Aikuistyypin diabeteksen hoitosuositus uusittu

Diabeteksen hoidon kehittämiseksi on Suomessa tehty järjestelmällistä työtä jo parinkymmenen vuoden ajan. Suunnitelma sokeritaudin hoidon järjestämiseksi Suomessa ilmestyi komiteamietintönä vuonna 1976. Sen tavoitteina olivat mm. tarkoituksenmukainen hoidon porrastus, diabeteksen hoitojärjestelmän yleinen kehittäminen ja potilasohjauksen järjestäminen. Komiteamietinnön pohjalta laadittiin keskussairaalapiireihin alueellisia suunnitelmia 1980-luvulla. Etenkin nuoruustyypin diabeteksen hoito kehittyi maassamme, ja siinä hoidon tulokset ovat hyvät kansainvälisestikin. Aikuistyypin diabetes on jäänyt vähemmälle huomiolle. Sitä on pidetty helppohoitoisena tautina, eikä tämä asenne ole voinut olla tarttumatta myös potilaisiin.

Matti Uusitupa

Behandlingsrekommendationerna vid åldersdiabetes har reviderats

I Finland har man redan i ett par decennier systematiskt arbetat för att utveckla behandlingsmöjligheterna vid diabetes. En plan för organisation av diabetesvården i Finland framlades i form av ett kommittébetänkande år 1976. Syftet var bland annat att strukturera vården på ett ändamålsenligt sätt, att generellt utveckla omhändertagandet av landets diabetiker och att handleda patienterna. Utifrån kommittébetänkandet uppgjordes under 1980-talet regionala planer för centralsjukhusdistrikten. I vårt land utvecklades i synnerhet behandlingsstrategin vid typ 1-diabetes och resultaten är goda även i globalt perspektiv. Typ 2-diabetes har fått en mer undanskymd plats. Åldersdiabetes har ansetts vara lätt att behandla och denna inställning har självfallet smittat av sig även på patienterna.

Matti Uusitupa

Nuori lääkäri muutoksen pyörteissä

Nuorten lääkärien mielipiteitä on kartoitettu yllättävän vähän siihen nähden, että tämä ryhmä on monessa suhteessa keskeinen lääkärikoulutusta arvioitaessa ja terveydenhuoltoa kehitettäessä. Koulutuksen kehittämiseenkin on mielipiteitä tavallisesti kysytty lähinnä opiskelijoilta. Yhteishankkeena keväällä vuonna 1988 toteutettu Nuori lääkäri 88 -tutkimus on tältä osin osoittautunut sangen ainutlaatuiseksi. Se antoi laajuutensa ja kattavuutensa ansiosta hyvää perustietoa siitä, miten muutaman vuoden työssä olleet lääkärit kokivat koulutuksensa onnistuneen ja mitkä seikat vaikuttivat heidän työelämään sijoittumiseensa ja työtyytyväisyytensä. Tutkimuksesta on tuotettu runsaasti artikkeleita ja pidetty kokousesitelmiä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tietoja on käytetty koulutuksen kehittämiseen ja sitä kautta on tutkimuksella ollut myös käytäntöön ulottuneita vaikutuksia.

Santero Kujala

Kutsumuksen ilo?

Taannoin luin eräästä valtakunnallisesta päivälehdestä, että paperityöläinen ansaitsee keskimäärin 189 000 markkaa vuodessa. Keskimäärin. Samassa lehdessä todettiin, että lääkärit ovat huolissaan palkkakehityksestään, koska reaaliansiot ovat jatkuvasti laskeneet.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Suuntaviivoja ympäristö- ja terveyspolitiikalle

WHO:n Euroopan alueen ympäristökokous pidettiin Helsingissä kesäkuun lopulla. Kokouksen tarkoituksena oli kartoittaa suurimmat ympäristön aiheuttamat terveysuhkat ja laatia yhteiset suuntaviivat kaikkien Euroopan maiden ympäristö- ja terveyspolitiikalle. Kokouksen osanottajina olivat kaikkien Euroopan maiden ympäristö- ja terveysministerit. Sen lisäksi useita järjestöjä oli kutsuttu seuraamaan kokousta tarkkailijana. IPPNW:hen kuuluvan Lääkärin Sosiaalinen vastuu ry:n (LSV) jäsenenä "tarkkailin" kokousta.

