntöä oli tutkittu Lääkäriliiton toimeenpanemassa laajassa ns. avohoitotutkimuksessa. Poistoilmoitusten lähettämisessä oli silloinkin suuria eroja eri sairaaloiden välillä, mutta kaikista praktiikkaa harjoittavista lääkäreistä kokonaista 56 % ilmoitti saavansa poistoilmoituksen 67-100 %:ssa tapauksista, ja sama määrä ilmoitti pitävänsä poistoilmoituksia yleensä riittävinä. Olisiko tilanne silloin ollut parempi kuin nykyisin!

Tapani Kososnen

Korallit ja luunmurtuma

Veriplasman suolakoostumus vastaa muinaisten merten koostumusta. Tästä tosiasiasta saattaa olla yllättävää hyötyä luunmurtumien hoidossa.

Erkki Karjalainen