Kilpailu terveydenhuollossa edistyy hitaasti

Vuonna 1993 voimaan astunut valtionosuuslainsäädäntö antoi kunnille vapaat kädet järjestää terveyspalvelunsa haluamallaan tavalla. Toki tämä mahdollisuus oli ollut periaatteessa jo aikaisemminkin, mutta koska kunta olisi menettänyt näistä palveluista valtionosuudet, ostopalvelujen käyttö jäi vanhan lainsäädännön aikana käytännössä vähäiseksi. Kun valtionosuuslainsäädännön uudistusta valmisteltiin, oletettiin, että kunnat ryhtyisivät käyttämään saamaansa vapautta innolla ja kilpailuttamaan palvelujen tuottajia aktiivisesti. Näin ei näytä kuitenkaan käyneen. On arvioitu, että viime vuonna ainoastaan 10 % terveydenhuollon toiminnasta oli kilpailutettua.

Aarne Pasanen, Taito Pekkarinen

Konkurrensen i hälso- och sjukvården avancerar långsamt

Den nya lagstiftningen om statsandelar som trädde i kraft år 1993 gav kommunerna fria händer att ordna sin hälso- och sjukvård. I princip fanns denna möjlighet redan tidigare, men för att inte gå miste om statsunderstödet så utnyttjade kommunerna köptjänster endast i begränsad omfattning. Under beredningen av statsandelsreformen räknade man med att kommunerna aktivt skulle utnyttja sin nya frihet och öppna hälso- och sjukvården för konkurrens. Den här utvecklingsmodellen har tydligen inte förverkligats. En upp-skattning visar att endast tio procent av vården var konkurrensutsatt i fjol.

Allergialle herkistävät ympäristö- tekijät löytyvät kotoa

Viime vuosina on vertailevin väestötutkimuksin ja koe-eläinmallein yritetty tunnistaa ympäristötekijöitä, jotka viime kädessä vaikuttavat astman puhkeamiseen allergeenialtistuksen ohella. Koe-eläinmallien perusteella on aiemmin vaikuttanut siltä, että ilmansaasteilla olisi allergisoitumista lisäävä vaikutus. Laajoissa väestötutkimuksissa on kuitenkin yllättäen osoitettu, että saastuneemmilla alueilla asuvilla allerginen herkistyminen on vähäisempää mutta hengityselinten tulehdusoireita on enemmän kuin puhtaampien alueiden asukkailla.

WHO:n hallintoneuvosto esittää lääkäri-koulutuksen uudistamista

Lääkärien koulutusta tulee suunnata paremmin työskentelyyn perusterveydenhuollossa. Näin lääkärit pystyvät vastaamaan väestön terveystarpeisiin ruohonjuuritasolla, totesi Maailman terveysjärjestön hallintoneuvosto kokouksessaan tammikuussa Genevessä. Hallintoneuvosto keskusteli maailman väestön terveystilanteesta ja järjestön toiminnan tehostamisesta. Huolestuttavaksi nähtiin mm. lasten kuolleisuuden ja sairastavuuden lisääntyminen köyhimmissä kehitysmaissa, AIDSiin sairastuneiden määrän kasvu ja useiden tarttuvien tautien, kuten tuberkuloosin, uudelleen leviäminen.

Kuopiolaispatologit ja Patologiakeskus Kuopio Oy

Me allekirjoittaneet patologit olemme viime aikoina joutuneet toistuvasti vastaamaan Patologiakeskus Kuopio Oy:tä koskeviin kollegojen tiedusteluihin. Kysymykset juontuvat siitä, että useat meistä olivat vaihtelevan pituisia aikoja mukana Saletti Oy:ssä, jonka konkurssin seurauksena Patologiakeskus perustettiin.

Marja-Leena Aalto, Erkko Koskela, Veli-Matti Kosma, Olli Kosunen, Sinikka Marin, Leo Paljärvi, Anders Seppä, Kari Syrjänen, Martine Vornanen

Onko kotivammaisuus posttraumatologiaa?

