Kyllä avohoitopainotteiselle aluevastuumallille

Raskaat laitosympäristöt ovat eilistä ja niiden kaatuminen kansainvälistä tätä päivää. 70-luvun öljykriisi ja 90-luvun lama ovat pakottaneet meidätkin miettimään uusiksi verorahotteisten palvelujärjestelmien funktioita, vaikuttavuuksia, hinta-laatusuhteita, resurssiallokointeja, priorisointeja jne. Tuhlaavan tie on kuljettu loppuun. Edes erikoislääkäri ei voi enää piiloutua maternaalisen mitokondrion DNA:n tai patriarkaalisen kanonisoidun kaksoissokean kokeen kainaloon. Nyt otetaan markkinavoimista mittaa, muuten käy päinvastoin.

Pisara

Laajat laboratoriokokeet kyseenalaisia ravitsemustutkimuksissa

Ravitsemukseen liittyvien osoitettujen tai mahdollisten terveysriskien laboratoriotutkinta ja -seuranta ovat joissakin tapauksissa viime vuosina saaneet rationaalisuuden ja etiikan kannalta arveluttavia muotoja. On ilmeistä, että kehitykseen on vaikuttanut kaupallisuus, joka pyrkii hyödyntämään väestön alttiutta terveyteen ja sairauteen kytkeytyviin muotiuskomuksiin ja -virtauksiin.

Kauko Kouvalainen

Omfattande laboratorieutredningar är ifrågasatta vid kostundersökningar

Under senare år har man i vissa fall haft skäl att fråga sig om de undersökningar och uppföljningar som företagits avseende påvisade eller tänkbara kostrelaterade hälsorisker varit tillräckligt ändamålsenliga och etiskt förankrade. Utvecklingen har tveklöst präglats av kommersiellt tänkande i syfte att utnyttja människornas benägenhet att följa modetrender och strömningar relaterade till hälsa och sjukdom.

Kauko Kouvalainen

Nabumetoni kliinisessä käytössä

Tullessaan käyttöön joitakin vuosia sitten nabumetoni poikkesi useimmista tulehduskipulääkkeistä siinä, että vasta maksassa tapahtuva metabolia muutti sen aktiiviksi yhdisteeksi. Tällainen lääke on kuitenkin jo ollut käytössä (sulindaakki) ilman, että imeytymisestä esiasteena olisi havaittu merkittävää hyötyä. Varsinaisena uutena asiana on nabumetonin kohdalla tullut esiin, että se (in vitro) toimii vain heikkona fysiologisten toimintojen prostaglandiinisynteesin estäjänä, mutta estää kuitenkin tehokkaasti tulehdustiloissa toimivaa isoentsyymiä.

Jukka Martio

Miksi nabumetoni? Lääkeyrityksen puheenvuoro

Relifex (nabumetoni) on uudentyyppinen anti-inflammatori. Se ei ole happo ja prodrug-valmisteena se tehoaa hyvin krooniseen kipuun ja parantaa liikkuvuutta nivelreumassa ja nivelrikossa. Relifex on yhtä tehokas kuin parhaat NSAI-lääkkeet. Sen siedettävyys on hyvä myös suurina annoksina ja vanhuksilla - osittain sen vähäisemmän fysiologisten prostaglandiinien eston ansiosta. Vakavat gastrointestinaaliset haittavaikutukset ovat harvinaisia, eikä Relifex vaikuta vuotoaikaan eikä hemoglobiiniarvoihin. Maksa- ja munuaisvaikutukset ovat vähäisiä.

Pär Myntti

Päätoimittajalle

Kirjailija Olli Väänänen julkaisi vuodesta 1947 alkaen huomattavan määrän kirjallisuutta kirjailijanimellä Uula Aapa. Olli Väänänen oli syntynyt 20.10.1900 ja osallistui 1918 Vapaussotaan haavoittuen Heinolassa. Vuosina 1927-29 hän suoritti Kadettikoulun 10. kadettikurssin ja palveli sen jälkeen vakinaisen väen upseerina Rajavartiolaitoksessa osallistuen talvi- ja jatkosotaan ja saavuttaen majurin arvon. Väänänen kuoli 1980-luvun jälkipuoliskolla.

Marjatta Savolainen

Lääkemarkkinoinnilla uskottavuusongelmia - miksi?

Useilla eri tahoilla (esim. Salossa ja Diakonissalaitoksella tehdyissä lääkärigallupeissa) on tullut esille se, että lääkemarkkinointi on menettänyt uskottavuuttaan. Koska se on tärkeä tiedotuskanava, kannattaa miettiä, miksi näin on, ja mitä asialle voisi tehdä tilanteen parantamiseksi. Eniten lääkäreitä on ärsyttänyt epätosi informaatio sekä kilpailijoiden epärehellinen mollaaminen (huom! asialliset vertailut ovat erittäin informatiivisia). Tämän puheenvuoron lopussa esitetään epäasiallisen markkinoinnin diagnostiset kriteerit.

