Kan nickelallergiernas framfart bromsas med EU:s nya direktiv?

Nickel är i Finland och på andra håll i Europa det ämne som oftast framkallar allergiska kontakteksem. Nickelallergierna har ökat under senare år. I olika material varierar allergifrekvensen mellan 5 procent och 40 procent. År 1975 hade endast omkring 1 procent av finländska skolelever nickelallergi; 1987-88 konstaterades redan 16 procent av flickorna och 2 procent av pojkarna vara nickelallergiker. Enligt en finländsk undersökning som utförts i år lider 30 procent av flickorna och 3 procent av pojkarna i skolåldern av nickel-allergi. Bland flickor som låtit ta hål i öronen upp-visade 31 procent nickelallergi. Bland dem som inte hade hål i öronen var siffran endast 2 procent (1). En viktig orsak till den ökade förekomsten av nickelallergi är förmodligen att örhängen som avger nickel blivit allt populärare.

Lasse Kanerva

Milloin terveydenhoitohenkilöstön C-hepatiitti on ammattitauti?

Terveydenhoitohenkilöstön ammattiin liittyvä altistumisriski veri- ja kudosteitse tarttuville viruksille on ollut lähes olematon suurimmassa osassa maatamme. Syynä tähän ovat B-hepatiitti- ja HI-virusten kantajien vähäinen määrä väestössä sekä henkilöstön hyvä koulutustaso. Äskettäin löydetty uusi taudinaiheuttaja, C-hepatiittivirus (1), joka näyttää nopeasti yleistyvän suomalaisessa väestössä, tulee vaikuttamaan tilanteeseen epäedullisesti. Kansanterveyslaitoksesta saatujen tietojen mukaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella, jossa B-hepatiitti- ja HIV-riski on alhainen, vuonna 1993 todettiin 29 C-hepatiittitapausta eli 1,12 tapausta 10 000 asukasta kohti. Asukaslukuun suhteutettu määrä oli toiseksi suurin Helsingin sairaanhoitopiirin jälkeen. Vastaavana aikana todettiin Pohjois-Savossa B-hepatiitteja 0,31 tapausta/ 10 000 ja HIV-infektioita 0,08/ 10 000 asukasta. Vaikka kysymyksessä on suhteellisen äskettäin alkanut epidemia, on C-hepatiitti jo tällä hetkellä Suomessa yleisin veriteitse tarttuva sairaus, josta aiheutuu potentiellia riskiä terveydenhoitotyötä tekeville.

Marja-Leena Katila, Irma Koivula

"Flunssarokotusten" aika

Nyt on "flunssarokotusten" aika. Olen vuosien varrella huomannut käytännöllisesti katsoen toivottomaksi tehtäväksi yrittää selvittää potilaille, että influenssarokotus ei suojaa flunssaa vastaan. Osa ihmisistä sitä paitsi voi paremmin rokotteen antaman plasebosuojan johdosta, eikä sairastu banaaliinkaan flunssaan. Koska rokote kuitenkin on syntynyt huipputason tieteellisen toiminnan tuloksena, on mielestäni aiheellista tehdä jotain.

Eero Nevanlinna

Thalamuksessa skitsofrenian avain?

Normaalien henkilöiden ja skitsofreniaa sairastavien MRI-kuvien keskiarvot eroavat thalamuksen tienoilla. Selitys vai artefakta?

Erkki Karjalainen

Psykoterapia kuntoutuksena - lyhyt vai pitkä kaava? Miten optimoida tehokkuus, laatu ja taloudellisuus

Psykoterapiaa rahoitetaan julkisin varoin Suomessa neljältä eri kanavalta. Eniten psykoterapiajaksoja toteutetaan kunnallisena palveluna, sitä kautta on kanavoitu erityisesti lyhytkestoisten terapioiden rahoitusta. Pitkät terapiat rahoitetaan yleensä KELAn kuntoutuksena, sairausvakuutuksen kautta tai kuntien ostopalveluina. Lyhyiden ja pitempien hoitojen järjestäminen eri rahoitusmallien kautta on ollut tarkoituksenmukaista, koska näin voimavarat on voitu käyttää tehokkaasti. Rahoituspäätöksiä tehtäessä ei terapian pituus kuitenkaan ole käypä peruste: raja pitkän ja lyhyen välillä on usein veteen piirretty viiva.