En voi kieltää etten olisi ilahtunut nähdessäni (SLL 36/94) kollega Matti Viukarin kirjoituksen. Jopa otsikossa mainittiin kotivammaisuus-käsite. Joko vihdoinkin joku!? Lukiessani jouduin kuitenkin pettymään: Siitä huolimatta että aikaisemmassa artikkelissani (SLL 32/94) olin käyttänyt runsaasti kallisarvoista palstatilaa kuvatakseni kotivammaisuus-syndroomaa oli Viukari käsittänyt ajatukseni väärin - tai oliko ehkä unohtanut mitä olen tarkoittanut ja kirjoittanut.

Martti Paloheimo

Vielä stressistä ja psyykkisistä traumoista

Yritän selkiyttää, mitä tarkoitin (SLL 36/94) psykotraumatologialla ja stressillä. Horowitz ym. esittävät (1), että ero katastrofaalisten ja jokapäiväisten stressitekijöiden (stressors) välillä ei olisikaan kovin selvä. Niiden seuraamusten dia-gnostiset nimikkeet ovat luokitusjärjestelmissä kuitenkin stressin vaikeusasteen ja keston mukaan ryhmittetty. Stressitraumat kuuluvat haitallisiin ympäristövaikutuksiin. Niiden merkitys on usein vaikeasti arvioitavissa yksilöllisen alttiuden ja sosiaalisen tukijärjestelmän vaihdellessa suuresti.

Matti Viukari

MeSH - välttämätön työkalu Medlinen käytössä

FiMnetistä voi helposti saada käsityksen, että se on vain päätekäyttöinen sähköposti. Tosiasiassa FiMnetissä on hyvin monipuolinen graafisessa ympäristössä toimiva tietoverkko. Se on lähes ilmainen tyhjentämätön tietolähde, maailman laajin kirjasto. Nämä suorakäyttöiset tietokannat tarjoavat myös tehokkaita työkaluja tiedon tarkkaan hankkimiseen. Lisäksi käytettävissä on monipuolinen avustajakaarti.

Ralf Simonsson

Tieteellisen artikkelin kuvitus II Mitä kuuluu kuvioon ja mitä tekstiin

Mikrotietokoneen grafiikka-ohjelmalla saadaan helposti tuotetuksi mitä ihmeellisimpiä kuvioita, mutta kuvion sisältö on piirtäjän tarkkaan harkittava. Lehdessä julkaistavassa artikkelissa kuvioiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia. Selitykset voidaan esittää kuva-tekstissä, ja kuvion kuvaamaa ilmiötä analysoidaan tarkemmin itse artikkelitekstissä. Tieteellisen artikkelin kuvitusta käsittelevä kolmiosainen artikkelisarja alkoi Lääkärilehden viime numerosta.

Svante Stenman

Laastarillako eroon tupakasta?

Tupakoinnin terveydelle aiheuttamat haitat ovat ainakin lääketieteellisen koulutuksen saaneiden mielestä kiistattomat. Näin ajattelevat useimmat maallikotkin, sillä tupakoijistakin valtaosa uskoo aiheuttavansa riskejä omalle terveydelleen, mutta myös savuttelulleen altistuville. Tupakoimattomista neljä viidestä on sitä mieltä, että passiivinen tupakointi altistaa keuhkosyövälle ja yhdeksän kymmenestä arvelee ympäristön tupruttelun olevan vaarallista lasten terveydelle (An Evaluation of the Tobacco Control Program, 1989-1993, La Jolla, UCSD, 1994, s. 64-80).

Ravinto ja lääketiede -palstan linjaukset

Ravinnolla katsotaan olevan tärkeä merkitys ihmisen terveyden ylläpitäjänä ja sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Lisääntynyt tietämys ei ole suinkaan vähentänyt ravintotekijöiden merkitystä - päinvastoin niiden merkitystä tutkitaan hyvin monien ja syntytavoiltaan erilaisten sairauksien syytekijöinä. Tutkimuksen lähestymistavat ovat myös moninaiset lähtien perustutkimuksesta väestötason tutkimuksiin. Menetelminä käytetään kaikkia moderneja biolääketieteen tutkimusmenetelmiä. Eräänä tutkimusalueena on ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutusten tutkiminen.

Matti Uusitupa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030