Pekka Rajala

Työttömyys

Suomen Lääkäriliitto on jo vuosia seissyt Akavan puheenjohtajan persoonassa ryhmäkuvissa SAK:n ja STTK:n puheenjohtajien kanssa ja esiintynyt horjumatta samassa rintamassa. Välit ja neuvottelusuhteet ovat kaikesta päätellen luottamukselliset ja hyvät. Nyt on kuitenkin tullut aika pistää kaveruus tosi-käyttöön. Se ei ole vaikeaa-kaan, sillä seuraavassa esitettävät toimenpiteet ovat yleisesti hyväksyttyjä ja olleet sekä SAK:n että STTK:n aloilla jo vuosikymmeniä käytössä, nimittäin nykyaikaiset työaikajärjestelyt. Lääkärien ei tarvitse mennä yhtään pidemmälle työajoissa ja niihin liittyvissä ehdoissa kuin SAK ja STTK jo ovat. Jos on kysymys todella kavereista, niin siinä tapauksessa kannatus ja myötävaikutus on taattu. Kavereilta on saatavissa kirjallisessa muodossa esimerkiksi paperityöntekijäin ja toisaalta voimalaitosteknikoiden työaikoja, ylitöitä, päivystyksiä, varallaoloa jne. palkkauk-sineen sisältävät voimassa olevat ja täsmällisesti noudatettavat sopimukset.

Vuosituhannen iltalypsy - palkansaajan toteutumaton haave

Nimimerkki Pisara arvosteli maataloustuen suuruutta ja epäili sen oikeutusta Lääkärilehden numerossa 20-21/94. Kirjoittaja vaatii suureen ääneen maatalouden rakennemuutosta. Tätä on kuitenkin tapahtunut jo 60-luvulta lähtien. Esimerkiksi maidonlähettäjiemme määrä on laskenut edellisen kolmen vuosikymmenen aikana 250 000:sta noin 35 000:een. Joka päivä on lopettanut lähes 20 tuottajaa. Samaan aikaan on maatilojemme lukumäärä pudonnut 300 000 tilasta runsaaseen 100 000 maatilaan.

Visa Merikoski

Liikuntaneuvontaa vai ei?

Lääkärilehden numerossa 28/94 pohtii Ilkka Vuori liikuntaneuvonnan hyödyllisyyttä, koska tuoreessa BMJ:ssä oli kriittisesti arvioitu liikuntaneuvonnan merkitystä. Ilkka Vuori toteaa, että liikunnalla on merkittäviä positiivisia terveysvaikutuksia, minkä puolesta puhuvat vähäiset tieteelliset tutkimukset, vuosituhantinen käytännön kokemus, ja eipä juuri löydy yhtään kansalaistakaan, joka ei olisi samaa mieltä.

Pekka Lantto

Terveyserojen vähentäminen on vaikeata muttei mahdotonta

Britannian Lääkäriliitto (British Medical Association, BMA) ja British Medical Journal (BMJ) järjestivät yhdessä European Public Health Alliancen ja Euroopan Unionin kanssa Lontoossa 3.-4.5.94 eurooppalaisen konferenssin "Action on Social Inequalities and Health". Kokousta edeltäneellä viikolla julkaistiin BMJ:n teemanumero (1) terveydentilan sosioekonomisista eroista ja eriarvoisuudesta. Numeron aiheet olivat näyttävästi esillä Lontoon valtalehdissä Timesistä Guardianiin, ja kirjoittajia haastateltiin myös televisiossa.

Eero Lahelma, Ossi Rahkonen

Erityisruokavalion ja kliinisten ravintovalmisteiden kustannusten korvaaminen

Monien ruokavaliohoitoa edellyttävien sairauksien, kuten diabeteksen ja tavallisten munuaistautien, erityisruokavaliosta ei yleensä aiheudu huomattavia ylimääräisiä kustannuksia. Kun sairauden johdosta tarpeellisen erityisruokavalion tai kliinisen ravintovalmisteen pitkäaikaisen käytön kustannukset ovat suuret, voidaan ylimääräisiä kustannuksia korvata eri lakien perusteella.

Aila Rissanen, Anneli Ollus

KARIUTUIKO TERVEYDENHUOLTO- UUDISTUS?