Kari Pylkkänen

Ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen lääkäreille

Seuraavassa selostetaan ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen Suomen kansalaiselle, joka on suorittanut lääketieteellisen perustutkinnon Suomessa tai ulkomailla tai lisäksi vastaavasti eri-koislääkärin tutkinnon tai koulutuksen. Sovellettava lainsäädäntö on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/94) ja vastaavassa asetuksessa (564/ 94).

Eila Lindfors, Antti Marttila

Keisarinnan henkilääkärin Carl von Haartmanin taideaarteet esillä Helsingissä

Carl von Haartmanin, maineikkaan 1800-luvulla eläneen suomalaislääkärin taidekokoelma on ensi kertaa esillä Sinebrychof-fin taidemuseossa Helsingissä 2.11.94-9.1.95. Näyttely koostuu Hollannin 1600-luvun kultakauden maalauksista, joita tämä valpas taiteenystävä kotiinsa keräsi. Kokoelma antaa monipuolisen kuvan paitsi vanhoista alankomaalaisista mestareista, myös arvostetun henkilääkärin kulttuuriharrastuksista viime vuosisadalla.

Mietiskellen mestariksi

Mäkihyppääjät ovat tehneet suomalaisille tutuksi valmentautumismuodon, jossa urheilija keskittyy hyppykilpailuunsa käymällä läpi mielessään hypyn eri vaiheita. Tällaisen ajatuksenvoimalla tehdyn hyppysimulaation vaikutustapa on ollut hämärän peitossa, vaikka ainakin urheilijat itse näyttävät pitävän sitä tehokkaana osana valmentautumistaan - jopa niin tärkeänä, että syyttävät joskus itsekin epäonnistumisensa johtuvan korvienvälistä. Itsekriittinen selitys kelpaa tietysti aina kuulijoille, ja se tulkitaan luultavasti siten, että urheilijan hermot pettivät tai että hän ei osannut taktikoida oikein. Kansankielellä sanottuna urheilija näin tunnustautuu heikkohermoiseksi tai typeräksi. Mutta syy voi olla toinenkin. Tuore tutkimus osoittaa, että liikeratojen kuvitteleminen aktivoi motoriikan säätelyyn osallistuvia aivoalueita.

Miehilläkin on syömishäiriöitä

Yhdysvalloissa arvellaan olevan noin miljoona miestä, joilla on anorexia nervosa, bulimia nervosa tai näiden sairauksien esiaste. Naapurimaassamme Norjassakin noin 10 000-15 000 miehellä on ilmeisesti jonkin asteinen syömishäiriö. Elokuussa 1994 järjestettiin Norjassa miesten syömishäiriöitä käsittelevä seminaari, joka oli ainakin järjestäjien mukaan ensimmäinen laatuaan.

Mikael Fogelholm

Estonia-katastrofista pelastettujen psykiatrinen hoito TYKS:ssa

Autolautta Estonian uppoaminen 28.9.1994 oli yksi tuhoisimmista rauhanajan laivaonnettomuuksista maailmassa kautta aikojen. Katastrofit aiheuttavat eloonjääneille usein enemmän psykiatrista kuin somaattista sairastavuutta. Psykiatrinen kriisi-interventio onkin vakiinnuttamassa paikkaansa osana katastrofien jälkihoitoa. Artikkelissa kuvataan Estoniasta pelastettujen psykiatrisen ensihoidon toteuttamista TYKS:ssa ja pohditaan katastrofin psykiatriseen ensiapuun liittyviä ongelmia.

Tero Taiminen, Taina Tuominen, Jarmo Strandberg, Andre Sourander, Raimo K.R. Salokangas

Lääkekustannukset hallitusti hallintaan

Kaikkialla länsimaissa haetaan keinoja rajoittaa lääkekulujen kasvua - niin Suomessakin, vaikka lääkekustannusten osuus terveydenhuollon kustannuksista on meillä kansainvälisellä tasolla eikä ole edes vuosien mittaan kasvanut. Bruttokansantuotteen laskettua on terveydenhuollon osuus kansantuotteesta kuitenkin noussut yli 9 %:iin. Tätä pidetään, ainakin nyt, liian korkeana. Tämän takia myös lääkekorvauksiin on pyritty hakemaan merkittäviä supistuksia.