Arja Keskinen-Ruoppila

Kansainvälisiä selkäuutisia - unohtuivatko kirjoittajalta tieteelliset säännöt?

Professori Vanharanta kertoi mielenkiintoisia selkäuutisia (Suom Lääkäril 28/94) International Society for the Study of the Lumbar Spine (ISSLS) vuosikokouksesta Seattlesta Yhdysvalloista. En voi olla kommentoimatta kappaletta, jossa hän referoi tutkimuksia verenkierron merkityksestä spinaalistenoosissa.

Leena I. Kauppila

Vastine Leena Kauppilan kirjeeseen

Kyseinen LL Leena Kauppilan tutkimus kuvaa valtimojen patolo- giaa kahdella vainajalla. Minä esitin kokousselostuksessani useita erillisiä tutkimuksia, joiden perusteella spinaalistenoosin oireet mahdollisesti syntyisivät taas laskimostaasin johdosta. Eri tutkimusryhmät ovat luonnollisesti varsin itsenäisesti kirjoittaneet asiaan liittyvät abstraktinsa 15.11.93 mennessä eli ennen kuin sain Kauppilan kirjan tarkastettavaksi. Esimerkiksi mainitussa kokeellisessa sikatyössä diskussion viimeinen lause abstraktissa kuuluu seuraavasti: "It may have significance in our understanding of the pain that patients with neurogenic claudication, experience on exercising, and would explain why this pain is felt only on exercise and is relieved by rest and postural changes". Vastaavasti asia on esillä muissa abstrakteissa. Johtopäätökset ovat siis eri tutkijaryhmien eivätkä Leena Kauppilalta lainattuja ja koskevat eri asiaa kuin mitä Kauppila on tutkinut. Koska Kauppilan työ on julkaistu jo ennen Seattlen kokousta ilmestyneessä lehdessä ja tietysti ennen kokouskertomustani, sitä olisi tietysti voinut vapaasti siteerata, vaikka olenkin hänen julkaisemattoman väitöskirjan tarkastaja. Arteriapuolen asioita ei kuitenkaan kokouksessa esitetty ja niin se ei kuulunut aiheeseeni. "Mullistavan" ultraäänityön menetelmän voimme demonstroida Kauppilalle tarvittaessa OYKS:ssa.

Heikki Vanharanta

Magneettikentät ja syöpävaara

Suomen Lääkärilehdessä 33/94 kirjoittivat Pia Verkasalo ym. ansiokkaasti yllämainitusta aiheesta referoiden ilmeisesti kaiken olennaisen tästä asiasta nykyisin saatavan tiedon. Koska olen itse kautta vuosien joutunut useasti tekemisiin milloin minkin spektrin osan kanssa (kuten esim. kannanotot terveyttä edistävistä magneettirannekkeista, UKW:n teratogeenisyydestä, mikroaaltojen haittavaikutuksista, radiopuhelimien haittavaikutuksista, vesipatjalämmittimien haitoista, tietokoneruudun säteilystä, mitä erilaisimpien sähköhoitojen vaikutuksista, UV-säteilyn haitoista, maasäteilystä, jne. jne.), kiinnostavat tämäntapaiset selvitykset jatkuvasti. Nyt kuitenkin haluaisin ottaa kantaa pariin seikkaan, jotka ainakin minua ovat usein ärsyttäneet, joskus huvittaneetkin.

Erkki J. Valtonen

Kasinopelin vaarat

Tietokonemallitus Monte Carlo-menetelmällä pohjaa sattumalukuihin, jotka synnytetään tietokoneohjelmalla. Nyt joukko suomalaisia tutkijoita on todennut, että eniten käytetyt ohjelmat tuottavat järjestyneitä lukuja.