On ollut alusta lähtien selvää, että mikäli terveydenhuollon uudistussuunnitelmia ei saada jonkinlaiseen päätökseen ennen kongressin tavanomaista kesälomaa, jonka tänä vuonna piti alkaa elokuun 12. päivänä, ei asiaa saada loppuunkäsitellyksi ennen vaaleja. Siksi demokraattien ja republikaanien johtomiehet päättivät, että kesälomasta on helpompi luopua kuin edustajanpaikasta - joka olisi helposti katkolla, kun kansa toteaisi, että edustajat eivät ole suorittaneet tehtäviään.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Uurastelijoista työryhmiin

Helsingin ja muun Uudenmaan erikoissairaanhoidon ongelmia on jälleen käsitelty. Tällä kertaa asialla ovat olleet HYKS-neuvottelukunnan asettamat selvitysmiehet Esko Hänninen ja Jussi Huttunen. Ehdotukset valmistuivat elokuun lopussa, ja tällä hetkellä ne ovat Uudenmaan kunnissa lausuntokierroksella. Selvitysmiesten työtä edelsi UURAS-toimikunnan työ, jota on aiemmin referoitu tämänkin lehden palstoilla. Toimikunnan yksioikoinen tehtävä oli tehdä esitykset HYKSin liittämisestä Helsingin erikoissairaanhoitoon. Työryhmä teki täyden mahalaskun: se ei pystynyt esittämään minkäänlaista toimeksiantonsa mukaista ehdotusta ja sen olemassaolo muodostui loppujen lopuksi uudistuksia jarruttavaksi tekijäksi. Toimikunta lopetti työnsä vähin äänin. STM:n antaman sysäyksen jälkeen HYKS-neuvottelukunta antoi asian jatkoselvittelyt selvitysmiehille.

Från arbetsmyror till arbetsgrupper

Problemen i den specialiserade sjukvården i Helsingfors och Nyland har åter analyserats. Denna gång har två av delegationen för HUCS tillsatta utredningsmän, Esko Hänninen och Jussi Huttunen, tagit itu med saken. Deras förslag till åtgärdsprogram blev klart i slutet av augusti och är för närvarande på remiss i de nyländska kommunerna. En annan utredning om samma frågor har tidigare refererats i Finlands Läkartidning. Den föregående utredningen hade det entydiga uppdraget att föreslå hur Helsingfors universitescentralsjuhus skulle anslutas till specialsjukvården i Helsingfors, men utredningen gjorde en fullständig buklandning och kunde inte enas om något som helst förslag. Slutligen blev utredningens blotta existens en broms för reformer och arbetet avslutades i all tysthet. Efter en påstöt från social- och hälsovårdsministeriet beslöt HUCS-delegationen att ge upp-draget åt de två utredningsmännen.

Botulinumtoksiini

Botulinumtoksiini tyyppi A:ta sisältävä lääkevalvalmiste on saanut myyntiluvan Suomessa. Käyttöaiheiksi on hyväksytty blefarospasmi, hemifasiaalinen spasmi ja spasmodinen torticollis (kenokaula). Näiden vaikeasti hoidettavien tilojen hoidossa botulinumtoksiini on pitkä edistysaskel. Botulinumtoksiini on potentein tunnettu hermomyrkky, ja sen käyttöön voi liittyä hengenvaarallisia haittoja. Botulinumtoksiinihoitoa voi antaa vain neurologian, neurokirurgian, lastenneurologian tai silmätautien erikoislääkäri. Botulinumtoksiiniruiskeita antavien lääkärien on perehdyttävä huolellisesti dystonioitten diagnostiikkaan, patofysiologiaan, hoidettavien lihasten anatomiaan, toksiinin oikeaan annosteluun ja ruiskutustekniikkaan.

Ali Bardy

Hanki haimatulehdus - pääset sairaalan sylkykupiksi

Viime joulukuussa HS:ssa referoidussa väitöskirjassaan nuori lääket. lisensiaatti Mika Jaakkola Tampereelta totesi, että alle 10 % säännöllisesti alkoholia käyttävistä miehistä saa haimatulehduksen, yli 90 % ei siis koskaan. Tosiasia, joka on jo ajat sitten selvinnyt kyläyhteisön elämää tarkkailleelle haimatulehdukseen sairastuneelle kohtuukäyttäjälle. Kylän suurimmat juopot ja kaljaveikot eivät suinkaan saa haimatulehdusta, elävät pitkälti yli 70-vuotiaiksi ja kuolevat aivan muihin tauteihin. Jos heitä 'onnistaa' saada sydäninfarkti, jonka syyt saattavat yhtä hyvin olla alkoholinkäytössä, kohdellaan heitä sairaalassa kuin ketä tahansa 'kunniallisen' sairauden omaavaa eli ystävällisesti ja tehokkaasti.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030