Klas Winell

10.11.1994 Lägre läkemedelskostnader och god vårdkvalitet

I alla västländer söker man nu metoder att begränsa ökningen av läkemedelskostnaderna. Det sker också i Finland trots att dessa kostnaders andel av hälso- och sjukvårdens totalkostnader här motsvarar internationell nivå och andelen inte ens har ökat under årens lopp. Då bruttonationalprodukten gått ned har däremot hälso- och sjukvårdens andel av BNP vuxit till över nio procent, vilket åtminstone för närvarande anses vara för mycket. Därför söker man nu efter möjligheter att göra rejäla inbesparingar i läkemedelskostnaderna.

Klas Winell

Kiitokset Estonian uhrien pelastajille

Autolautta Estonian haaksirikko osoitti, että suuronnettomuus on Suomessakin mahdollinen. Se osoitti myös sen, että poikkeustilanteiden varalle luotu organisaatio toimi hyvin, ja että pidetyistä lukuisista harjoituksista oli hyötyä. Todellinen tilanne paljasti kuitenkin myös seikkoja, joita harjoitusten pohjalta ei oltu osattu ennakoida.

Markku Äärimaa

G-listan lääkkeiden hintaerot

Keväällä 1994 lääkelaitos päivitti ns. G-listan, eli niiden lääkkeiden luettelon, jotka apteekki voi vaihtaa lääkärin ja potilaan suostumuksella halvempaan rinnakkaisvalmisteeseen.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Sairaalasiirtoko?

Sairaalasiirtona on tähän asti pidetty potilaan siirtämistä sairaanhoitolaitoksesta toiseen, jolloin lähettävä laitos maksaa myös siirtokustannukset. Henkilö on tällöin sisäänkirjoitettu laitoksen potilaaksi.

Leena Varesmaa-Korhonen

KELA:n tulkinta

Vuosikymmeniä on ollut - tai ainakin olisi pitänyt olla - selvää, että lähettävällä terveydenhuollon yksiköllä, olipa se sairaala tai terveyskeskus, on hoitovastuu ja kustannusvastuu myös avohoitopotilaan siirtämisestä yksiköstä toiseen etenkin silloin, kun potilas tarvitsee matkan aikana saattajakseen esimerkiksi lääkärin tai sairaanhoitajan. Kysymyksessä ei tarvitse siis olla sisäänkirjoitetun potilaan sairaalasiirto, vaan hoitovastuun kuuluessa tällaisissa kuljetuksissa lähettävälle sairaalalle tai terveyskeskukselle, on sillä myös kustannusvastuu siirtokuljetuksesta.

Kaarina Ronkainen

Masennus ja ahdistus

Teuvo Koskinen on kirjoittanut (SLL 25/94) valaisevan ja käytännönläheisen tutkielman ahdistuneisuutena ja/tai masentuneisuutena ilmenevien neuroosimuotojen diagnostiikasta ja niiden lääkitsemisessä käytettävien lääkkeiden valinnasta. Hän kiinnittää erityistä huomiota sekamuotoiseen ahdistus-masennusoireyhtymään ja sen hoitoon.

Martti Paloheimo

Vaivatonta visualisointia

Havaintojen ja mallien esittämistä graafisessa muodossa kutsutaan visualisoinniksi. MATL

Erkki Karjalainen

Bosnian sota - sota terveyttä vastaan

Mikään sota ei ole kaunis, mutta sisällissodat ovat usein erityisen julmia. Bosnian sodan likaisimmat piirteet ovat siviilien näännyttäminen kokonaisten kansanryhmien nöyryyttäminen ja sotatoimien tarkoituksellinen kohdistaminen terveydenhuoltoon. Sota jatkuu ja humanitaarista apua tarvitaan edelleen alueelle.

Risto Tervahauta, Hannu Vuori

Benjamin Rush ja hänen herooiset hoitonsa

Benjamin Rush (1746-1813), yhdysvaltalainen lääkäri, filantrooppi ja valtiomies, syntyi vuonna 1746 Pennsylvaniassa lähellä Philadelphiaa. Opiskeltuaan Princetownin yliopistossa hän oli Philadelphiassa toimineen lääkärin avustajana kuusi vuotta. Rush opiskeli vuodesta 1766 lääketiedettä Skotlannissa Edinburghin yliopistossa ja valmistui lääkäriksi vuonna 1768. Sen jälkeen hän toimi vuoden ajan sairaalan lääkärinä Lontoossa ja tutustui sairaaloihin myöskin Pariisissa.