Erkki Karjalainen

Sairaala-Seniori - psykiatrisen potilashallinnon tietojärjestelmä

Sairaala-Seniori on psykiatristen hoitopisteiden käyttöön tarkoitettu ohjelmistokokonaisuus, joka kattaa sekä avo- että sairaalahoidon tarpeet. Sen keskeisin osa on terveys- ja sairauskertomusjärjestelmä liitettynä erikoissairaanhoidon vaatimukset täyttävään potilashallintoon.

Heikki Vartiainen, Antti Hemmi

Miten luon tietokantoja FiMnetissä

Projekteissa ja yrityksissä hallittava tietomäärä kasvaa räjähdysmäisesti. Tästä tiedosta valtaosa on vapaamuotoista. Vaikkakin terveydenhuoltoalalla on pyritty strukturoimaan informaatio sanastoryhmien ja muun standardointityön avulla, osaa anamneeseista, diagnooseista ja tutkimusraporteista ei voida kuitenkaan saattaa rakenteelliseen muotoon, vaan ne on välttämättä säilytettävä vapaamuotoisina. Tällaisen tietomassan hallinta edellyttää tehokkaan tiedonhallintaohjelmiston käyttöä.

Ralf Simonsson

Ulkomaalaisen lääkärin toimiluvan ehtoihin muutos

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on muuttanut niiden ulkomaalaisten lääkärien ammatinharjoittamisluvan ehtoja, jotka ovat muiden kuin Euroopan Unioniin kuuluvien maiden kansalaisia ja jotka ovat suorittaneet lääkärintutkinnon muussa kuin EU-valtiossa.

Anestesiologian haasteet 1990-luvulla

Anestesia-sanan pohjana on kreikkalainen sana AISTHESIS, joka tarkoittaa tuntemusta ja aistimusta. Kun sanan eteen lisätään etuliite AN, saadaan tunnottomuutta ja kivuttomuutta kuvaava sana anestesia. Tämä on jäänyt nimeksi yhdelle nykyaikaisen sairaanhoidon suurista erikoisaloista. Balansoitu anestesia tarkoittaa lääke- ja menetelmäyhdistelmää, jossa optimoidaan hyvät lääkkeiden ja menetelmien ominaisuudet, mutta minimoidaan haitat. Tämä luonnehtii anestesiologiaa kokonaisuutena. Anestesiologia pyrkii säilyttämään elintoimintoja kaikissa tilanteissa, välttämään toimenpiteiden ja hoitojen haitallisia vaikutuksia elimistölle ja valvomaan eri elinfunktioiden toimintaa erilaisissa kriittisissä tilanteissa.

Lääkemarkkinoinnin ja -tutkimusten moraalista ja moraalittomuudesta

NEJM:ssa pohdittiin äskettäin tärkeää ja usein hieman vaikeaksikin koettua asiaa: lääkkeiden myynninedistämistä sekä lääketehtaiden sponsoroimien tutkimusten laatua ja yhteyttä lääkkeiden markkinointiin (NEJM 1994;331:1350-1353). Vaikka artikkelin kirjoittajat tarkastelevat asiaa FDA:n näkökulmasta, on tarinassa paljon meidänkin oloja koskettavaa. Kirjoittajat toteavat pelin korkeat panokset: toisaalta lääkeyritysten voittojen suuruuden ja toisaalta asiaan liittyvät vaarat, kuten lääkkeestä annetun harhaanjohtavan tiedon, lisääntyneet kustannukset ja väärin perustein tehdyn lääkemääräysten kirjoittamisen. Negatiiviset seikat koituvat viime kädessä potilaamme haitaksi.

Lihavuuden lähteillä

Torontossa Kanadassa järjestettiin elokuussa 1994 seitsemäs kansainvälinen lihavuustutkijoiden kokous. Kokouksessa käsiteltiin monipuolisesti lihavuuden syitä, seurauksia, hoitoa ja yhteiskunnallista merkitystä. Geeniteknologia sovellutuksineen tarjoaa uusia lähestymismahdollisuuksia lihavuuden aineenvaihduntahäiriöiden ja perimän tutkimiseen.

Matti Uusitupa

Hyvänlaatuista eturauhasen liikakasvua (hyperplasia prostatae) sairastavien potilaiden tutkiminen ja hoito

Tämän suosituksen pohjana ovat kansainvälisen asiantuntijaryhmän (International Consensus Committee) hyvänlaatuista eturauhasen liikakasvua (hyperplasia prostatae) sairastavien potilaiden tutkimusta ja hoitoa koskevat suositukset. Kyseinen asiantuntijaryhmä on laatinut ne vuosina 1991 ja 1993 Pariisissa pidetyissä WHO:n tukemissa kokouksissa (The International Consultation on Benign Prostatic Hyperplasia). Tämän suosituksen laatimisessa on lisäksi käytetty hyväksi Tanskan urologiyhdistyksen laatimaa tanskalaisille lääkäreille tarkoitettua suositusta.

Suomen Urologiyhdistys

On keskustelun aika

Suomen terveydenhuollon kehittymisessä voi lamapaineista huolimatta hahmottaa joitakin yleisiä linjauksia. Viime valtionosuusuudistuksesta päätettäessä ei julkisen talouden vaikeuksista ollut tietoa. Uudistusta on viety kuitenkin eteenpäin. Palveluja tuotteistetaan, ostaja-tuottajajärjestelmät alkavat pikkuhiljaa rakentua terveydenhuoltoon. Tämä kehitys on vielä pahasti kesken, mutta yksi asia näyttää kuitenkin selvältä: vaikka julkisuudessa on puhuttu paljon todellisen kilpailun syntymisestä terveydenhuollon palvelujen tuottajapuolelle, näin ei näytä käyvän. Julkinen sektori rakentelee omaa ostaja-tuottajamalliaan organisaationsa sisään, ja raha liikkuu etupäässä järjestelmässä sisäisinä pelimerkkeinä. Epäilemättä kehitys rationalisoi julkisen sektorin omaa toimintaa, mutta se ei ainakaan vielä pitkään aikaan merkitse terveyspalvelujen julkisen perustuotantotavan olennaista muuttumista.

Taito Pekkarinen

Tiden är inne att diskutera framtidens hälso- och sjukvård

I den finländska hälso- och sjukvårdens utveckling kan vissa allmänna trender skönjas trots trycket från den ekonomiska recessionen. Då besluten om statsandelsreformen togs anade man ännu inte vilka svårigheter den offentliga ekonomin skulle drabbas av. Reformen har trots allt avancerat. Servicen produktinriktas och köp-säljsystem börjar småningom byggas upp i vården. Denna utveckling är långt ifrån fullbordad, men en sak förefaller klar: även om medierna talar mycket om konkurrens bland vårdproducenterna så tycks någon verklig konkurrens inte uppstå. Den offentliga sektorn bygger upp interna köp-säljsystem och pengarna rör sig inom systemet som spelknappar. Utan tvivel rationalisas också verksamheten i den allmänna sektorn, men det kommer inte på länge att medföra några väsentliga förändringar i grundproduktionen av offentliga hälsotjänster.

Taito Pekkarinen

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitovastuu jakaantuu

Eturauhasen hyvälaatuinen liikakasvu on miesten tavallisin neoplastinen sairaus. Tuoreiden epidemiologisten tutkimusten mukaan se näyttää olevan paljon yleisempi kuin aikaisemmin on ajateltu. Oireita aiheuttavaa hyvänlaatuista liikakasvua on todettu esiintyvän Skotlannissa 40-65-vuotiaista miehistä 20 %:lla ja sitä vanhemmista 40 %:lla (Garraway WM ym. Br J Gen Pract 1993;43:318-321). Kun otetaan huomioon, että Suomessa on 350 000 yli 60-vuotiasta miestä, on selvää, että palvelut eivät mitenkään riittäisi, jos kaikki hyvänlaatuisen eturauhassuurentuman vuoksi oireilevat potilaat hakeutuisivat urologin hoitoon.

Teuvo Tammela, Harri Juusela, Matti Kontturi

Sumatriptaanin asema migreenin hoidossa

Migreeni on erittäin tavallinen sairaus. Uusin migreenin hoitoon tarkoitettu lääkevalmiste on sumatriptaani, joka on selektiivinen 5-HT1-reseptorin agonisti.

Vilho Myllylä